29 Mai 1968 : Sahodinɓe miferma (Snim) suwoyraat

0
962

 

pulaar.org | Taaree mon ñallooɓe ñaamaani njaraani, pooftaani, kiira liggaade, mbaala ɗaanaaki e nder ɗii jammaaji jahɗi haa ngamotini, jammaaji cuurkooji ɓuuɓol, ñalawmaaji cuurkooji nguleeki, saabiiɓe buklet baklet mawɗo e nder lewru mee 1968, tuma nde liggotooɓe MIFERMA (SNIM) pelliti filñitaade, nde paami koloñaal Farayse e kuutorgel mum  ndaranii tan ko siiɓaade warñeende ɓiɗɓe ngenndi, e dow ko naftaani hay gabbel leydi Muritani.

Laawol laana njoorndi ɗuggitiima too e oogirɗe Suwoyraat, angol ari ara, haa ngol suggi e hawngo pakkeeji (bateau), ko ina tolnoo e 650 km e dow keeceeje ɓee liggotooɓe haa jamma tawi njoftaani.

Kono fuunti duumotaako haa abada, liggotooɓe Miferma (Snim) ndurnii miijo, paami goonga ko gooto, ko pecce ɗiɗi tan ngoodi e aduna hee kala, tee ɗe njotondiraaani hay baɗte e nguru ɓalndu : ndee feccere ko waasɓe, yeeyooɓe doole mum en coodgu maayngu, sabu alaa no waɗee, coodgu ngu waawaa hay difaade nguurndam mum en ; ndeya feccere ko siiɓotooɓe ƴiiƴam baadoolo en, feccere alɗuɓe, alɗanɓe arani.

Ko e oon wono (sahaa) ɓaleeɓe e safalɓe kaɓɓondiri, guri ɓalli njejjitaa, ngati golle denndaaɗe njiytaama. Ɓe paami ko araaraay kaɓoowo e ɓee heñnjooɓe foti weeyneede. Ɓe ngiƴƴii e dow pellital caasngal, ɓe pelliti haɓanaade hujjaaji maɓɓe.

Ko ɗoo Farayse aani, haaɓi, wiyi yo Moktaar wul Daddah hoyreejo leydi yo dartin etee yo ɓamtin liggotooɓe ɓee ko yaawi, so wonaa ɗuum kamñum waara junngo mum. Ko e oon (sahaa) Moktaar nuldi dadiiɓe mum, njettii cokki kure e conndi e liggotooɓe Miferma (Snim) ceenal wojji ƴiiƴam ɓiɗɓe ngenndi. Capanɗe jeenayi (90) liggotooɗo caamii e oon ñalawma, heen njeetato (8) maayi ɗoon e ɗoon, heen noogaas e nayo (24) ngaañii, heddiiɓe ko barmanɗe tokoose joggiiɗe batte ɗe pamɗaani.

A – (maayɓe heen)

  • Sammba Abdullaay –Ñaabina
  • Saalek wul Bilaal –Awlaad buusaba’a
  • Yubba wul Taaleb _cinngitti
  • Mohammed wul Minna – Attaar
  • Suleymaan Sankare – Wul yennje
  • Eli wul Mih – Attaar
  • Mohammed wul Moktaar wul Juddu – Nuwaasot
  • Sih Umaar wul Moysin – Eeleega

B – Gaañiiɓe

  • Muusaa Abuu – Yumanyire (Gorgol )
  • Siidi Mohammed wul Buudi –Waadaan
  • Siidi Baaba – Cinngitti
  • Moktaar wul Boyyaah – Butilmiit
  • El kowri wul El haymeer – Sinngitti
  • Ahmed Saalem – Attaar
  • Deddah wul Hedda – Efderik
  • Moynaah mint El kowri – Sinngitti
  • Mohammed wul Ɗeyni – Misriyya
  • Mohammed Saaleh – Attaar
  • Mohammed Lemiin wul Siddaati –Wadaan
  • Mafuud wul Mbaarek – Efderik
  • Bammba wul Saamori – Biir mogriin
  • Soh Saabu – Khaabu
  • Daawuuda Hammadi – Magaama (Gorgol )
  • Abdullaay wul Cummaad – Efderik
  • Mahfuud wul Beyba – Sinngitti
  • Beybiih wul Lehbiib – Efderik
  • El beyda wul Taaleb Mohammed – Tiisiksa
  • Abdrahmaan wul Billaal
  • Wan ceekhu Aamadu – Ɓoggee ( Barakna )
  • Ahmed Saalem wul Bekaay
  • Kane Yahyaa Juulde – Neere (Gorgol )
  • Yero Kulibali – Bakkel

Ko ɗuum woni jaabowol oo colgoddo, taƴgoddo e baylugol nguurndam liggotooɓe Miferma (Snim), baylugol nguurndam ɓiɗɓe leydi.

Ndaw ko muusi, ndaw ko haaɓnii, ndaw ko fotaani, ndaw ko…

29 Mai 1968 gonɗi yumiraaɓe ngonti deebeele, unkaali e bojji ɓee rewɓe woppaaɓe ɗo alaa, ɓernde bonii e ɓee sukaaɓe woppaaɓe baayeeji.

Oo ñalawma 29 Mai 1968, ɓesngu men kala sunii, ɓerɗe kala ngenndiyankooɓe ndillii, sabu maayɓe keewii, ngaañiiɓe mi haalaani.

Ngenndiyankooɓe ngenndi fof mugaa, naamndii Moktaar wul Daddaah oo bone ko woni ? O jaabii ko naatataa hakkille sabu o wiyi : « soldateeɓe ɓee mbiyanoo ko yo pellu e koyɗe, hawri liggotooɓe ɓee tukkiima ina kocca kaaƴe, kure ɗee njani e koye mum en. »

Banndiraaɓe hol fof ko addi pellee, saka pellee e koyɗe ? ndaw fenannde ! Moktaar wul Daddaah hoyreejo leydi e oon tuma heɓii jaaɓi haaɗtirde jaasre, nde felliti sortude pittaali miskineeɓe, pittaali ɓiɗɓe leydi, ɓe naamndaaki so wonaa nguurndam moƴƴam.

29 Mai 1968 ñalngu warngo liggotooɓe Miferma (Snim) Suwoyraat ina roondii maanaa keewɗo. Liggotooɓe suwoyraat ngadii rokkude yeru ngootaagu leƴƴi leydi Muritani. Kamɓe perani en laawol ndimaagu e goonga, ngati e nder ndee niɓɓere bonnde fooyre pinal yaynii, ɓerɗe cukkanooɗe, cokanooɗe fof coktii.

Haa hannde ɗaam nguurndam ina lutti ɗaɓɓeede, etee ardiiɓe Snim ina poti faamde wonnde ngardiigu naamndii ko nuunɗal kam e potal. E nder kala gollal goonga e fenaande, heedi heeda walla leñam-leñaagu potaa takkondirde.

E toongol daɓɓol, banndiraaɓe Muritaninaaɓe ko ndee hare addani kala liggotooɗo hannde e Snim yoɓeede ko addunoo filñitaare mawnde e nder wuro Suwoyraat. Ko ɗuum saabii mawninngol oo ñalawma 29 mee 1968, gontuɗo tiimtorgal, ciftorgal sahodinɓe Suwoyraat ko huunde waɗɗiinde.

On maayaani, etee min ngoyaani on, sabu yarlitaare mon wonannii min yeru. On peranii min laawol ngol maayataa, sabu on cuusiino naamndaade nguurndam moƴƴam.

Heewii noon ɗo neɗɗo aawi lekki, waasi sakkaade e ɓuuɓri mum. Heddii ko yo liggotooɓe Snim pellit ɗaɓɓitde mbele oo ñalawma ina wonta ñalawma fooftere kala liggotooɗo Snim, ñalawma mawningol sahodinɓe Miferma (Snim) Suwoyraat.

Yo Allah yurmo yaafoo on, toon ɓurana on aduna mon, aljanna wona jaaƴnde, nulaaɗo wona njaatige mon, onon e kala maayɗo juulɗo.

On tuɗɗiima leppi leydi, kono leydi tuɗɗii on leppi teddungal.

Haamiidu Bah,
kalfinaaɗo jaŋde catal FƁPM Suwoyraat