“Jeyi leydi : dekere 2010-080” (Jokkere)

0
276
initiave_riz[1].jpg

 

E ndiwii e firo men hee damal II dekere oo, sabu ngaal damal joofotoo tan ko juɓɓule dokkaaɗe mbaawka yiilde geɗe jowitiiɗe e leydi to nokkuuji dowri. Njaaɓanten ngol laawol ko damal III jowitiingal e Nokkuuji hurum e ndesaaje leydi (Espaces vitaux et réserves foncières).

E ndiwii e firo men hee damal II dekere oo, sabu ngaal damal joofotoo tan ko juɓɓule dokkaaɗe mbaawka yiilde geɗe jowitiiɗe e leydi to nokkuuji dowri. Njaaɓanten ngol laawol ko damal III jowitiingal e Nokkuuji hurum e ndesaaje leydi (Espaces vitaux et réserves foncières).

DAMAL III : Nokkuuji hurum e ndesaaje leydi

Kuulal 28 : Gure dowri ina ndokkaa hakke jogaade nokkuuji hurum tawa diwataa ko ɗe potata hatojinde e mawnugol majje.

Kuulal 29 : Gure dowri jogiiɗe ko jaasi fof hay so capanɗe joy (50) hoɗorde duumiinde gonɗe e nokku baawɗo wuureede, ina njogii hakke dañde nokku hurum. Nokku baawɗo wuureede ko nokku ɗo ndiyam ceniɗam woodi, ɗo leydi ndemeteendi woodi e ɗo mahateeji renndo denndaaɗe ngoodi.

Kuulal 30 : Nokkuuji hurum njeyaa ko e jeyi keeriiɗo Dowla, so wonaa noon tawa won teelɗuɓe njogii heen hakkeeji keeɓaaɗi e rewrude e laawol sariya. Alaa baawɗo yamireede yo mah, walla yo as fooraas walla rema, walla aawa leɗɗe e ɗiin nokkuuji hurum, so wonaa neɗɗo teelɗuɗo walla njuɓɓudi (fedde) ɓe ƴellitgol nokku oo jeyaa e  ngoƴa mum en.

Ko laamu e sarwisaaji mum kalfinaaɗi ko yowitii e jiilgol leydi poti darnude keeri hakkunde jeyuuji keeriiɗi ɗii e nokkuuji hurum ɗii e sahaa gooto.

Kuulal 31 : Toɗɗagol nokkuuji hurum waawaa falaade hakke mo aynaaɓe njogii e waawde yettaade ngaluuji tago (durnirɗi).

Sariya jowitiiɗo e jiilgol fiyakuuji ngaynaaka ko kañum toɗɗotoo mbaadi kuutoragol nokkuuji hurum wonande jawdi ngarndi folindaade.

Kuulal 32 : So tawii Gure dowri ɗee ina ɓattondiri no feewi, eɗe mbaawi renndude nokku hurum gooto.

Kuulal 33 : Birooji diwaan kalfinaaɗI fiyakuuji leydi ko kañum en poti, caggal diisnondiral e renndooji waali wuro en ɓe ɗum toɗɗi ɓee, lelnude natal cifotoongal (palaŋ) nokku hurum wonande wuro fof walla wonande dental gure.

Oon palaŋ ina foti neldeede Haakem, jogiiɗo hakke, e nder lajal lewru ngam yuɓɓinde losko feeñngo feewde e ɓe haala kaa toɗɗii ɓee fof ngam anndude miijo renndooji ɗii  e ɗaɓɓude jaɓgol Goomu nokkuujo oo toppitiiɗo jeerto e ñawndugol luure leydi hakkunde dente e nder Muqataa  cifaaɗo e nder kuulal 25.

Ko Haakem neldata Waali eɓɓo palaŋ oo, waɗda heen tummbutere tonngaaka batu Goomu cifaaɗo e taƴre adiinde ndee.

Kuulal 34 :  Ko Ministeeruuji Wuraagu e Ƴellitgol dowri, caggal cakkitgol miijo Goomuuji toppitiiɗi jeerto e ñawndugol luure leydi hakkunde dente e nder Wilaaya e Muqataa, poti ƴettude kuulal (arrêté) ngam heertinde nokku hurum, resa ɗum walla resta ɗum. Peŋɗe keeri ɗee poti waɗireede ko no sifiraa e taƴre 3 kuulal 30 gonngal dow ngal, winnditee e  nder Palaŋ leydi (Plan Foncier). Darnde oon palaŋ e sifaa no o yiilirtee ko laawol sariya hebori ɗum sifaade.

Kuulal 35 :  Ministeeruuji Wuraagu e Ƴellitgol dowri, ina mbaawi taƴde lowe leydi ndemeteendi  mbaɗa ɗum ndesaari ngam tijjaade haajuuji ɗi njoɗtoranooka, teeŋti noon e sahaaji binnditgol yimɓe walla ponnditgol eƴɓingol won juɓɓule walla peewnugol eɓɓaaɗe ndenndaandi.

Ko Ministeeruuji Wuraagu e Ƴellitgol dowri, caggal cakkitgol miijo Goomuuji toppitiiɗi jeerto e ñawndugol luure leydi hakkunde dente e nder Wilaya e Muqataa poti ƴettude kuulal (arrêté) ngam  resde leydi walla restude ɗum.

 

Miijo men heen …

Ko foti teskeede e ɗee geɗe ɗiɗi hono Nokkuuji hurum e Ndesaaje leydi ko nii foti faamreede :

Nokkuuji hurum ko nokkuuji catiiɗi gure ñiiɓɗe tawa ko nokkuuji  ɗo nguurndam aadee aaɓnotoo. Nokkuuji ɗii poti ko tijjaade mawnugol gure mbele yimɓe mum ina ndaña ɗo mahi koɗorɗe mum en, ɗo compi mahateeje mum en denndaaɗe (jamaaji, jumaaji, janngirɗe, baamuule ekn..). Hay so tawii sariya hiisi nokkuuji hurum  ko e jeyi laamu keeriiɗo njeyaa, ittataa hoɗɓe e sawndooji nokkuuji ɗii ina njogii konngol e jiilgol majji. Teskaa noon ko tabitino sariya jeyi leydi oo rokkaani gure daande maayo ɗee ɗiin hurumaaji haa ko won e majje ko jookiiɗe etee heen sahaa nii won e majje mbaawataa yaajtude. Ɗum fof noon holliri tan ko hay ko sariya oo yamiri koo jeyaa e nafooje gure daande maayo ɗee, halfinaaɓe tabitino ngoo kormaaki ɗum, ɓe ngardini tan ko nafooje yimɓe heeriiɓe ɓe ɓe mbammbi, hay nafoore laamu wonaa ngoƴa maɓɓe.

Ko yowitti noon e ko innirɗen « Ndesaaje leydi » ina wayi no oon fannu kam alaa ɗo tabitina tawo. Ndesaaje leydi fawii ko e tabitingol kuulal 6 sariya 83 127 mo 5 suwee 1983. Ngaal kuulal holliri ko leyɗeele denndaaɗe (maa wonii ko jeyi leƴƴi walla ko jeyi galleeji), so joomum en njiɗii, ina mbaawi feccitaade leydi ndii hakkunde mum en, kono laamu ina foti tijjaade won waawɓe yejjiteede walla mbaasa tawtoreede peccitagol ngol, ko ɗum waɗi laamu wooda ko resi e leydi hee tawa so ɓeen ngaroyii, ina tottee geɗe mum en. Kono nde wonde oon fannu e sariya oo alaa tawo ɗo meeɗi jolde, tabitino ngal ɗoon kuulal alaa ɗo meeɗi waɗde. Maa en ndutto e ɗum e winndannde faande : DAMAL IV : Peccitagol e teelal jeyi leyɗeele denndaaɗe.  

MHJ

(Ina jokki…)