Kuutorɗe ɗe ceertetaake, kono tunwuɗe

0
365

Ina gasa tawa eɗen ndeenoo, tewoo, hakke baawɗe men ; yeru eɗen ndeentoo memde geɗe tunwuɗe. Kono kadi eɗen mema geɗe keewɗe, ko wayi no kaalis, coktirɗe, telefoŋ ekn … tawa en miijaaki sooɗoraade juuɗe men saabunnde ɗoon e ɗoon. Caggal ɗuum memen ñaamde, tokño-ɗen, ñitto-ɗen, ndokken woɗɓe juuɗe…
Ngannden, yoga e geɗe keew-ɗen huutoraade ko cabbuli mborosaaji.

Won heen ɗe kaalno-ɗen ɗoo haala mum en (njegenaawe, sakkosaaji rewɓe), won heen ɗi en kaalaano. Ngarten heen.

Kuutorɗe potɗe sammiteede sahaa e sahaa kala

Paɗe

Ɗum kam ma a taw yimɓe fof ina nganndi paɗe ngonaa sehil senaare, sibu paɗe alaa fof ɗo njaɓɓataa, alaa fof ko ndoondotaako. Ko ɗum tagi ɗe wonde hoɗorde mborosaaji potnooɗi taweede boowal, ɗi ɗe naatnata e nder galleeji, e nder nokkuuji ɓurnooɗi fof laaɓde. Wiɗtooji kollitii wonde paɗe ina keewi roondaade bakteri biyeteeɗo Escherichia coli, e goɗɗi gaddooji ñawbuuli jofe. Tewanaade paɗe noon, wonaa huunde weeɓnde, kono so yimɓe ndeeniima naatnude ɗe nder cuuɗi walla e saraaji ɗo yimɓe njooɗotoo, maa wallit hay so ko seeɗa. Ɗumɗoo noon ɓuri joopaade ko yimɓe ɓe ɓoortataa paɗe damal suudu, naatdooɓe heen nder koɗorɗe, njaɓɓira ɗum en leece ekn…

Coktirɗe

Coktirɗe ina keewi wonde e poos walla e sakkoos ; ɗe ceerataa e juuɗe, kono eɗen njenanaa, miijotooɓe sammitte ɗe, woni seerndude ɗe e mborosaaji, keewaani. Ko goonga, ko ɓuri heewde e coktirɗe peewniraa ko njamndi mbiyeteendi letton (laiton) walla kiri, jamɗe ɗe njaɓataa mboros, kono, ɗum fof e wayde noon, lawƴirde ɗe saabunnde sahaa e sahaa fof, alaa ko bonnata, tee ina wasiyaa no feewi.

Telefoŋ cinndo (portaabal)

Wiɗtooji keewɗi kollitii wonde portaabe ina mbaawi ñawnude. Ɓuri saabaade ɗum ko juuɗe men. Bakteriiji keewɗi ina takkoo e majji. Tawaama, en nder 6 fof, heen gooto ina roondii bakteriiji ummoriiɗi e kuudi. Telefoŋ cinndo ina foti sammiteede sahaa e sahaa fof. So aɗa lawƴa mo, ko nii mbaɗirtaa : ñif mo, ittaa batiri makko, poppiraa mo fatareere leppiniraande dihal cammitoowal, ko wayi ndiyam sawel ekn…

Kafceer

Kafceer fof e heewde wulneede, ina sokli sammiteede ko duumii. Waɗi noon, ko ndiyam gulneteeɗam heen ɗam, nguleeki mum yettotaako ɗo ina wara bakteriiji cabbinooji heen ɗii fof, to fonngo mum kam e gulli mum. Hay so ko laawol gootol lewru kala, eɗi katojini e lawƴireede ndiyam e biineegara : feccere ndiyam e feccere biineegara, lawƴee laabi ɗiɗi haa tati, tawa noon aɗa yigga no moƴƴi lobbuɗi ɗii fof…

Butelaaji ndiyam

Butelaaji baɗeteeɗi ndiyam njareteeɗam kadi ina poti toppiteede no feewi. Waɗi noon ko bakteriiji, haa arti noon e biyeteeɗo Escherichia coli oo, ina njaawi huuraade e fonngo butel oo, teeŋti noon e butelaaji dalli, so lawƴetaake ñalnde fof. Ko ɗum tagi, ina moƴƴi kuutoro-ɗon butelaaji ɗi kunuɗe jaajɗe mbele lawƴugol mum en ina newoo. Ñalnde fof lawƴee ɗi ; kadi sahaa e sahaa fof (yeru yontere kala) kebbiniron ɗi ndiyam mbaɗɗam sawel, ngoppon heen fotde hojomaaji 10…

Darab : (gude berteteeɗe walla cuddaaje)

Ko haalaa e njegenaawe koo fof ina e majje. Njantinen heen tan liiteer warñeende mo ɗaaniiɗo waawi warñude e makko jamma fof. Ɗum noon, ndaɗɗudi e cuddaaje ina poti, yontere fof, wuppireede ndiyam ngulɗam kam e ndiyam sawel (eau de javel).

Njegenaawe

Alaa fof ko loowetaake e njegenaawe, gila e tekke, laaɓɗe e tunwuɗe, haa e cetetine leɗɗe, walla, ko wattindii koo, epoos. Ɗum jiidaa e warñeende aflotooɓe e ñitte mum en, joodi mum en, cukuli mum en, kaakte mum en, tuundi ɓalli mum en, ekn. En mbaawaa limtude fof. Njaafo-ɗon, wonaa yiɗde bonnude ɓerɗe mon, kono, eɗen cikki tan, alaa majjuɗo ko haalaa ɗoo koo. Ko ina abboo e 100 000 ciiri kullon e mborosaaji ina cabbina heen.

E wiyde wiɗtooɓe, ko ina tolnoo e tataɓal njegenaawe baaldeteeɗo, ko koon kullon, won heen na nguuri, won heen nguuraani, walla focco mum en, wondude e tuundi e lare nguru ɓalndu maayɗe, kam e mborosaaji goɗɗi. Ina jeyaa e mborosaaji tawaaɗi heen, mboros bonɗo ina wiyee SARM – mo leɗɗe biyeteeɗe antibiotik alaa ko mbaawi e mum, kam e mboros ina wiyee E. Choli, ɗum jiidaa e wirisaaji keewɗi, haa arti noon e wirus gaddoowo maɓɓo oo, walla sooynamo oo, walla bade.

E fawaade e ko jangtaa koo fof, neɗɗo foti reenirde njegenaawe mum, ko no reenirta coccorgal mum nii, fotaani renndude ɗum hay gooto. Yo yimɓe kuutorto njegenaawuuji moƴƴi, baawɗi wuppaade, tee potɗi wuppeede ko famɗi fof laawol gootol e nder lebbi tati, tawi kadi ina mbaylee hitaande kala.

Sakkosaaji beelneteeɗi : (sakaamen)

Ina woodi huunde heewde mborosaaji e ñoŋkoto, tee, so wontiino ko ciftol, hay gooto yiytataa ! Ndeen huunde noon ko nde rewɓe korsini no feewi. Ndeen huunde ko saakuuji rewɓe mbeelnotoo ɗii ! Ko anndiraa « sakaamen » koo (« sac à main ») woni saak juuɗe.

Wonaa enen kaali, ko wiɗtooɓe kadi kaali ɗum ! Ngoon wiɗto wiyi ko « saakuuji juuɗe ina ɓura jooɗorde sutura heewde mborosaaji ! ».

Hol ko woni e nder saakuuji rewɓe? Alaa fof ko ɓe mbaɗataa heen ! Gila e kaayitaaji, haa e telefoŋaaji, coktirɗe. Ko e nder koon ngeɗon noon ñoŋkoto oo naatata walla takkotoo, mborosaaji ɗii cuuɗotoo, e wiyde wiɗto ngoo. Bakteriiji taweteeɗi heen ɗii, ɓuri heewde e gonooji e hawngooji jooɗorde sutura ! « heen sahaaji, keeweendi majji ina waawi bonde e cellal aadee ». wiɗto ngoo wiyi ko joyaɓal saakuuji ɗii. Ɓe njahii, kamɓe wiɗtooɓe ɓee, haa ɓe ƴeewi geɗe ɓurɗe waawde roondaade mborosaaji ɗii, ɓe tawi ko « kerem juuɗe », e lallitorɗe « cosmétiques» ekn…

Tewaare seeɗa ina waawi wallitde e ñawndude ɗuum : sahaa e sahaa kala yo ɗi poppirte geɗe laaɓɓinooje, nder e boowal kala, kaakel kaalel. Joom mum kadi waɗta hakkille e ɗo joɗɗinta saak mum, reenoo joɗɗinde e leydi walla e nokku mo senaaki no feewi.

 

  • Ko woni Escharichia Choli ?

E. Choli ko bakteri taweteeɗo e dolirgol jawdi ngaaƴtotoondi. So jawdi ndi jaañtii ngel yaltida e dubuuje mum, ngel saroo e diƴƴe e ñaamndu. So neɗɗo ñaamii ndiin ñamri tawi defaaka walla ɓenndaani, ina waawi ngel naata e mum (teewu, kosam ɗam fasnaaka, legimaaji kecci, ndiyam ɓiɗɓe leɗɗe keccam ekn…). Omo waawi kadi raaɓrude ummaade e neɗɗo feewde e neɗɗo. Ɗum na jeyaa e ko addanta yimɓe wasiyeede yo cooɗorto juuɗe mum en saabunnde.

Hol no anndirtee E. Choli tookaaɗo oo fiɗii neɗɗo ? Ɗum fuɗɗortoo ko muus reedu, rewa heen ndogu reedu. Ina hasii joomum sella tawa safraaki boom. Heen sahaaji kadi eɗum waawi wontude ñawu teeŋtungu, joomum waya no tampuɗo nii, ɗaasɗa.

  • Hol ko woni bakteri ?

Innde bakteri nde, e lasli, firata ko ɓanel –batonnet-). Baketeri ko kullel baɗngel toɓɓere wootere, nde alaa aaludere. Ɗeɓi wayde tan ko no caawgel nii. Ko kullel ngel wonaa puɗol, ngel wonaa jawdi, Alaa ɗo ngel tawetaaka, haa arti noon e nder neɗɗo. Ko ina tolnoo e ujunere miliyaar (1 000 000 000 000) bakteri ina kuurii e ɓalndu neɗɗo ; Fotde miliyaaruuji sappo (10 000 000 000) bakteri ina e hunuko neɗɗo, fotde teemedere ujunere miliyaar (100 000 000 000 000)  ina tawee e tekteki neɗɗo. Ko ɓuri heewde e majji tookaaka, walla nii ina keewani en nafoore. Ina waɗi heen noon tookaaɗi, ko nanndi e gaddooji koleraa ɗii, walla ɗoyru ekn… Bakteriiji ina kuutoree kadi ngam laɓɓinde diƴƴe kuutoraaɗe, walla e peewnugol yaawuraaji e geɗe goɗɗe keewɗe.

Bookara Aamadu Bah