Artiraaɓe : “kala ko min podananoo, laataaki !”

0
555

Ñalnde 20 settaambar 2014 Fedde artiraaɓe ummoraade Senegaal (UNRMS : Union Nationale des Rapatriés Mauritaniens du Sénégal) yaltinii bayyinaango ina hollita heen ngonka mooliiɓe artiraaɓe. So oɗon ciftora, kamɓe ndeeɗoo fedde, ɓe njuɓɓiniino seppo, ɓe njahri koyɗe gila Ɓoggee haa Nuwaasoot.

Nde ɓe njettii e laamorgo leydi hee, laamu nguu salii ɓe naata wuro. Caggal ɗum, tuufii ɓe, werlii e maɓɓe, kamɓe e arnooɓe jaɓɓaade ɓee, gerenaaduuji, woni jaɓɓii ɓe jaɓɓungal ɓurngal soofde. Ko ñalnde 4 mee 2014 wonnoo. Hooreejo leydi oo kadi salii yiyde ɓe haa yoori kos, tawi noon, ɗo damal galle mum ɗoo, alaa mo jaɓɓaaki ɗoon… Caggal ɗuum, ɓe ndefti e oon aɓe ɗaɓɓa yiyde ɗum, kam fof e hollude yiɗaa yiyde ɓe. Wiyaama o rokkii ɓe aadi « cili ɗiɗi », kono hay ɗum ne laataaki. Ko laaɓi heen tan, ko Eeleega o jogori fottoyde e nulaaɓe maɓɓe, ummitiiɓe Nuwaasoot, nduttii to umminoo too. Toon o fodani ɓe huunde fof ! Kamɓe ne, haa hannde dey aɓe njaakorii, ngolɗoo kam, ma o waɗ ko o wiynoo… Ko e saanga kampaan woote wonnoo.

Jooni, artiraaɓe ɓee ɗamtindiima. E bayyinaango maɓɓe hee, ɓe kollitii alaa ko ɓe njiyi tawo, ko kamɓe mbinndi :

————–

« Bayyinaango jaaynde

Dental moolinooɓe Sengaal artiranooɓe, no hollitirnoo e seppo yamyamo yuɓɓinnoo ngam jokkondirde e ardiiɓe leydi ndii mbele denndaangal caɗeele artiranooɓe ina ñawndee, ina siftina geɗe garooje ɗee : Caggal pottital nulaaɓe Fedde artiraaɓe mbaɗdunoo e hooreejo leydi oo ñalnde 18 mee 2014 to Eeleega, oon huninooma ñawndude caɗeele maɓɓe ngam ittude ɓe e ngonka ɓe ngoytotoo ko ɓooyi kaa, fedde ndee teskiima, haa e oo ñalawma, alaa heen fof ko waɗaa.

Fedde ndee ina joginoo yaakaare mawnde caggal ndeeɗoo joɗnde, caggal nde seppo yuɓɓinnoo saraa, e nde yuɓɓini yeewtere ngam hollitde winndere ndee denndaangal hujjaaji mum.

Ina jeyanoo heen, e fawaade e nanondiral hakkunde Muritani e Senegaal e HCR  :

– Dokkitgol artiraaɓe ɓee kala kaayitaaji mum en etaasiwil

– Rokkitde foksineeruuji laamu hakke mum en ;

– Lomtinande loranooɓe ɓee (leyɗe e jawdi ngoɗndi mbaasnoo),

– Soɗtude artiraaɓe ɓee e nguurndam leydi ndii, tawa ina rewindoo ɗum.

Ɗii sarɗiiji ina ngoɗɗi huuɓneede sibu hay ko fuɗɗanoo heen koo ne, yahdii e henndu podooje woote. Fedde ndee ina hollita wonde waawaa jokkude e jaɓde kaa ngonka e wuurde e jaynge, e koyeera e nder ngenndi mum.

Maa min ummano waɗde golle e nder leydi ndii e caggal mayri mbele artiraaɓe ɓee ina heɓta hakkeeji mum en, wondude e kellifuya.

UNRMS hollitiino mawɗo leydi oo haa laaɓti wonde alaa mbaadi politik. Hujjaaji maɓɓe kadi ko seede majjum. Ngonka artiraaɓe ɓee e nder tuddule hee ina ɓeydoo ñalnde kala bonde sabu ŋakkeende toɓo e waasde walleede, kam e pusgol ANAIR. Kaaɗoo ngonka ina foti addande mawɗo leydi oo teskaade hujjaaji maɓɓe ɗii ko ɓuri yaawde.

UNRMS ina werloo noddaango feewde e pelle jojjanɗe aadee, e faawde e winndere ndee kala njoorto mbele ɓe mballitaa, Muritaninaaɓe moolinooɓe to  Senegaal artiraaɓe, kam e loranooɓe e kewkewe 1989 njalta e kaa ngonka mbonka.

Nuwaasoot, ñalnde 20 settaambar »

Wonaa ngolɗoo ɓe puɗɗii woytaade baasgol ɗooftaade podooje. Eɗen ciftora, ɓe ceppiino ñalnde 9 saawiyee 2012 e nder wuro Nuwaasoot, ɓe njahi haa asaambele, ngam ɗaɓɓude e laamu nguu nde ɗooftotoo e podooje mum. Ko ndeen ɓe mbinndunoo e leppi ɓe mbeeynunoo « Artiraaɓe puuntaama. Hol to hakkeeji amen e ɓiyleydaagu ngoni ? Ndaw fenaande e ngol binnditagol! Lomtinee hakkeeji amen joolaaɗi, e jawɗeele amen teettaaɗe! Ndokkitee min leyɗeele amen ! Kormo-ɗee ɓiyleydaagu amen ! »

Eɗen mbaawi wiyde waɗde, laamu ko ko ɓooyi waɗande ɓe podooje ɗe huuɓnataa, kamɓe ne, ko ɓe woowɓe fuunteede !

Bookara Aamadu Bah