Nguurndam e golle ceerno Aamadu Muttaar Saako

0
374

 

Aamadu Muttaar Saako jibinaa ko e hitaande 1867 to Segu. O jibinaa ko e nder galle seernaaɓe mawɓe. Baaba makko, hono Muttaar Abdullaay, jeyaaɗo to Siñtu Halayɓe, kam wonnoo Ceerno Besmoor. Yumma makko, hono Aysata Siisee Daraame ko sooninke jeyaaɗo to Taysibi to Gidimaka.

Sankaare baaba makko (1885 to Sansanndiŋ) e heewɓe e galle maɓɓe, addani saakooɓe heɓde tiitoonde « laamɗo juulɓe ». Ko ɗum waɗi ɓe hisde e angiseede e konu, ngam hisnude geñgol maɓɓe gorol. Nii woni Aamadu Muttaar Saako nehii, mawni, ko e diine e jaŋde Quraana e Sunna.

Heblo makko. Aamadu Muttaar Saako ummii Segu ngam jokkoyde jaŋde mum ko ina yahra e duuɓi 21-22. O ɗannanii gadanal makko ko Fuuta, ngenndi baaba makko ; o janngii ɗoon e duɗe keewɗe, ko nanndi e duɗal Seeku Bokar Sammbunde e Seeku Saydu Faawanndo to Kayhayɗi. O suɓii luggiɗinaade e Fiqhu, nii woni o yaɓɓi e koyngal gooto e ɓurɓe anndude e diiwaan hee ko faati e oon fannu, so Seek Hariis el Hasan mo Idaab Lahsan en to Taraarsa. Ko e oon o wondi duuɓi keewɗi, haa nde o heɓi Lijaas makko e fiqhu, o woni heen ganndo mawɗo, gooto e ɓurɓe anndude ɗuum e nder diiwaan hee. Duuɓi ɗi wondunoo e oon ɗii fof, oon waɗti mo koolaaɗo mum, junngo mum ñaamo, sibu ko kanko toppitinoo njulaagu mum, ko wayi no njeeygu ɗacce to Daŋana e Lisaa Tool, wostondira ɗum e geɗe mbaylaandi. Nii woni o dañi humpito ko faati e njulaagu hade makko nomeede kaadi.

Ko ngoon humpito kam e jokkondire keewɗe e ganndondire keewɗe ɗe o sañnoo heen, haa arti noon e jokkondire makko e aanduɓe e seernaaɓe heewɓe, ko wayi no Seek Mammadu Alfaa Kan mo Galoya e Ceerno Hammee Baaba Lih to Ciloñ (jogorɗo wontoyde esiiko) e Ceerno  Aamadu Muttaar to Ngijilon, ngaddani mo anndeede, haa koloñaal teskii mo heen, naatni mo e njuɓɓudi mum, waɗi mo kaadi.

Kaadi Ɓoggee, mo alaa mo fotndetee

Aamadu Muttaar Saako wonii kaadi to Regba (1904), kaadi dowrowo to Regba (1905-1906), kaadi Ɓoggee (1906-1919), kaadi dowrowo Ɓoggee (1919-1934), gardo ñaawirde taƴre tolno gadano to bannge siwil e njulaagu ɗo Ɓoggee ɗoo (1924). Ko o neɗɗo pooƴtiiɗo, baawɗo maslahaa, ganndo sariya Lislaam. Ko aadani yimɓe ɓee e laamu koloñaal fof hoolaade mo. Ɗum addani tuubaako biyeteeɗo Fereynin Lewin (Freinin Levin) winndude, e hitaande 1914 « omo anndiraa no feewi wonde ganndo e nuunɗal ngal wujjaaka. Tuggi Tagaante haa Taraarsa, kala luurduɓe, so mbiyaama ko kanko ñaawata ɗum en, mbiyat maa ko maa njaɓ heddaade e kala ñaawoore nde o taƴi ». Ko ñaawooje makko ñifi luure keewɗe, kadi kareeli keewɗi waɗde e daande maayo hee, rewo mum e worgo mum fof noon.

Aamadu Muttaar Saako ko neɗɗo udditiiɗo, keewɗo maslahaa, jeeɓetenooɗo, kormanooɗo haa e nder koloñaal en, yahɓe haa mbaɗti wiyde mo « gollodiiɗo tuugorteeɗo », takkani mo galaŋuuji keewɗi, toowɗi, haa yettii galaŋ «officier de la légion d’honneur» ñalnde 14 saawiyee 1931.

Neɗɗo binndi e ganndal e pinal

Peelelaagal Ceerno Aamadu Mutaar Saako, ko waawde nawdude Lislaam e njuɓɓudi laamu koloñaal. Omo heewnoo jaaboraade haɓdiiɓe makko fulɓe ngolɗoo konngol « fuuntondirde e gaño mum ngam humtude haaju mum ». Ko ndeeɗoo feere yamyamre addani laawol Tijjaan ngol o daraninoo foolde e wonde laawol ɓurngol doolnude e daande maayo mango ngoo, e ɓurtaade laawol qaadiri. Heewɓe, ummoriiɓe e jookli ceertuɗi, ina kawratnoo ɗo « Duɗal Galle Saakooɓe » to Ɓoggee. Ceerno Aamadu Muttaar ina haaltnoo ɗemɗe jeeɗiɗi ko jiidaa e Arab e Farayse, omo janngina e majje fannuuji ɗii fof (Quraana, Fiqhu, binndol, njanngiin Quraana, celluka, coñce, hadiis, firo quraana, ganndal koode, ekn…).

Ɓeeɗoo ina njeyaa e yontodiiɓe makko : Aamadu Muntagaa Umar Taal, ɓiyiiko Muntagaa Aamadu (Kaliif kuftodinɗo galle Seek Umar tuggi 1980 haa 2007), Al hajji Aamadu Tijjaan Woon, Al hajji Seydi Nuuru Taal, Al Hajji Abdul Asiis Sih, Ceerno Lamin Jiggo to Demett, Ceerno Mammadu Lamin Kummbayel Soh to Sabbo Alla, Alfaa Yero Kudeeje Bah to Ndummbel Meri, Alfaa Galo Mood to Daka Laaw, Ceerno Muhaaji Jallo to Oolel Jaawɓe…

Aamadu Muttaar Saako sankii ko ñalnde 31 desaambar 1934 to opitaal «de L’Isle» ɗo Ndar ɗoo ; o wirnaa ko Get Ndar.

Saydu Nuuru Saar
Fulo : Bookara Aamadu Bah