Gila e darorɗe ndeeɗoo hitaande laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade doosgal leydi mum mbele ina laamtaade leydi ndii goɗngol…
Gila e naatirde ndeeɗoo hitaande laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade
Gila e darorɗe ndeeɗoo hitaande laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade doosgal leydi mum mbele ina laamtaade leydi ndii goɗngol…
Gila e naatirde ndeeɗoo hitaande laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade
doosgal leydi mum mbele ina rokka hoore mum fartaŋŋe no laamtorii leydi ndii (doosgal leydi ngal o memtii laabi keewɗi yamiri tan, e battanol memtagol mum, ko so neɗɗo laamiima duuɓi jeeɗiɗi yamiraa firlitaade tan ko laawol gootol). Luulndo ngoo e miijo mum ko yo o yah haŋkadi, sabu o laamiima o laamtiima, o waylii doosgal laabi keewɗi ngam newnande hoore makko, yonii haŋkati !
Ko e nder oo ngar-mi ngaraa, gaagaa waajuuji e wasiyaaji musiɗɓe, sehilaaɓe e wallidiiɓe caggal leydi kala e ko suuɗii e ko feeñi mbasiyii mo. O ŋat tan o wiyi o woppataa, haa o felliti noddude batu Asaambele ngenndi, yo waylan mo doosgal ngal ñalnde 31 oktoobar. Luulndo ngoo ne, teeŋti noon e sukaaɓe, oon mudda fof ndarii ko darnde laŋ, suurti, winndi, aybini, seppi ngam falaade laamtagol makko haa ñalnde ñalawma gunndadi oo, ɓe purtinoyi depiteeji CDP (parti laamu nguu) to suudu sarɗiiji too. Woni kisa sariya haayti wooteede. Ko e oon sahaa haŋkati, Belees faami wonde haŋkati joofii (mo jaɓaani koɗo Alla, koɗo jom doole jippoo ɗum), o renndini kaake makko o loowi laawol feewde Koddiwaar. Kono caggal ɗum laaɓanii en wonde ko leydi Farayse walliti mo e dogdu makko hee, sabu laamɗo Farayse wiyi : «min mbaajinomaa mo hoto o waylu doosgal leydi makko, tawde wonii o laamiima duuɓi 27, yonii kaŋkati, kono o nananaani min ». Kono kam en paamii, e nder haala makko, ko kamɓe mballi mo no o dogiri feewde Koddiwaar caggal nde jam laaɓi e reedu makko.
Ciftoren Burkina Faasoo wiyetenoo ndeen ko « Haute Volta », jeyanoo ko e njiimaandi leydi Farayse. “Haute Volta” heɓi jeytaare mum ko ñalnde 5 ut 1960. E oon sahaa ardino leydi ndii ko biyeteeɗo Moris Yameyogo, e hitaande 1966 laamu makko follaa, biyeteeɗo lietnaa-kolonel Sanngulee Lamisana lomtii mo, oon ne joñaa e hitaande 1980, sabu murto e gerewaaji liggotooɓe, maalde siwil en e militeeruuji compi laamu, caggal ɗum nii kolonel biyeteeɗo Saay Serboo heɓti laamu nguu. Oon e hoore mum biyeteeɗo Jean Baptist Ouedrago folli laamu mum. Ko e hitaande 1983 goomu yimɓe nayo, hono Saŋkaraa, Linganii, Kompaworee e Sonngo polli laamu Jean Baptist Ouedrago nguu ñalnde 4 ut 1983.
Ko e nder oon yonta, nguuɗoo goomu militeer en naatni dawrugol kesol e nder leydi hee, so rokkitde leydi ndii neɗɗaagu e ndimaagu mum, aawi e nder ɓerɗe ɓiɓɓe leydi ndii yiɗde liggeey, ɗaɓɓude potal e demokarasi e daranaade faggudu tuugiindu e ngalu leydi. Innde leydi ndii waylaa, Haute Volta wonti Burkinaa Faasoo (leydi yimɓe nuunɗuɓe), leydi ndii wonti tiimtorgal kala muuyaaɓe goonga e potal e nder Afirik e aduna oo, teeŋti noon wonande yonta sukaaɓe oo, kono kadi ndi wontani kala hiiɗooɓe, tooñooɓe e aduna hee ngoƴa mawɗo sabu kulol ndaaɓoor. Kono ooɗoo ɗamaawu pawanooɗo e gardagol Tomaas Saŋkara yaawii wontude “koyɗol muumo” sabu nguɗu naatii hakkunde goomu sehilaaɓe, ko ɗum waɗi, ñalnde 15 oktoobar 1987 Kompaawore tafi jamfa, folli gardagol Saŋkara, baasɗo fittaandu mum e nder ndeen dillere. Duuɓi 27 hannde ko Kompaworee laamii, roŋkaama yo laaɓtan yimɓe hol no warngo ngoo yahri, hol saabii ɓe ɗum, hol jamirɗo ɗum. Ko njenana-ɗen tan ko juuɗe Koddiwaar e Farayse ina njeyaa e duñɗe Kompaawore e ngoo warngo.
Mbele ko kewi Wagaa koo, o naatirde “demminaare” e nder leyɗeele Afrik bannge hirnaange ?
So tawii ko goonga haaletee, “demminaare ɓaleeɓe” ariino ko adii “demminaare aarabeeɓe” sabu eɗen teskii e kitaale 90, dillere mawɗe yerɓinii leyɗe Afrik sabu ɓesnguuji mum en ɗaɓɓude demokarasi e moƴƴitingol sifaa gardagol laamuuji mum en. E oon yonta kala laamɓe jaɓnooɓe nootaade ngooɗoon eeraango, njuɓɓini ko lollirnoo “Conférences nationales” (kaaldigal ngenndi), naatni demokarasi, njaɓi wooteeji e lomlomtondiral e laamu, ‘ko wayi no Benee, Ganaa, Konngo ekn…). Salinooɓe ɗum (yeru Maali, Sayiir ekn..) njahdi e waameeje gardunooɗi e ndeen dillere. Muusaa Tarawore ko rewɓe e sukaaɓe liɓi ɗum ; Mobutu ko fiyannde Kabilaa riddi ɗum… Ko dañaaka e oon yonta fof ne kam, demokarasii kam dooɓaama, limti-limtingol partiiji ndañaama, yantude e wellitaare jaaynde kono kadi ina teskini haa jooni soldateeɓe ko ko laŋki e laamuuji.
Ko duuɓi noogaas caggal ndeeɗoo dillere, ko lolliri “demminaare aarabeeɓe” koo kewi, ɗum mobbi yoga e leyɗe aarabeeɓe tuggi Misra haa haa Yemen, Siiri, Libi, Tuunus… Ɗum jibinii fitinaaji keewɗi, yooɓii pittaali keewɗi to Ejipt, Siiri e Libi, kono woorti Tuunus ɗo moƴƴere yaakoraa, alaa nafoore ɗum jibinani ɓesnguuji ɗee leyɗe. To Ejipt ko riiwanooɓe e laamu nduttii heen (soldateeɓe), to Siiri e Libi ko ko wiyetee “dogi bone yani e kasaara” sabu ɗeen leyɗeele ɗiɗi njortiima e hare hakkunde ɓesngu e tee dooki ɓe ko yande e juuɗe ownooɓe.
Kulhuli ɗi njogi-ɗen hannde ko poolgu ngu ɓesngu burkinaanaaɓe ndañi nguu hoto loppiteede e juuɗe mum en, ko ɗuum Senerooji e Koloneluuji arme nguu etotoo, hay so tawii noon e oo sahaa e ɓe njogii kulhuli feewde e dillere ɓesngu nguu yanti e darnde renndo adunayaŋkeewo ngoo. Hoohooɓe politigi leydi ndii, teeŋti noon e luulndo ngoo, e pelle renndoyaŋkooje ɗee ina poti jeertaade no moƴƴi. Eɓe poti nangtaade haa tiiɗa e miijo, wonde e nder daawal keblowal duttagol leydi ndii e demokarasii, yo tottite siwil en, soldateeɓe piɗɗa heen juuɗe mum en haa laaɓa hay so tawii noon eɓe poti jeyeede e goomu potɗo ɗowde golle ɗee, kono yo haaju maɓɓe ɓur wonde reende kisal e gaddaade kormagol doosgal leydi ndii.
Memtagol doosɗe leydi, mbele ɗum ko feere?
Yoga e leyɗeele Afrik hannde laamii ɗum en ko soldateeɓe sabu hay heen mo wonaani e larme ne, tawata ko ɓoorɗo wutte larme ɓoornitii wutte siwil. Won heen nii ɗum tawaani ɗum en, ƴettu wutte siwil oo tan pawti ɗum e dow tini larme. Ɗum fof nii ina muñoo kono ko haawnii koo kadi ko so mudda mo sariya jamirɗo yo ɓe laamo oo joofii, ɓe ngokkanta kadi ko jokkande koye maɓɓe mudda goɗɗo. E ñalawma hannde oo, ko teskaa ko ina abboo e sappo ɗiɗo laamɗo e nder Afirik inan hebori walla ina ɓaaƴa kam yiɗde memtaade doosgal leydi mum en ngam jokkude mudda mo fotnoo laamaade oo. Eɗen mbaawi limtude e ɓeen laamɗo Konngo Barsawil, laamɗo Benee, laamɗo Konngo Kinsaasa ekn… E hitaande 2012, laamɗo Senegaal Abdullaay Wad etiima memtaade doosgal leydi mum e yiɗde tongtude ɓiyiiko Karim Wad, mbele amo sukkina ɗum hooreejo leydi, lomtoomo so tawii o ummiima e laamu e nder mudda mo o laamii oo tawii suwaa joofde, kono ɗum laataaki sabu calagol luulndo ngo e pelle renndoyankooje yuɓɓuɓe e nder dillere innirteende “M23”, ko noon ne kadi Mammadu Tañnjaa laamɗo Niseer yiɗirnoo memtaade doosgal leydi mum mbele ina jokka laamu, kono wattindi ko woppinireede laamu kuudetaa. Ɗum fof feertaani gite Belees Kompaworee mbele ina waasa kañum ne fergitaade ɗo ɓennuɓe ɓee njannoo ɗoo.
Ko waɗi Burkinaa koo e ko ɓenni to Senegaal e Niseer koo, ina foti wonande miijotooɓe memtaade doosgal leyɗeele mum en winndannde, sabu doosgal leydi ko aadii mo ɓiɗɓe leydi piɓondiri hakkunde mum en. Aadi noon firtetaake. Eɗen njoortani Burkina Faso jaaƴnde moƴƴere haa diisnondiral ngal ɓe ngoni e dow mum ngal yuumta ɗo moƴƴi, so siwil en heɓtude laamu, soldateeɓe nduttoo e tuddule mum en, wooteeji njuɓɓinee, kala poolɗo arditoo leydi e dow nuunɗal. Eɗen nganndi nii laamu mbaawngu jibineede heen fof, duleeɗi mawɗi inan padi ɗum, sabu eɗen nganndi Belees ina woppi ñamaale bonɗe : warngooji keewɗi, tuggi Tomaas Sankaraa, Norbert Sonngo en e teemedde e teemedde woɗɓe ɓe limtaaka, kañum en fof wardaaɓe amdu e fenaande. Kono ɗum fof e wayde noon, so nuunɗal e goonga ɗowii ɗum maa waaw diwteede, rutta Burkina e nder ngenndiiji pinɗi, ƴellitiiɗi.
Gelaajo
