Suwoyraat : Siyaara Ceerno Moktaar Taal

0
1790

Eɗen poti siftorde ceerno Moktaar Taal : Banndiraaɓe tedduɓe e siyaaruuji ɓennuɗi, en kaaliino ko heewi e ko yowitii e nguurndam ceerno. Hannde etoto-ɗen ko siftinnde toɓɓe kimmuɗe ɗe ceerno Muttaar taal jeertintunoo en e kala sahaa. Inaa heen kulhuli, waylooji e joljole nguurndam men hannde. Hade ɗuum ciftinen huunde e nguurdam makko.
To bannge jibinannde e iwdi : Alhajji ceerno moktaar taal jibinaa ko e hitaande 1936 to bannge tonngi kayitaaji to nokku biyeteeɗo Njorol, fotde 25 kiloomeeter to hirnaange worgo wuro Ɓoggee.

Kono jibineede mo e haqiiqa ko e hitaande 1930. To bannge iwdi o jeyaa ko e jokkere Alhajji Sayku Umaar Taal mo o renndi taaniraaɗo gooto, o renndi diine lislaam, o ɗooftii laawol naatni e leyɗeele sudan hono laawol tijjaani.

Jaŋde makko : Ko goonga Alhajji Ceerno Moktaar Taal janngii e seernaaɓe heewɓe, annduɓe ko wayi no : Alhajji Ceerno Saydu Nuuru Taal, Ceerno Mammadu Bookara kan, Dedda wul Telmiidi e ko wonaa ɓeen tan. Kono e haqiiqa jokkorde e yowitaare makko to bannge diine ko e galle Alhajji Mammadu Muusaa Lih (weluya allah e maɓɓe).

Seedanfaaguuji : Alhajji Ceerno Moktaar Taal heɓii seedanfaaguuji keewɗi to bannge jaŋde e kilifaagu maa hoolaare e juuɗe seernaaɓe heewɓe. Ɗiin seedanfaaguuji ngoni :  yamiroore joɗnde ngam jannginnde e sarde diine e nder wuro suwoyraat, seedanfaagal timmoode jaŋde qur’aan e sariyya, seedanfaagal yonnde mo koolaaɗo e kaliifu laawol tijjaani, seedanfaagal jonaaɗo e jooɗaniiɗo diine lislaam e ko wonaa ɗuum tan.

Garaangal makko (njillu) e Suwoyraat : Alhajji Ceerno Moktaar Taal naati suwoyraat ko e hitaande 1966. Ko ndeen o heɓi yamiroore seernaaɓe makko yo o jooɗo e wuro Suwoyraat ngam sarde jaŋde qur’aan e dabi diine lislaam.

Cargol diine : Ceerno Moktaar taal jannginii annduɓe heewɓe. O sarii dabi diine lislaam e nder wuro Suwoyraat, e nder Afrik hirnaange e hakkundeejo e sahaa ɗanle makko. O tafii pelle jokkere enɗam jonɗe e nder leydi ndii e caggal mayri.

Teddungal (geɗal) : Sabu ganndal e duuɓi, o teddiniraama ɗowgol e konngol diine e siyaaruuji ɗi o nootitinoo kala. Kala nde o tawtoraa siyaara o ittanaama geɗal maa woni ɗowde siyaara oo, maa wonii udditde e uddirde ɗum duwaawu.

Sooynannde : Ceerno Moktaar Taal ko cooynotooɗo ko dariiɗo yiyataa. Ko o joom binndi, ganndal e pinal. Ina jeyaa e ko ciftinten : noddaango fayde e juulɓe ngam nootoo, toowna laawol allaahu; lewre wuro ngo e ndeenka to bannge diine. So wonaano katantaagal, kaaraysiragal e nuunɗal makko, keɓal hannde ngal woodataano. Eɗen teskoo e ɗeen keɓe : diine e iimanaagal wuro ngoo jogii, jokkere enɗam hakkunde hoɓɓe, hoɗɓe e hoɗdiiɓe ko aldaa e paltoor leƴƴi, nanondiral, dental, ɗooftaare e peewal hakkunde wuurduɓe,    duwawuuju makko e duwawuuji moƴƴuɓe ɓe o jotondirnoo, koɗki e faggudu (sabu omo sifortonoo hoɗorde no faayiida koɗɗo, no teddungal, geɗal timminoowal jilliiɗo, riiwtoore faaɗeende e fawre.

Ngadduki kesiri (kulhuli) : Ɗo o yiyaaka hannde ɗoo banndiraaɓe, faayre mawnde ina dooki sabu firtaare nehdi e jikkuuji o tafnoo e men. Daliilaaji mum : mbayliigu aduna oo e koomtooje mum, ustagol mawɓe (joom duuɓi en) e nokku o,    ɓesnugol leñol ngol (jibinannde hannde ndee),    ɓesnugol wuro ngoo e naatnaatondiral jikkuuji e faggooji kesi,  jeeƴtonagol won ɗiin mbelemaaji pittaali ( inɗeeli , ndiiftunguuji ) tawa aldaa e kattanɗe. Banndiraaɓe tedduɓe ɗum ko seeɗa e nguurndam oo katante coftuɗo,guurnooɗo,wuurni enɗam kosam e enɗam lislaam, baawnooɗo ngonndiigu, ñootannooɗo hakkunde yimɓe, jiɗnooɗo dental, nuunɗuɗo, kuuɓnunooɗo aadi, laatinooɗo neɗɗo binndi ,ganndal e pinal.

Njuɓɓudi siyaara : Njuɓɓundi siyaara men hannde 18 oktoobar 2014 waɗi ko yoo en puɗɗo e waktu 15 ɓo tawi fuɗɗoraa ko silke e duwaawu e janngugol qur’aan, rewi heen jime almudɓe e beyti almaddaaji. Siyaara jokkii jokkidii e siftinde nguurndam ceerno Moktaar Taal e wasiyaaji joganinoo leñol, refti heen ko jaaroore feewde e ceerno Muktaar Taal (weluya Allah e makko) kam e wasiyaaji seernaaɓe men haa waktu 22ɓiijo, duwaawu hokkaa dental waynondiri.

En njettii allah, en njettii fedde Dekam (dental, kawral, musiɗal) e gardagol Abdullaay Daawuuda Bah mo Mbideen, en njettii jibinannde Suwoyraat no diidorii, haa teeŋti e ɓee seeremɓe nootitiiɓe oo siyaara, ko wayi no : ceerno Mohammed Alkaamil Baro, ceerno Ɗaahiru Baal, ceerno Umaar Jah. Kono kadi njettoor keeriiɗo fayde e seeremɓe men hoohooɓe diine, semmbinɓe en e kala sahaa, anndinɓe en laawol feewde e Allah, laaɓɓe deedi, walluɓe en, ndaɗndi en e pergitte e ngol laawol ñaaɗngol, kolli en ayiibaaji pittaali men, nehi ɓerɗe men, haa mbaaw-ɗen haanndude e hadara Allah, tawi eɗen cenii, eɗen laaɓi.

Laawol kisal jibinannde ndee fawii ko e ɗooftaade jamirooje seernaaɓe e mawɓe men lomtiiɓe. Nanondiral e paamondiral maɓɓe ngoni dabi peewal jibinannde ndee. Yo en mbaɗtu nii mo wuuri tawi eɗen ɓeydii en ustaaki e diine men. Ko Allah ñaagi-ɗen ballal e barke fayde e ɗee golle, yo Allah waɗ ɗe golle laaɓɗe, jaɓaaɗe, waɗa e njeñtudi majje nafoore julɓe fof. Allah juulii e nulaaɗo mum Muhammadu hisnii, yo o yurmo o yaafoo aaleeɓe e sahabaaɓe makko, o waɗta en heen, enen e jinnaaɓe, e seeremɓe kam e denndaangal juulɓe.

Yo Allah yurmo, yaafoo mo, aljanna wona jaaƴnde, toon wona fooftorde makko, kanko e kala maayɗo juulɗo.

Suwoyraat ñalnde 18-10-2014

E innde fedde dekam (dental-kawral-musiɗal)