Ko meeɗaani waɗde, waɗii hikka e nder falnde El Miina. Mohammed Paate Jallo, gardiiɗo jaŋde lesre falnde El Miina, jooɗodiima ñalnde talaata, 28 lewru oktoobar 2014 e ardiiɓe duɓe jaambureeje (écoles privées)
caggal batuuji teskinɗi, ɗi waɗdunoo e hilifaaɓe njuɓɓudi laamu, horooɓe jaŋde lesre, diisnondirteeɓe to bannge karallaagal jaŋde e ardiiɓe duɗe laamu ngam sunnaade teppi tonnguɗi jaŋde ndee e daɗɗude peeje no nde ƴellitorii e nder falnde ndee.
Batu nguu waɗi ko ɗo nokku Horirde Falndiire El Miina e tawtoreede diisnondirɗo karallaagal jaŋde, kalfinaaɗo rewindo duɗe jaambureeje. To bannge duɗe noddaaɗe ɗee, eeraango waɗaango ngoo waawii renndinde nulaaɓe, yonaaɓe duɗe noogaas.
Ginol golle joɗnde ndee ko toɓɓe tati : laaɓtinde mbaydi gollondiral e kuutondiral duɗe jaambureeje e ardorde jaŋde falnde ndee; yuɓɓitinde golle duɗe ɗee e geɗe cariiɗe.
Gardiiɗo jaŋde ndee holliti faandaare mum e ndee joɗnde adannde ko ganndondiral hakkunde makko e ardiiɓe ɗeeɗoo duɗe. Ko refti heen ko fulɓe ena mbiya : “hade bagi seekeede yo o ɓete tawo sabu ko ɗuum deeƴnata hakkille coodoowo e jeeyoowo fof”. Ɗumɗoon ko caggal nde o hollondiri diisnondirɗo oo e jamaanu nguu, o joofii golle mum to bannge rewindo duɗe ɗee.
Caggal ɗum o jaari duɗe ɗee e darnde majje hanki e hannde e golle majje teskinɗe to bannge njeñtudi kawgelaaje walla ɓetooji baɗatnooɗi hitaande kala, kannje fof e heewde caɗeele e waasde rokkeede hakke majje timmuɗo. Kono kadi o suuɗaani weltaare fantunde nde o dañi e oonɗoon beetawe e huccondirde mo e won e jeese, ɗe nganndu-ɗaa, kala ko o woni hannde walla o dañi, caggal ballal Alla, ko giɗli ɗeen e makko keɓni mo ɗoon. Ko kannje kuufi mo, ɗooftii mo haa o laatii capatoowol ŋaayngol e dow duɓɓi.
Caggal ɗuum koroowo falndiijo oo ƴettii ngam hollitde (…) wonde, to bannge rewindo duɗe ɗee maa yetto karallaagal jaŋde luggal, sibu falnde ndee wondude e ŋakkere ɓurtunde to bannge haralleeɓe huufooɓe e to kaɓirɗe gollorɗe. Kono ɗum fof e wayde noon, ittataa duɗe jaambureeje ɗee ena poti senaade senaare timmunde ngam huuɓnude aadi hakkunde majje e laamu e ngam waasde luutnude jikke joganooɗo e majje ummoraade e jinnaaɓe almuɓɓe walla to almuɓɓe janngooɓe, fawnooɓe e majje njoorto mumen. O teeŋtini ciynugol jamirooje laawɗuɗe jamiraaɗe yo kuutore e dingiral, ko wayi no gollinde yimɓe ɓe kattanɗe mumen ceedtaa gila e jannginooɓe haa e yiilooɓe, ɗowooɓe nguurndam duɗe ɗee…
Caggal konngol gardiiɗo falnde ndee to bannge njanngu, haala arti ko e ardiiɓe duɗe jaambureeje arnooɓe batu. Yeewtere ndee alɗii sanne, waɗii ñamri hakkillaaji njuumtundi. Fotde yimɓe sappo e njoyo ƴettii heen konngi. Gooto fof haalii miijo mum e dow hurum heddiiɓe.
Arnooɓe ɓee fof ena kawri wonde ko ndeeɗoo joɗnde woni adannde ko duɗe jaambureeje compaa e nder falnde ndee. Ko hikka woni go’o ko gardiiɗo falnde ndee to bannge jaŋde ena jootee nguurndam duɗe jaambureeje haa ko ena nodda ɗe e batu diisnondiral. Ndeke noon Mohammedu Paate Jallo waɗanii ɗe ɗoo ko ɗe meeɗaano waɗaneede.
E tonngol, koroowo falndiijo nehdi ngenndiiri (IDEN) oo hesɗitinii kadi njettoor mum feewde e ardiiɓe duɗe, arɓe nootaade e noddaango mum. E dow ɗuum, o hollitii weltaare nde o dañi e humpito ngo o faggitii e nguu batu. O anndii kadi ko e haralleeɓe jaŋde tigi o jooɗodii sabu kala kaalɗo ko winndannde mawnde rokkata walla jannginta. Kadi ɗuum betaani mo nde tawnoo omo joginoo e miijo fotɓe arɓe ɓee. Kono yo ɓe nganndu noon, so tawiino nehdi ngenndiiri ndii ko callalal wonnoo, ko kanko Jallo woni yamnde sakkitere, nde nganndu-ɗaa ko rokketeende jamirooje yo siynu. Ɗum firti ko won e ngoƴaaji kaalaaɗi ɗoon, ɗi ndiwtaani hattan makko, ɗiin maa o darano ɗumen e ballal Alla, tawa ñaagunde yantaani heen. Kala niɓɓere walla kumpa goodnooɗo, gonnooɗo hakkunde horirde ndee e duɗe ɗee, jeytetee hankadi ko e geɗe ɓennuɗe. Won soklaaji goɗɗi noon joofaaɗi, ɗiin ndiwtii mbaawka makko kono maa ɗi njetto ɗo ɗi potata safreede ɗoo haa heddoo safreede walla waasde safreede. Ko ɗo batu nguu fusi, caggal 135 hojom…
Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu
