Kayra Arbi joololel Tummbuktu yahii, naalankaagal Mali suniima

0
2338

Ñalnde dewo (alet) 19 lewru juko (ut) 2018, Kayra Arbi, joololel Tummbuktu nootoyii noddaango Geno to safrirde Liksammbuur (Luxemburg) e nder Bamako, ummoraade e rafi, caggal nde o wuuri duuɓi 59. E ndeeɗoo maayde, naalaŋkaagal Mali waasii, suniima kono kadi kala ganndunooɗo daande makko e darnde makko suniima sabu ena anndi ko jaalal mawngal yahi ɗoon.

Hol gonɗo Kayra Arbi ?

Kayra Arbi jibinaa ko ñalnde 21 siilto (settaambar) 1959 e nder Tummbuktu to Rewo Mali e leegal Abaraju. Ko ngoon wuro annduɓe mbiyata sahre haawniinde, sahre nde waliyaaɓe 333, sahre diine ceniiɗo, sahre gannde lugge, sahre jumaaji mawɗi : Jinngeraybeer e Saŋkoore.

Baaba makko ko tuwaareg haalata, ko tamashek, yumma makko haalata ko ɗemngal Sonraay walla Koyro-boro.

Kayra Arbi wonaa gawlo kono fuɗɗodiima e naalaŋkaagal gila e 1970. Oon sahaa, o yahratnoo ko e duuɓi mum 11. O ƴetti naalaŋkaagal ko e nder wuro Tummbuktu. Baaba makko wonaano jiɗɗo o yahra oon fannu, resni mo, omo yahra e duuɓi 16 mbele omo woppa naalaŋkaagal. Geno ñaawaani, gorko oo ronkani mo, ɓe ceeri. E hitaande 1980, o naattoyi e diɗɗal naalaŋkooɓe Gawo, Badema Ngenndi (Badema National). Innde makko yalti, o teskaa, o teskoraa welde daande haa nanndi e yoololdu, loowdi e waawde lelngo jimol haa o innitiraa Joololel Rewo Mali.  Omo yima e arab, bammbara, tamashek, sonraay e farayse.  E hitaande 2006, laamu Mali toɗɗii mo harbiyanke dowrowo e coɗol Ngenndi Mali (Chevalier de l’ordre national du Mali) sabu teskaade ko kanko woni sala (pont) hakkunde pine leydi ndii. E hitaande 2010, o waɗi lappol mawngol to bannge naalaŋkaagal ngam anndinde aduna oo golle makko. O yirliima e Orop, Amerik, Asii e Afrik mo ɓaleeɓe e woɗeeɓe. E hitaande 2012, konu seɓɓitiiɓe Rewo Mali keɓaani mo, tampini koreeji makko tampere saɗtunde, mbonni kaɓirɗe makko naalaŋkaagal, keɓi werlaa makko, njahdi heen. Geno faabii mo, o dogi o fayi, Bamako, o mooloyii toon. Ko kanko wiynoo: “Lislaam salaaki naalaŋkaagal sabu nde Nelaaɗo (jkm) ferani Madiina ko naalaŋkaagal jaɓɓii ɗum, bismii ɗum. Haɗde min naalaŋkaagal e haɗde min foofde ko gootum”.

Ɗum fof e wayde noon, haɗaani e lewru morso 2013, o jeyaa kadi e 25 naalaŋkooɓe suɓanooɓe e nder Mali no diidorinoo, ɓe golle mumen teskini e ndeen hitaande. Kayra seeraani e daraade mbele jam ena arta e Rewo Mali, gila to rajooji, teleeji, jeewte haa to ɗanle makko caggal leydi.

Ganndondiral men e Kayri Arbi ko e hitaande 2010 kono ko e binndol tan wonnoo. Jiyondiral men e makko noon waɗi ko e hitaande 2012 e nder wuro makko Tummbuktu, eɗen njahi hawritoyde e koolol jeereende, eɗen njahdi e Ndey Kummba Jah. O ardi, kanko Kayra Arbi, e huunde e diɗɗal makko haa to jippunde men, o salmini en, o bismii en e wuro ngoo.

Ñalnde koolol ngol gasi, ko hiirde makko, kanko Kayra Arbi, bili kewu nguu e yeeso jaagorɗe Mali tati, suɓaaɓe Rewo Mali no ndiidorinoo, gila e meeruuji haa e senateeruuji (Gawo, Tummbuktu e Kidaal) ko jiidaa e leyɗeele 60, ɗe yimɓe fof ngari nootitaade e dillere ndee. Ko ɗoon o noddi Ndey Kummba Jah, yo ar yimda e makko. Nde Ndey ŋabbi, tawoyi mo, o nanngi e junngo mum, o wiyi: « banndiraaɓe, ooɗoo mo nanngu-mi e junngo mum ko naalaŋke Pullo Muritaninaajo».

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.