Ñaantugol sagataaɓe : Mohammedu Paate Jallo suɓanaama ñalaande

0
1906

Jaagorgal Nehdi Ngenndiiri Usmaan Bah ñaantii gorko biyeteeɗo Mohammedu Paate Jallo, koroowo Falndiijo Nehdi Ngenndiiri ElMiina e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani, ñaatal teddungal dowrowal, ngal lasal gadanal walla daraja gadano, ñalnde mawnde 16 lewru siilo hitaande 2015. Ooɗoo gorko ñaantaaɗo e ooɗoo beetawe, ñaantiraa ko golle maantiniiɗe ɗe golli, gollata, darnde hiisnde e dadungal caɗtungal ngal darii ngam rokkude jaŋde

Jaagorgal Nehdi Ngenndiiri Usmaan Bah ñaantii gorko biyeteeɗo Mohammedu Paate Jallo, koroowo Falndiijo Nehdi Ngenndiiri ElMiina e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani, ñaatal teddungal dowrowal, ngal lasal gadanal walla daraja gadano, ñalnde mawnde 16 lewru siilo hitaande 2015. Ooɗoo gorko ñaantaaɗo e ooɗoo beetawe, ñaantiraa ko golle maantiniiɗe ɗe golli, gollata, darnde hiisnde e dadungal caɗtungal ngal darii ngam rokkude jaŋde

 leydi ndii, e nder nokkuuji ɗi halfinaa ɗii, mbaydi laaɓtundi ndi wondaani e niiwre walla e kaɗooje.

Ñaantal ngal waɗi ko to Duɗal Keborgal Jannginooɓe Nuwaasot, omo wondi e Idi Mammadu Mbooc, gardiiɗo Duɗal Abuu Uboydi to Riyaad, Saalem Wul Tufoyla, mawɗo Liisee Ekselaas 1, Mohammed Bommba wul Saaliki e Seek Siidi Ahmed.

Mohammedu Paate Jallo e ɓeeɗoo worɓe poti daraja to bannge ñaantal. Kamɓe njoyo, gooto heen fof dañii ñaantal teddungal dowrowal, ngal lasal gadanal. Ɗiɗo woɗɓe ñaantaama caggal maɓɓe, ñaantal lasal tataɓal. Ɓeen ngoni Mesahuud Wul Bilaal Wul Sammba e biyeteeɗo Mohammed Mahmuud Alimaan.

Ena tawtoraa golle ñaantal ngal, diiso Jaagorde Nehdi Ngenndiiri, mawɓe Gardorɗe Diiwaniije Nehdi Ngenndiiri, rewo e worgo, keedo keeriiɗo KFNN falnde ElMiina, diisneteeɓe to bannge karallaagal jaŋde e won e ardiiɓe duɗe leslese to ElMina.

Nde Mohammedu Paate Jallo yalti, resndii Fooyre Ɓamtaare ngolɗoo konngol: “ Mi yettii Geno, Jeyɗo Winndere, dokkuɗo mi fartaŋŋe waɗde golle teskinɗe, teskaaɗe to mawɓe am. E nder nguurndam yo neɗɗo jogo fiɓnde tan e paandaale laaɓtuɗe, ko heddii koo ko Geno timminta. Hannde oo mboɗo wondi e weltaare mawnde walla beltaaje mawɗe. Weltaare adiinde ko nde hakkunde am e hoore am sabu so a golliima huunde, yimɓe ɓe ngollani-ɗaa ɓee walla ɓe ngollodto-ɗaa ɓee, kuccitii e maa, njettiima, ɗuum ko weltaare wonande kay joom fittaandu weltotoondu. Weltaare ɗimmere ndee ko jaggal fotngal no Jaagorgal arde ñaantu maa, ñaantir maa sabu ɗeen golle e yeeso jamaanu ko weltaare. Ndeeɗoo weltaare noon walla ɗeeɗoo beltaaje, ndenndat-mi ko e denndaangal gollodiiɓe am, sehilaaɓe am e ɓesngu am. Weltaare ndee ko weltaare maɓɓe, teddungal ngal kadi ko teddungal maɓɓe”.

Weltaare mawnde waɗii caggal ñaantal ngal, gila e noddooɓe haa e arduɓe koyɗe mumen ngam duwanaade Mohammedu Paate Jallo. Siidi Mohammed, keedo keeriiɗo horirde ElMiina, ngam hollirde weltaare mum e ngal teddungal, soodani denndaangal yimɓe arnooɓe ɓee fof njaram to Yeeyirde Jam (Epicerie El Khaïri). Jamaanu yari haa ɗomɗiti, waɗi duwaaw e cakkital Bah Siley (oon ne ko koroowo), carondiri.

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu