Gamaal Abdel Naseer Huseyn

0
515
Nasser_in_Mansoura,_1960.jpg

Gamaal Abdel Naseer Huseyn, jibinaa ko ñalnde 15 saawiyee 1918 to Aleksandiri, o sankii ko ñalnde 28 settaambar 1970 to Keer. O ardiima leydi Misra tuggi 1956 haa nde o maayi ndee. O idii ko wonde kooninke, hade makko liɓde laamu e heɓtude ɗum. 

Gamaal Abdel Naseer Huseyn, jibinaa ko ñalnde 15 saawiyee 1918 to Aleksandiri, o sankii ko ñalnde 28 settaambar 1970 to Keer. O ardiima leydi Misra tuggi 1956 haa nde o maayi ndee. O idii ko wonde kooninke, hade makko liɓde laamu e heɓtude ɗum. 

E tabitini e leydi hee politik aarabaagal ganndiraaɗo naseriyaagal (nassérisme). O hiisetee ko ɓurɓe battinde e laamu e nder teeminannde XXe.

O yaawii naatde e hare ngam ittude batte njiimaandi Biritaan en e dow Misra. O naati konu e hitaande 1938. O tawtoraama wolde hakkunde Israayiil e aarabeeɓe 1948-1949. Nde tawnoo o weltaaki e laamu nguu, o sosi dillere jagge bellitiiɗe (officiers libres) liɓnde laamɗo Faruk e hitaande 1952.

Sabu makko salaade naatde e hare « wolde ɓuuɓnde » (Guerre froide), woni hare leyɗe hoorejawdiije (Amerik, Angalteer, Farayse ekn.) e leyɗe renndiije (Riisi, Siin ekn.) leyɗe hirnaange ɗee (Amerik…) tikkani mo heen, calii wallitde mahngo uddo Asuwan. Naseer yoftorii ɓe keɓtugol joolol Suyees (canal de Suez) e hitaande 1956. Angalteer e Farayse e Israayiil njaaɓani heɓtude joolol ngol, kono ɓe njahri caggal sibu Amerik e Riisi njaɓaani. Ɗumɗoo ɓeydi lolleende Gamaal Abdel Naseer e nder leyɗe aarabeeɓe. Darnde makko ngam ngootaagu aarabeeɓe ɓeydii tiiɗtude caggal nde Siiri e Misra pelliti wontude leydi ngootiri anndiraandi Ndenndaandi Arab ngootiɗndi (République arabe unie = RAU) e hitaande 1958, Yemen tawti ɓe e mudda daɓɓo.1962, Naseer naatni mbayliigaaji keewɗi e faggudu leydi mum.

Miijo makko renndinde leyɗe aarabeeɓe fof e waasde yuumtude, haɗaani ngo layde e leyɗe goɗɗe ɗo yimɓe reftinooɓe miijo makko keɓti laamu. O toɗɗaa hooreejo Dillere leyɗe ɗe ndeftaaki e hitaande 1964 (mouvement des non alignés). Caggal nde Misra foolaa e ‘’Wolde balɗe 6’’ e hitaande 1967, Naseer wiyi ina woppa laamu, kono seppooji mbaɗi e leydi hee fof ngam ɗaɓɓude yo o heddo heen. O heedii heen.

Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde : Wikipedia