Ñalnde Aset 7 lewru mee (seeɗto) hitaande 2012, Njuɓɓudi Arafaat, taƴre 4 (secteur 4) mawninii belaa sosngo mum e gardagol hooreejo fedde ndee hono Konnaate Aamadu ganndiraaɗo Suleymaani Konnaate, gorko teskoraaɗo muñal tabitngal, katantaagal ceedtinngal e nuunɗal laaɓtungal. O jeyaa ko to wiyetee Siiwi daande maayo, e nder diiwaan Ngenaar, bannge Muritani.
Ñalawma oo dañii wune no feewi sabu jamaanu keewngu, keewngu doole e yimɓe teskinɓe, teskoraaɓe giɗgol mumen e leñol, ngarii, tawtoraama ñalnde ndee. Wonande jeyaaɓe ɗoon e leegal ngal, pottital ngal limanaama capanɗe tato e ɗiɗo baaba galle, ko jiidaa e hoɗɓe nootitiiɓe. Ciftinen wonde woodii kadi hoɗɓe mawɓe( hay so ɓe sihsiɓe e jaakɓe), ummoriiɓe e nokkuuji goɗɗi, goɗɗuɗi, ngari hawritde heen. Ñalawma oo waɗii gosndiral miijooji coñtungal, naftowal hakkunde terɗe fedde ndee, tawi ko e weeyo hakkilantaagal mawngal e ɓerɗe jaajɗe, laaɓondirɗe. Maa daartol tesko heen ko heewi sabu enɗam wuurtii, giɗgol wuurtii, njonngu ne kay wuurtii. Njuɓɓudi ndii weltoriima kadi, e oo ñalawma, saaktude keɓgol ɗerewol yamiroore laawɗunde keɓtingol mum ummoraade to laamu, gila ñalnde 19/12/2011 e tonngoode 402. Nde fadtirnoo ko oo ñalawma mbele belaaji ena kawrita walla tawtondira, mbaɗa nde ngada beño. Ko ɗum waɗi, ko ɓuri heewde e ñalawma oo, nde ñalli ko tarde e firde e faamnude doosɗe e sarɗiyeeji nder-nderi mayre.
Jooɗnde ndee jooɗii ko e galle Haamiidu Paam, jooɗorde mayre aadoraande. Nde udditiri ko duwaaw e ɗemngal Ceerno Haamiidu Baal mo Baabaaɓe Looti, sabbundu ganndal e yankinaare, imaam raatib jumaa ɗiɗaɓo oo.
Caggal konngol udditirgol gaadorangol jooɗnde (salminaango e bismaango), Konnaate Aamadu huccitini njettoor teeŋtuɗo feewde e fedde ndee, ko adii nde haalata golle gollaaɗe ɗee e ndee ɗoo daande: “ E innde am, miin hoore am, e innde terɗe Yiilirde Siynoore, ɗe ngollodtoo-mi ɗee, mboɗo huccitina njettoor am ɓurɗo teeŋtude fayde e Fedde Arafaat Fuuta, ko aldaa e paltoor (gila gadiiɗo e cakkitiiɗo naatde) sabu waɗde e amen hoolaare timmunde, sabu jaɓde yahdude walla darodaade e amen e nokkuuji kala, hay heen ɓurɗi mettuɗi walla haaɓnaade, sabu jaɓde semmbinirde min hakkilantaagal juumtungal, kuutorɗe ceniiɗe, semmbe haa e ngalu, ko min naatani oo ɗoo dumunna koo, haa e dumunnaaji jawtuɗi, tawi ɗuum fof ko mbele golle ɗee njuɓɓa no haanirta nii, wonana leñol ngol nafoore. Mboɗo gooŋɗini, so wonaano ballal mayre duumingal, min mbaawataano waɗde ngal ɗoo daawal fof, min njaltida e manoore. Mboɗo wiya kadi Alla jaaraama, nde jaaraama. So ɗum ɓennii, maa en kaal ɗoo, e mbaydi tonngaandi, daartol njuɓɓudi ndii, caggal ɗuum naatanen taro e firo doosɗe e sarɗiyeeji ɗowanooji en njuɓɓudi men, ko adii nde batu nguu rokkata en heen yiyannde mum e wasiyaaji mum.
Paamen tan ko adii, so Fedde ndee nanngii oo ɗoo ñalawma pottital e gostondiral miijooji, waɗii eeraango feewde e yimɓe mum, ko goonga, ko haa nde mawnina ñalawma sosngo mayre, kono kadi, ko ɓuri teeŋtude koo, ko haa nde keɓa humpito laaɓtungo ko woni e nder doosɗe e sarɗiyeeji nder-nderi mayre. Ɗo dental woni fof, ena waɗanaa laabi ɗowooji nguurndam mum. Afaraat Fuuta ne, kuule mum nana e jeese men. Paamen kadi, haa hannde, wonde kuule tonngaaɗe e ɗereeji ngalaa ko pirti, ɗoon ɗo terɗe fedde ngoniraani ɗooftaade ɗe. Ɗuum firti ko so fedde hebbinii ɗereeji ne, so tawii laaɓtinaani golle mum, alaa ko gasanta ɗum hay batte sabu nde waawataa safrude ngoƴaaji mayre saka yettaade paandaale, nde toɓɓunoo. Ena laaɓi won ko gollaa haa heewi, won faayidaaji keewɗi dañaaɗi kono kadi won ko keddora-ɗen ko heewi hay so tawii wonaa tan yiɗde hisnude teddungal mayre.
Daartol Njuɓɓudi ndii
Fedde men ndee woodii gila e hitaande 1988, sahaa mo terɗe mayre gadane koɗi e leegal ngal. Nde yiyii ko heewi, nde nanii ko heewi, nde hawrii kadi e ko heewi. Eɗen nganndi, won e sahaaji, ende hawra e sahaaji mettuɗi, tuƴƴinooji ɓerɗe, so wonaano hakkilantaagal mawngal e jogaade faandaare wootere, nde yaltataano ende hisi. Ko noon ne kadi nde lummborii e sahaaji belɗi haa neesti no limmbam, nde dañi heen nafoore e teddungal haa ɗo njuɓɓudi laamu Muritani rokki nde kaayit keɓtinirɗo. Nde mahii jumaaji ɗiɗi ngam riiwtande yimɓe mayre, hoɗɓe ɗoo, ɗanle juutɗe e oon fannu. Nde waɗii koppe, ende sood-soodtondira e hoore mayre geɗe katojinaaɗe, e mbaydi newiindi, ɗo nde soklaani yahde banngeeji goɗɗi. Nde fagganiima hoore mayre kaake ngam nootaade e soklaaji kewuuji mayre ko wayi no yannge, innde, jaɓɓungal e dille pinal. Nde waɗii kadi geɗe maantiniiɗe ko fayti caɗeele janooje e renndo, ko wayi no caɗeele koɗdigal, tifaaɗe dewle e ñaawooje, ɗo en njejjitaani e doggol ngol, balle duuminiiɗe nde waɗanta ñawɓe e jaayyaaɓe, ɗo mbaawi ummoraade fof ».
Caggal nde doosɗe e sarɗiyeeji fedde ndee njanngaa haa laaɓi kadi pira haa deeƴi e hakkillaaji ko Ceerno Habiibu uddiri ñalawma oo eeraango.
Eeraango Habiibu Demmba Soh
“Banndiraaɓe, kala ɗo mbaaw-ɗon wonde e no mbaaw-ɗon wonirde, minen Arafaat Fuutanaaɓe, emin kuccitini e mon dental. Min tawii ko dental tan woni toowal. Min tawii ko dental tan woni kisal. Ɗum firti ko kala ɗo dental alaa, kisal alaa. Kala ɗo dental alaa, toowal alaa, ɓamtaare alaa. Ko ɗuum waɗi min ndenti, min njaggondiri. E nder ko min ndenti, min njaggondiri koo, min njiɗi ko kala ɗo yimɓe ngoni e kala no ɓe mbaawi wonirde yo ɓe njaggondir, yo ɓe nguurdu. Yo ɓe ɓoortu wutte miin-miin, ɓe ɓoornoo wutte minen. Ko e wutte minen tan, yimɓe mbaawata lewirde dunuuli humambinnaagal, koongu, heege, haasidaagal, majjere, ñawu e baasal. Yo gooto fof woppu hiiɗnde e wiinnde, yooɓoo finnde e fiɓnde tawi aldaa e innde.
Emin mbeddii ngol ɗoo konngol fayde e mawɓe men, tiitooɗe men, jannguɓe men e nananteeɓe men nde ngonata hatanteeɓe, ndaroo ngam ko ena ɓamta leñol ngol. On njaaraama”.
Gelongal Fuuta lollirɗo; Njaay Saydu Aamadu
