Dekere 2010-080 jowitiiɗo e jeyi leydi (jokkere)

0
572

Kuulal 50 : Ɗeeɗoo kuule peeñɗe e ngalɗoo damal toɗɗi tan ko dokkirgol leydi jeyi laamu. Njuɓɓudi laamu ina jogii hakke siifondireede nanondire baaɗe no :
– kasdi, tawa ko kasdi njuutndi fawaade e sarɗiiji gonanɗi kala heen fannu keeriiɗo ;
– gostondire, njeeyguuji kuɓeeje mahaaɗe e leydi ndi mahanooka tawo ;
– baɗtugol leydi e juuɗe won e juɓɓule ndendaandi so tawii lor ɗaɓɓi.

Kuulal 51 : Ministeer fiyakuuji ndernderi ina waawi ƴettude aretee waɗa e juuɗe  sarwisaaji ndenndaandi  ko poti hatojinde e leydi  fawaade e ko woodaa.

Taƴre 5.1- luɓal leydi to dowri e mudda

Kuulal 52 : to nokkuuji dowri, luɓal leydi e mudda e dokkirgol panndungal mbaawi waɗeede tan ko caggal cakkitgol miijo goomuuji taƴɗi sañ wonande :

– ministeer  so tawii njaajeendi leydi ndii diwaani teemedere hektaar ;

– diiso ministeeruuji so tawii njaajeendi leydi ndii ɓurii teemedere hektaar ;

– leydi ndokkiraandi ndii yo o taw ina yahdi e eɓɓo juɓɓule tawa kadi ina winnditaa e Karnal leydi.

Kuulal 53 : dokkal leydi dowri ko kuulal ngal koohoowo taƴɗo sañ ƴetti ngam luɓde leydi e mudda walla rokkitde ɗum pandungal tawa taƴi ɗum ko e leydi jeyi laamu ndii, tawa ndi wonaa ngonndi e nokkuuji hoɗorde no lelnira e palaŋuuji wuro.

Ndiiɗoon leydi tottiraandi, gollugol mum foti wonde  tan ko e fannuuji golleteeɗi e nokku hee tawa tuugii ko e deftere sarɗiiji.

Kuulal 54 : dokke leydi  dowri waawataa aaɓnaade e ɗiiɗoo nokkuuji garooji :

– nokkuuji  duurngol ɓurɗi maantinde;

– nokkuuji hurum walla ndesaaje leydi;

–  sawndooji baamuule;

– dunli desaaɗi walla kala boowe baɗaaɗe haɗde.

– ɗeen dokke mbaawata tottireede e papparli guretan ko fawaade e no siforaa e nder palaŋuuji ɗeen gure tawa ko Ministeer toppitiiɗo wuraagu ƴettata aretee, toɗɗoo tolno goɗɗondiral mum e gure ɗee.

Kuulal 55 : dokkal leydi dowri toɗɗii ko leydi e ko woni e nder mum so wonaa noon ngaluuji tawa gollugol mum en yowitii ko e sariya juɓɓinɗo oogirɗe.

Kuulal 56 : Alaa neɗɗo jaambuur waawi rokkeede leydi pandungal hay so tawii noon omo heɓtinanaa nafoore ndenndaandi, so wonaa tawo o adorii heɓde leydi ndii ko luɓal e mudda tawa kadi o liggiima ndi.

Kuulal 57 : luɓal leydi e mudda tottirtee ko e lajal duuɓi joy tawa ko adii joofgol lajal ngal, leydi ndii ina gollee.  So tawii leydi ndii gollaaka e oon mudda e ndi waawi teetteede, joomum kadi dañataa rokkeede ndi pandungal.

Kuulal 58 : dokkal leydi dowri e mudda fawii ko e sarɗiiji lelnaaɗi e nder deftere parliiɗi (sarɗiiji) cinndaaɗi e ooɗoo dekere caggal nde dokkaaɗo leydi ndii yoɓi coodgu mayri to Booñ ndenndaandi.

Kuulal 59 : Ina farlii e  dokkiraaɗo leydi e mudda nde gollotoo ndi e nder duuɓi joy dewondirɗi so wonaa tawa falii ɗum ko doole dowrowe walla pooftingol leydi ndii, tawa noon teskii ɗum ko goomu taƴɗo sañ toppitiiɗo leydi.

Kuulal 60 : Kala jiɗɗo dañde luɓal leydi dowri e mudda foti ko ɗaɓɓirde ɗum haakem taƴɗo sañ nokku oo.

Ndeen ɗaɓɓaande ina foti yahdude e :

– Seedantaagal jeyegol e leydi walla tummbutere sosngo so tawii ɗaɓɓoowo oo ko jogiiɗo neɗɗaagu keeriingu (fedde, sosiyetee) ;

– Sifaa leydi ndii e darngo mum e nokku hee ;

– Tuugnorgal ko hebori golleede e mayri koo, tawa golle ɗee ina toɗɗaa.

Kuulal 61 : Ɗaɓɓaande luɓal leydi e mudda ina foti winnditeede e ñalngu nde heɓaa ndee, rokkee tonngoode e nder karnal ngal haakem udditi. Hooreejo tirbinaal falnde ndee ina  foti siifde, jela, kala heen hello e karnal hee.
Jom ɗaɓɓaande oo ina foti heɓde seedamfaagal (récépissé).

Kuulal 62 : Joɗɗingol ɗaɓɓaande luɓal leydi e mudda addantaa joomum jogaade hakke wiyde ina jooɗoo e leydi hee walla ina ummanoo gollal no ngal waawi siforaade kala e dow leydi hee, so wonaa nde o heɓi luɓal ngal.

So tawii ɗaɓɓuɗo oo hormaaki ooɗoo sarɗi,  hiisetee  ko joɗnde makko e dow leydi hee rewaani laawol.

Kuulal 63 : Caggal nde haakem yuurnitii so tawii ɗaɓɓaande ndee ina hormii kuulal 60 gonngal down ngal, omo foti yillaade nokku oo, o yenanee nokku oo hiisetee ko e jeyi laamu etee ɗaɓɓaande ndee ina yahdi e ko farlii e golle joottinooje ngaluuji tago.Terɗe Goomu toppitiiɗo leydi ina poti ɗoftude haakem e nguun njillu.

Kuulal 64 : So tawii ina jooɗtoraa dokkirgol leydi ndii ina waawi jogaade batte ɗe moƴƴaani e heerondiraaɓe walla e golle jowitiiɗe e ngaynaaka, haakem ina foti ɗaɓɓirde sarwisaaji karalleeji taƴɗi sañ falnde nde mbaɗanta ɗum losko ko yowitii e batte ngol dokkirgol, o ruttoo kadi o ɗaɓɓa miijo winndaango ummoraade e meeri mo ɗum toɗɗi oo.

Ko caggal njeñtudi peeje cifaaɗe e nder kuulal 63 gonngal dow ngal e tayre adiinde ɗum, haakem ina waawi salaade ɗaɓɓaande ndee, winnda ɗum feewde e ɗaɓɓunooɗo oo walla noon  saakta ɗaɓɓande  ndee mbele kala jogiiɗo heen hakke,  hakke mum ina yaltinee.

Kuulal 65 : haakem ina foti, caggal nde sakki peeje  cifaaɗe e kuule gadiiɗe ɗee, yettinde ɗaɓɓaande ndee to Biro toppitiiɗo fiyakuuji leydi rewrude e Waali. Faanditaa e ɗuum fof noon ko ngam lelnude, e ko tabiti, ngonka leydi ndii, njaajeendi mum e ko woni e nder mum.

Kuulal 66 :  ko  haakem foti  ɗum waɗde bayyinaango ngoo :

– foti ko takkeede e nokku ardorde diwaan oo, muqataa e meeri mo ɗum toɗɗii oo.

– foti ko saakteede e nder ɗemɗe ngenndiije ɗee.

Ko takketee koo e ko saaktetee e rajooji koo nganndinta ko ngonka leydi ndii, njaajeendi mum e sifaa ko ɗaɓɓoowo ndi oo hebori gollude e mayri.

Kuulal 67 : Ina farlinaa e dow haakem nde tottata tummbutere kaayit mo bayyini oo kala jedditiiɗo dokkal laamu leydi mbele ina daña ɗo tuugii ngam wullitaade e ñaawirɗe taƴɗe sañ.

Kuulal 68 : Caggal nde lajal balɗe capanɗe jeegom ɗee joofii tuggi ñalngu takkugol bayyinaango fuɗɗii, tawde kay wonii alaa ɗo jedditaagol jeyi laamu yettii ɗum ummoraade e neɗɗo walla ñaawirde taƴnde sañ wullitaande, haakem ina foti yettinde ɗaɓɓaande ndee Goomu Jeerto masloowo luure jeyi leydi dente  mo Muughataa ngam diisnaade ngu, so ina hatojini ɓennina ɗaɓɓaande ndee to Goomu Jeerto masloowo luure jeyi leydi denndaaɗo mo Wilaya.

Kuulal 69 : Lajal toɗɗangal e nder kuulal gardingal ngal, ina waawi dogde (fuɗɗaade) heen sahaaji  caggal nde jedditiiɗo jeyi laamu habraa wonde wullitaango mum ñaagagol walla ɗaɓɓugol feewde e koohoowo ngam leydi ndii waasa rokkeede,  jaɓaaka.

Kuulal 70 : So tawii won jedditiiɗo jeyi laamu leydi tawi yettinii ɗum ñaawirde taƴnde sañ e nder  lajal no siforaa e kuule 68 e 69 gonɗe dow ɗee,  gardiiɗo administarasiyoŋ ina foti yowde dokkirgol luɓal e mudda leydi ndii haa nde ñaawirde yettinaande ɗum ndee taƴi sariya oo.

Kuulal 71 : E nder batuuji Goomuuji leydi noddata ngam yuurnitaade ɗaɓɓaaɗe dokkirgol luɓal leydi e mudda, haakem e waali poti addude e nder ginol golle ɗiin batuuji ko leyɗeele ɗe ɓe nganndi njedditaaka ko jeyi laamu tawi ina yettina ñaawirde taƴnde sañ mum.

Ngam ɗuum ɗoon eɓe poti humpitaade e yeeso ñaawirde ndee wonde alaa ñaawooje jowiiɗe ɗo mum en ɗoo.

Kuulal 72 : Waali e haakem ina poti humpitde renndo ngoo miijo Goomu falnde e diwaan, takka kabaaru oo e nokkuuji laawɗuɗi keblaaɗi ngam ɗum. Oon kabaaru takkaaɗo e ɓalal  anndinta ko rokkaaɓe ɓee ngonka leyɗeele dokkaaɗe ɗee, njaajeendi mum en e njaru mum en.  Rokkaaɓe leydi njaha njoɓoya ko farlii e mum en e kaalis koo to sarwiis toppitiiɗo booñ ndenndaandi, ɓe keɓa e ɓeen kaayit seedamfaagal ko ɓe njoɓi koo. So koohoowo o yiyii ngal seedaamfaagal, o nodda dokkaaɗo leydi yo  siif kaayit kunagol mum, ko adii nde rokketee luɓal leydi e mudda, hormaade sarɗiiji parliiɗi e dokkirgol luɓal leydi e mudda.

Caggal ciifgol  kunagol no siforaa e tayre adiinde nde, koohoowo oo ƴetta dekkere wala aretee, rokkira luɓal leydi ndii e mudda e mbaadi cinndaandi e ooɗoo dekere.

Kuulal 73 : Woni e kunagol gaddotoongol dokkirgol luɓal leydi dowri ko  sarɗiiji potɗi siyneede gaddotooɗi ciynugol, wonande dokkaaɗo luɓal leydi e mudda oo, ko farlii e mum to bannge gollagol leydi ndii e nder lajal cifangal e nder kuulal 57 gonngal down ngal.

Kuulal 74 : Tottirgol leydi e mudda ina waawi :

– heɓreede ndonu, so wonaa noon tawa keɓrunooɗo luɓal ina ruttii e joomum, won wasiya binndaaɗo mo woppunoo tawa ronooɓe mum walla ɓe o rokki jawdi makko ɓee ina njaɓi heedde  e kala ko farlinanoo e makko.

– Yeeyeede walla rokkireede neɗɗo jeyaaɗo e leydi hee walla jogiiɗo neɗɗaagu keeriingu (fedde walla sosiyetee) sarɗaandu e Moritani so tawii kay kanko tottiranooɗo luɓal e mudda oo, o gollinooma e leydi hee ko ina waawi qiimeede ko feccere ko o fotnoo waɗde heen  fawaade elajal duuɓi joy no siforaa e kuulal 57 gonngal dow ngal.

– Wostondireede e  leydi ndokkiraandi panndungal walla tottiraandi luɓal leydi e mudda so tawii kay leyɗeele gostondirteeɗe ɗee puɗɗaama golleede walla remeede ko ina fota qiimeede feccere ko fotatnoo golleede heen no wasiyoraa e kuulal 91  gonngal dow ngal, e nder lajal duuɓi ɗiɗi tuggi nde dokkirgol luɓal ngal fuɗɗii ndee.

Miijo men ko yowitii e ngalɗoo damal, panndo-ɗen haa ngal uddee nde mbaawen silde sariya oo ko yowitii e oo fannu sabu eɗen mbaawi wiyde ko ɓuri tiiɗde e sariya jeyi leydi mo toŋ 83 127 ñalnde 5 suwee 1983 ko ɗoo fawii, sabu ma a taw ko ɗum ɓurnoo himmande tabitinooɓe sariya oo.

Maamuudu Haaruuna Joop