Ndenndaandi Ɓesngu Siin

0
695
Chine.jpg

Ndenndaandi ɓesgu Siin, (e Sinuwaa koybinaaɗo : 中华人民共和国 ) walla ‘’Siin ɓesnuɗo’’ (mbiyen tan Siin) ko leydi Asii fuɗnaange. Ko famɗi fof, miliyaar e teemedde tati miliyoŋ fittaandu (1 300 000 000) Ina nguuri e mayri, woni jeegoɓal yimɓe winndere ndee.

Ndenndaandi ɓesgu Siin, (e Sinuwaa koybinaaɗo : 中华人民共和国 ) walla ‘’Siin ɓesnuɗo’’ (mbiyen tan Siin) ko leydi Asii fuɗnaange. Ko famɗi fof, miliyaar e teemedde tati miliyoŋ fittaandu (1 300 000 000) Ina nguuri e mayri, woni jeegoɓal yimɓe winndere ndee.

Kayri ɓuri leyɗe aduna ɗee kala heewde yimɓe. Siin ko leydi njaajndi, sibu wertallo mayri ko 9 677 009 km2. To ooɗoo bannge ko ndi nayaɓiri e winndere ndee. Ndi tuggi ko e powle Geec pasifiijo haa e kaaƴe toowɗe gonɗe fuɗnaange Tajikistaan (PAMIR), faade moraande Gobi, haa haayre Himalaya, haa e lowlowi duungel Inndosiin (Wiyetnaam, Kammboje, Laawos, Birmaani e Caylannde). Siin na heerondiri e 14 leydi. Kayri e Riisi ɓuri leyɗe ɗee fof heewde heediiɓe. Ɓeen heediiɓe Siin, tawi ko e njoorndi, ngoni : Wiyetnaam, Laawos, Birmaani, Butan, Nepal, Pakistaan, Afganistaan, Tajikistaan, Kirgisistaan, Kasakstaan, Riisi, Mongoli, Koree rewo. Njuuteendi keeri Siin ko 22 117 km (ɓurngol juutde e winndere ndee). Heediiɓe Siin, tawi ko e diƴƴe ko : Koree worgo, Japon, e Filipiin.

Ina wiyee ko ndi ɗiɗmiri to bannge ƴellitaare faggudu, walla nii, gila 2014, ko kayri heedi yeeso Dental dowlaaji Amerik to oon bannge. Konu mayri ɓuri konuuji winndere ndee kala mawnude ; ko ndi ɗiɗmiri to bannge njeeygu. Ko ndi tergal duumingal nder Goomu Kisal Fedde ngenndiije dentuɗe.

Tippudi mayri politik e faggudu ko keeriindi, sibu ndi nawdi ko demokaraasi e jiilgol tamingol, hono ko anndiraa « faggudu renndiyaagu jehre » (économie socialiste de marché), ɗum firti ko faggudu nduu ko faggudu hoore jawdi (capitalisme), kono endi waɗanaa keeri, tee ko laamu ɗowata ɗum. Doosɗe leydi ɗee ko nii cifirii ndi : “Dowla renndoyaagu les yamiroore demokaraasi ɓesngu, dow gardagol lannda ubriyeeji, gardagol tuugingol e kaɓɓondiral hakkunde ubriyeeji e remooɓe”. E nder ngardiika doosɗe leydi ndii, ina feeñninaa heen ko Heerto Maruceewo Siin (Parti communiste chinois – PCC) ardii fof, kadi miijanteendi dowla oo ƴoogi ko e miijooji Marx-e-Leniin.

Siin jeyaa ko e pine aadee ɓurɗe ɓooyde. Ine wiyee nii pinal mayri woni pinal duumingal ɓurngal ɓooyde e winndere ndee. Pinal ngal fuɗɗorii ko e daande maayo “maayo oolo” (fleuve jaune), reɓi feewde worgo (keɓtugol leñol Han en leyɗe Yangsi Jiang) e feewde hirnaange (leñol Han e Tang), keɓtugol Shinjang  e Tibee (leñol Tsing en) e feewde rewo, hono Mandsuri e Monngoli (leñol Tsing en).

E nder ngolɗoo daartol juutngol, ɓooyngol, leydi Siin fecciima e cili keewɗi, caggal ɗuum rentiti. Jananinkooɓe kalfii ndi e cili ɗiɗi. Monngol en kalfii ndi e teem 13ɓiire, Mansuu en kalfii ndi e teem 17ɓiire, hay so tawii noon ɓeen mbattini ko huutoraade aadaaji siinnaaɓe e njuɓɓudi mum en ngam yiilde leydi ndii.

Idii wootiɗinde leydi ndii ko laamɗo biyeteeɗo Shin Shi Huang, coso laamu Shin (Qing) (dokkuɗo leydi ndii innde mum ndee), duuɓi 221 hade Iisaa. Ko ndeen Tata mawka Siin (la Grande muraille de Chine) mahaa. Siin wonti leydi mahiindi to bannge politik e ɗemngal e pinal ƴellitingal, daɗi winndere ndee kala e fannuuji keewɗi, haa arti to ñeeñe e safaara e karallaagal.

E njiimaandi leñol Han en (206 hade Iisaa haa 220 caggal Iisaa) e Tang en (618 haa 907 caggal Iisaa) e Song en (960-1279) leydi ndii ina deeƴi, ina duumii e jam. E oon sahaa Siin ina hiisee wonde leydi ɓurndi faayodinde e winndere ndee to bannge yimɓe mum e karallaagal mum e pentugol geɗe kese, teeŋti noon nde Tang en e Song en laamii ndi ndee ; hay so tawii noon e daawal hakkunde ngal, laamuuji leƴƴi ɗiɗi kaal-den dow ɗii, kareeli ɓesngu njolii e mayri haa ndi feccii. Ɗo yahanoo artaa fof, leñol Han heɓti laamu e hitaande 1 368… Ko tesketee ɗoo, ko hay e sahaaji nde Siin feccii ndee, pinal mayri fof e heewde eddaaji, yo won to bannge aadaaji ndefu, haa e ɗemɗe, e caccuki e sifaaji nguurndam, leydi ndii ina wootiɗi to bannge pinal e njuɓɓudi e politik, kayri fof e yaajde haa ɓurti. Waɗi nguuɗoo ngootaagu aaɓnaade ko binndol ngol tuugaaki no feewi e sawtawol, sibu ko ɗuum addani ɗemɗe ceertuɗe leydi ndii e calsalti mum en, waawde nanndude maaɗe mbinndiin.

E sahaa nde leyɗe tuubakooɓe njaaɓani jiimde winndere ndee, hawri ko leñol jiimnongol Siin ngol ina leefi ; ko ɗuum addani leydi ndii fooleede e cili keewɗi, tuggi “wolde opiyoom” (la guerre de l’opium). Siin rimɗiti tan ko nde fooli Japon e hitaande 1945 mawninteende hannde ndee.

Ndenndaandi ɓesgu Siin sosaa ko ñalnde 1 oktoobar 1949 caggal nde Heerto maruceewo Siin fooli Kiyoomintang.

Bookara Aamadu Bah