Haayre Mbaar laawiima, lawii Laaw

0
641
Baaba Maal laaw.jpg

Baaba Baal aroyi ko jamma, ñalnde 12 ndee tawi hoɗooɓe ɓee ngarii gila beetawe. O taƴtiri ko Kasga, caggal futuro. Ko ɗoon o tawi fotde 30 werlaa ena ndarii, ena padndii mo. Ena e arɓe jaɓɓaade mo, meer wuro ngoo hono Jeŋ Mammadu Abdullaay e aaleeɓe mum e yontaaɓe nokku oo. O joli, gaarawol jokkondiri, loocol punndi darii haa nder wuro Haayre Mbaar.

Baaba Baal aroyi ko jamma, ñalnde 12 ndee tawi hoɗooɓe ɓee ngarii gila beetawe. O taƴtiri ko Kasga, caggal futuro. Ko ɗoon o tawi fotde 30 werlaa ena ndarii, ena padndii mo. Ena e arɓe jaɓɓaade mo, meer wuro ngoo hono Jeŋ Mammadu Abdullaay e aaleeɓe mum e yontaaɓe nokku oo. O joli, gaarawol jokkondiri, loocol punndi darii haa nder wuro Haayre Mbaar.

 O jippinaa ko galle Sih Muusaa Hammadi lollirɗo Muusaa Siglaa. Galle oo e yaajde ko maa o ɓitti, hay so ñorgo weddanoo dow, memtataa leydi, saggatno hakke e jamaanu. Kala dadiiɗo ɗo wonnoo e diiwaan hee addaama ngam tabitinde ndeenka e kisal garɗo oo. Meer nokku oo e hilifaaɓe wuro ngoo naati, calmini mo, mbismii mo.

Oon jamma, hiirde ndee doori ko 00w35 hojom, caggal nde Maysuur Gawlo ƴeeŋi. Nde fusoyi ko 4w35 hojom ɗo hay gooto yahdaani e nimsa.

Nde weeti, ɗum woni ñalnde 13 ndee, nde yahi haa naange darii e kirsal layyaaji, wuro Haayre Golleera waɗi gayi ɗiɗi e ndamndi, addi. Heen ngaari e ndamndi ko yo Haayre Mbaarnaaɓe mballitoro e hoɗɓe. Ngaari keddiindi ndii ko Baaba Maal e diɗɗal mum njeyi. Nde ɗeen golle kolliraa haa ngasi, subalɓe Haayre Mbaar ndenndi mbaɗani Baaba Maal e wondiiɓe mum koɗungu teskinngu: beñuwaaruuji ɗiɗi kodde, beñuwaar caakri, beñuwaar kosam penndaɗam ena wondi e sippeere mawnde, abbiinde e ndanewu. Koɗungu subalɓe nguu addaa ko to galle njaatigi Baaba too. Ko ɗoon Sih Muusaa Siglaa soodi ngelooba, soodani Baaba Maal e innde wuro Haayre Mbaar. Golle ɗee mbaɗi ko e yeeso jaayndiyankooɓe rewo e worgo, naalankooɓe, almuɓɓe-ngay e coolooji. Ko ɗoon yimɓe ɓee nduwondiri, ñaltoyi ngam heblanoyaade daay-daayre subalɓe waɗoore kikiiɗe. Hade daay-daayre ndee naataneede, sukaaɓe Lewe Hebbiya, nannooɓe garal Baaba Maal e Haayre Mbaar, nootitii e dillere ndee, nootodii e ndammiri 10 baali. Heen jeetati ko mbaraangu Baaba Maal e diɗɗal mum.

Daay-daayre ko huunde mawnde e subalɓe. Nde takkusaan yonata tawi ko maayo ngoo, hakkunde Haayre Mbaar e Kasga, ɓawlii hakke e keewal yimɓe, bannge rewo e worgo. Tuggude e Duungel, Sahre Sukki, Siiwre Caamɓe, Wocci, Waalalde, Kasga arti e Haayre Mbaar, wuro heen fof sinki ko laana mum e awƴe mum haa njooɗi, ñaanti awƴooɓe mum haa ŋarɗi, timpii ɗumen e maayo ngam hollirde mbaawka mumen hakkunde bawɗi e buubaaji e piyannde petelaaji.

 Gure bayɗe no Haayre Golleera, Juudeeji (Waalo, Daande Maayo e Wuro Jeeri), Foonde Jeeri, Wuro Jaalaw, Hoƴƴeere, Wanwan, Abdalla, Garlol, Mbotto, Njaawaldiiji, Sorimalee, Ñaabina, Burguduuna, Aateen, Buubu Aawdi ndarii ko e ŋore, ena poɓɓana subalɓe. Won rewɓe heewɓe yanɓe e ndiyam tawi teyaani. Ko ɗoon Baaba ummii e jooɗorde nde jooɗinoo,  ballii awƴal, jooɗii e hoore laana, joldi e meer Mammadu Abdullaay Jeŋ e njaatigi mum Muusaa Siglaa Sih, woni e awƴude. O taƴti, o juuroyii darinooɓe e ŋoral worgo. O lummbiti, o fayti rewo, o salmini darinooɓe e ŋoral rewo ngal haa o gasni, o fayti hakkunde maayo. Laaɗe daay-daayre ɗee mbaɗi jimiira, taarii mo. O tiindii e pempal ena hayatnoo yeeso makko, o suuti ngal. O tawi engal haɓɓaa ɓoggol. O woni e soowaade ngol, o ari e haayre, o jolni nde e laana. O jokki e soowaade ɓoggol ngol haa liingu mawngu wubbi, bippi mo, ceɓal wutte makko suuwii e ndiyam, o waɗdi e maggu haa fooltii ngu, o jolni ngu e laana. Kelle poɓi, gulaali ngulli, laana awƴaa, fayti dow to bannge ŋoral bannge rewo, o ƴeeŋi.

E oon sahaa hawri ko e garal laana Woccinaaɓe ena addi ngaari, ballal Haayre Mbaarnaaɓe. Daay-daayre ndee joofi, Jamaanu nguu waynii maayo, fayti wuro Haayre Mbaar, geɗe ŋarɗuɗe ena kedditii e hakkillaaji mumen.

Hiirde sakkitere Baaba Maal e Daande Leñol e Haayre Mbaar maa mbiyaa ɓuri jamma gadano oo to pucci ndogata, welde e heewde jamaanu. E dow ɗuum, yontannde yontaande ndee fof artii e wuro ngoo sabu kewu nguu ko wayi heen no Sal Siidi Demmba, Umaar Sal, Jeŋ Umaar Sammba e joom-suudu mum Haaji Woon, Yubba Jeŋ mawɗo lappol safrooɓe, Yaay Lih, Haaruuna Sammba Jeŋ lollirɗo Manga e joom-suudu mum Kaŋŋe, Sal Muusaa Sammba, ekn.

Ñalɗi Haayre Mbaar kaaɗaani tan e mbelemma addude Baaba Maal. Ɗi ngonii faabu wonande roofolɓe, famarɓe doole to batte ngalu. E nder balɗe ɗee ɗiɗi, lappol safrooɓe yarlitiiɓe e gargol doktoor Yubba Jeŋ cafrii 450 ñawɗo e nder heen 50 ko wondunooɓe e rafiiji ñiiƴe. Lappol ngol rokkii leɗɗe e wasiyaaji naftooji.

Caggal kewu nguu, en keɓiino jokkondirde e Jeŋ Umaar Sammba lollirɗo Karloos, doktoor witirineer, jeyaaɗo ɗoon e wuro ngoo, kalfinaaɗo kumpital njuɓɓudi ndii. E wiyde makko:

“garal Baaba Maal e nder wuro Haayre Mbaar waɗanii min nafooje mawɗe, keewɗe e ngartam ɗam jibinannde Haayre Mbaar jaawataa yejjitde. Won e amen ɓe dawrugol taƴondirnoo haa natti yahondirde e haaldude, e nguuɗoo kewu, joom mumen mbaɗdaama e goomuuji, njahdii, kaaldii, pewjidii. Won e amen, ɓe ngalaano miijo artude e nokku hee walla mahde heen koɗorɗe mumen, e ngalɗoo garal miijooji keewɗi mbayliima. E dow ɗuum, ko jiidaa e teddungal banndiraaɓe renndaaɓe nguurndam, hoɗdaaɓe, min ndañii kaalis e yettere Alla. Nguun ngalu maa wallu min e siynude eɓɓooje wuro ngoo e ko fayi arde”.

Maalel woni e Haayre Mbaar e Simeraaji haa ñalnde 14, caggal tiisubaar waynii, woomii Caski Mbaara, taƴi Caanngol Naatirgol, darii e powle Maayo, hucciti e Kasga ena wondi e duusooɓe ɓe haastaani, kaastaani ɗum.

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu