Daartol Annabi Sileymaan ɓiyi Daawuuda (2)

0
956
prophete Souleymaan.jpg

… Hol ko heɓtii Sileymaani (JKM) oo ? heɓtii Sileymaan,  ko waɗii dumunna gooto o yooɗaa hoore makko sanne, omo jooɗii e fooŋorde  makko e dow tappi makko, tappi wuurii, ɓe ngoni e yerɓude, ko meeɗaa heɓde  ɓe koo. E  ndeen ɗoon yerɓannde, ko ina tolnoo  sappo e ɗiɗi ujunere neɗɗo mboomiima maayi, hay gooto heen fiɗɗaani nofru e nder waktu gooto.

… Hol ko heɓtii Sileymaani (JKM) oo ? heɓtii Sileymaan,  ko waɗii dumunna gooto o yooɗaa hoore makko sanne, omo jooɗii e fooŋorde  makko e dow tappi makko, tappi wuurii, ɓe ngoni e yerɓude, ko meeɗaa heɓde  ɓe koo. E  ndeen ɗoon yerɓannde, ko ina tolnoo  sappo e ɗiɗi ujunere neɗɗo mboomiima maayi, hay gooto heen fiɗɗaani nofru e nder waktu gooto.

  Nde Annabi Sileymaan tini ɗuum, o fiyi tappi  oo  sawru, o furi ɗum, o wiyi ɗum “yeed”, tappi oo  jaabii mo, wiyi mo, “ko aan yeedata”. O  faami tappi oo ko  jamiraaɗo ngam faaro ngo o fuɗɗinoo naatde  ngoo, o  anndi ko o pergitiiɗo, ɗoon e ɗoon o hippii e dow tappi oo, o sujjani joom makko,  o  yaafnii ɗum, Tappi  oo wonti ɗo wonnoo. Ko ɗum tagi hay nelaaɗo Alla, Mohammed (JKM) ɓuri añde fof ko jom faaro e mawnikiniiɗo.

Wahab bun man-mbahi wiyi : “nde yahi haa aduna oo yaajani mo kanko Sileymaan (JKM), o yejjitiino  dewbo  diwo mo jibriil adinoo sifanaade mo oo, caggal yerɓannde tappi oo, o siftori dewbo diwo oo, o fayi toon, o yahri koyɗe makko haa o yettii damal galle dewbo oo, o sakkitinii, dewbo o yamiri mo yo naat, o naati nder galle  oo tawi dewbo  oo ko gumɗo ina woni sara mum boombi tati, dewbo  oo wiyi mo “eehey maa Sileymaani, aan,  ko  Alla joofani ma  ɗo  am ɗoo, kono taw-ɗaa ko mbiɗo uddii gila ko ɓooyi haa yettii ooɗoo dumunna, firti ko amin paaɗaa no feewi.”

Sileymaan (JKM), wiyi mo : no  foti duuɓi ko ngon-ɗaa diwo ? o wiyi : maa won duuɓi sappo etee mbiɗo wonndi e boombi tati, mi alaa  fof ko ina yona ɓe to bannge nguura. Ndeen Sileymaan nanii ndeen  daande, addani mo dimle teemedere, hakkunde gawri e kaalis e ko nanndi  e ɗeen geɗe, totti ɓe. O wiyi ɓe, “so on ngaynii ɗumɗo  nelon e am, so ko Alla jaɓii,  ma mi nuldu on ko ɓuri ɗumɗoo, ko Alla tigi  yamiri  mi yo mi wallu on ɗumɗoo.”

Hono biyateeɗo  Abuu umraan Eljawni wiyi : ɗoon ɗo Sileymaan ina yahatnoo e dow tappi mum hakkunde leydi  e Asamaan,  ndeke  gaynaako  gorko leƴƴiima ɓe e ɓe ngoni  e dow tappi hee, Sielymaan e konuuli mum ina ngoni e dow tappi hee, o wiyi “Alla hokkii Sileymaan ɓure mawɗe  e neemaaji Alla.” Ndeke  Alla addanii Sieymaan ngool ɗoon  konngol gaynaako. Sileymaani yamiri yo tappi jippo, tappi oo jippii, o yaɓɓi koyɗe makko haa o yettii gaynaako oo, o wiyi ɗum, “mate  a anndaa jettugol  Alla laawol gootol ɓure mum  ɓuri heewde nafoore  e ko Sileyman hokkaa koo e laamu mum nguu ?”

Ndeen Sileymaan yiyii ko Alla yaajnani ɗum e nder adun koo,  o wiyi : “eehey maa deweteeɗo, mbiɗo yiɗi njamiraa mi ñamminde denndaangal tagooje aduna oo fof, ko ina tolno e hitaande”. Alla toowɗo oo wahiyii mo, wiyi mo : “a hattanaani  ɗuum.” Alla toowɗo oo wiyi mo : “hay sinno ko  yontere, a  hattanaani ɗum”. Sileymaani wiyi mo “eehey maa deweteeɗo, mbiɗo yiɗi mballaa mi e faandaare am ndee, hay sinno ko ñalawma gooto.” Alla toowɗo oo jaɓani mo ɗumɗoon.

Sileymaani (JKM) yamiri yimɓe e jinneeji yo ngaddan mo denndaangal geɗe gonɗe e dow leydi, ko wayi no geɗe garooje ɗoo ɗee : na’i, be’i, baali, denndaangal ko ina ñaamee, ko woni wuro e ladde fof, gertooɗe, jaawle, kore, boŋuuji, e ko nanndi e ɗeen geɗe. Ndeen ɗum fof renndinaama, hirsaa, ɓe ndenndini fof ɓe ngaddi barmeeji, Sileymaani yamiri yo henndu ɓuuɓndu wuttu e dow heen hoto ñolde, caggal ɗuum barmeeji ɗii ngaddaa, tewbuuli ɗii ndefaa haa ɓenndi, ko wayi no taabe nii ngaddaa, mbejaa, tewbuuli ɗii pawaa e dow heen. Njaajeendi ndii  ina tolnoo e  ko ina yahrene lewbi ɗiɗi, njuuteendi ndi kadi ko noon.

Alla wahiyii Sileymaan o wiyi ɗum : “ko njiɗɗaa fuɗɗoraade ñamminde ?” Sileymaani wiyi : “njiɗ-mi fuɗɗoraade  ko kullon ndiyam”. Alla yamiri ngootu e liɗɗi geec yo ar ñaama ko defaa koo, ngam ko liingu nguu woni koɗo Sileymaani gadano. Liingu noddaa ari, fawi  hoore  mum e dow ŋoral, ngu wiyi “eehey maa Sileymaani ! Mi nani a udditanii hoɓɓe damal ngam ñamminde ɗum en. Hannde noon ko miin woni koɗo maa.”  Yimɓe e jinneeji ngaddi lahe tewbuuli pawi ɗum dow ŋoral, liingu nguu ñaami kala ko addanoo haa laaɓi e nder hojomaaji sappo, ha liingu ngu waɗti naamndaade yo ɓeydane ngam haaraani.

Sileymaani wiyi liingu ngu :  “aan haa jooni a haaraani ?” liingu nguu wiyi mo, “iijjam Sileymaani ! Aan ko ɗum woni haala tedduɗo  e hoɓɓe mum, etee, miin ko ngaddu-ɗa hannde  e ñaamde koo, mbiɗo  ñaama hono ɗuum laabi tati e ñalawma gooto. Miin noon ko hannde meeɗ-mi hoɗteede mi haaraani.” Sileymaani nani ɗum tan, o  tukkii e leydi, o woni e sujjande joom makko, ngam o anndii ko joom makko wiynoo o waawa ñaamninde tagooje  kala tagoore nder lewru  koo, ko ɗum goonga, haadi o roŋkii haarnude hay liingu ngootu.

Sileymaan wiyi  joom mum : “senaare woodanii ma, jom arsukaaji tagooje kala  hay sinno ko ɓe nganndaaka.”

Daartol dewgal Sileymaani e Bilkiis :

Wahhab bun Man-mbahi wiyi : “ɗoon ɗo Sileymaani (JKM), ina jooɗii e dow leeso laamu mum, haa caafal naange yani e mum etee Sileymaani ina anndi ko ndiwri huuranta ɗum naange ngam faddanaade  ɗum nguleeki naange. Ɗo sereendu nduu, ɗo woni ɗoo, ko sonndu wooturu wonnoo ɗoon ina wiyee Hudu Hudu. O hooynii dow, nano e ñaamo, o yiyaani Hudu Hudu, o wiyi, “ndiwri fof ina ɗoo haa heddii Hudu Hudu!” Sileymaani  naamndii mawɗo ndiwri, wiyi ɗum : “aan  kam, hol to Hudu Hudu  yahi ?” sonndu nduu wiyi : “mi anndaa.”

Sileymaani (JKM), ƴetti kuugal leepte ngam fawde ɗum e dow Hudu Hudu, e no Alla wiyiri ɗum : “ma mi leeptu ndu leepte caɗtuɗe walla mi hirsa ndu, walla ndu addana mi geɗe laamɗo peeñɗo” 21 Ndu ñiiɓi ko woɗɗaani, ndu wiyi, mi fiiltiima haa njettii-mi ɗoo, a  meeɗaani yettaade e mum mi addanii ma ummoraade  e nokku Sibaa, mi addani ma fiyaaku e yenanede 22, mi tawii toon dewbo ina jogiiɓe huunde  fof  ina hokkaa o mo jogii jooɗorde mawnde 23 mi tawii mo kanko e leñol makko e ɓe cujjana  naange ko aldaa e Alla Sayɗaneeji ina njoɗnani ɓe  ɗum faddiiɓe e laawol ɓe mbaawata feewde 24) simoore mettelli, kaawise 22—24

Sileymaani (JKM) wiyi e konngol Alla toowɗo oo “ma min ndaar mbele ko goonga e maa, walla ngummi-ɗaa ko e fenooɓe (27) yahdu ɓataake am ooɗoo werlo ɗum e dow maɓɓe, refti heen panndo-ɗaa, ndaaraa ko ɓe nduttata heen (28). Dewbo oo wiyi eehey  mon hoohooɓe, mi nuldaama ɓataake tedduɗo (29) ummiiɗo e Sileymaani, ko ɗum innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde” simoore Mettelli, kaawise : 30

Haala yoga e annduɓe e yonta Sileymaan (JKM),  no paamiri leepte Sileymaani fodi ɗee,  ngam  leeptude Hudu : ngam Sileymaan e laamu mum no doole mum  potiri nii, so wiyii ina leepta sonndu no foti famɗude nii, ee ndaw kaawisaaji ! Won heen mbiyi, leepte Hudu Hudu kay, ko sigeeji mum ɓoretee  haa laaɓa, werlee e  cuuɗi mettelli, ko ndeen ɓurata muusde. Won heen mbiyi ndu hirsete tan, won wiyɓe so huunde hirsaama kay  nattii leepte, ina  sikkaa tan,  ndu jogori ko yaltineede leñol mayru. Eɓe njooɗii eɓe miijo sifaa leepte potɗe faweede e dow Hudu Hudu , haa  Hudu Hudu yettii ɓe, ndu juuri e yeeso Annabi Sileymaan (JKM) e  ndu  moɓi  bibje mayru. Ndeen  Annabi  yiyii ɗum tan, o salii heñaade,  haa o  ƴeewa ko ndu haalata. Caggal ɗuum ndu haali hono ko  adii jangteede e ɓuraana koo, ndu wiyi : “mi yahii haa piiltii-mi ɗo a meeɗaa yettaade.” Sileymaan wiyi : “ko ɗee conte  ngoni ?”  ndu wiyi : “mi yiyii  to leydi Yeman dewbo mo hono mum alaa e aduna oo, ina jogii tata laamorɗo ɓurɗo tata maa oo mawnude e yooɗde. Omo jogii jooɗorde  nde hono mum alaa,  o wiyatee ko Bilkiis. Arsi makko ɓuri arsi maa mawnude. Caɗeele dewbo oo tan, mi tawii mo kanko e leñol makko  eɓe  cujjana naange  gaa  Alla toowɗo oo.”

Sonndu wooturu  ina ɓadii ɗoon ndu wiyi : “Innde Bilkiis ko yettoode suudu wooturu e cuuɗi maɓɓe, (tribu) ko o ɓiyum Sarahbiil.”

Ndeen Sileymaani (JKM) heɗiima daartol Bilkiis  etee eɓe cujjana naange gaa Alla toowɗo oo, o naati e haɓannde ngam artirde mo e jebbilaare (lislaam).

Sileymaani fellitii, o winndi ɓataake : Sileymaani (JKM) noddi Hudu Hudu, o totti ɗum ɓataake o wiyi ɗum e konngol Alla toowɗo oo, “ma min ndaar mbele  aɗa ngoongɗini walla  ngummi-ɗaa ko  e fenooɓe, yahdu e ɓataake am ooɗoo, werlo e dow maɓɓe, refti heen  panndo-ɗaa, ndaaraa ko ɓe nduttata” simoore mettelli, kaawise :  27. Laatiima ko woni e ɓataake Sileymaan koo, ko ɗumɗoo, e haala Alla toowɗo  oo “ko ɗum innde Alla joom yurmeende Aduna e wattannde mbele oɗon ngara e  am ko on jebbiliiɓe.” simoore mettelli (muslimiin). Hudu ƴettii ɓataake Sileymaan  (JKM) nawii ɗum to Sibaa, e konngol Alla “mi arii e maa ummoraade leydi Sibaa e dow yenaneede” hedde Yeman. simoore Metteli, kaawise

Hudu Hudu  nde yettii laamorgo Bilkiis,  ndu fayi  to tata makko, ndu naati e nder tata kaa, ndu yaaɓani suudu Bilkiis, ndu tawi  ina  uddii, ndu rewroyi to cereeli dow tata kaa, ndu naati haa ndu tolnii hoore Bilkiis ina ɗaanii, ndu werlii ɓataake oo e dow becce mum, ndu heɓoyi to dow sereendu too e ndu fadi haa Bilkiis fina. Ndu ƴeewa  Bilkiis hol no waɗata ɓataake  oo. Tata kaa noon ina  waɗi teemedde tati sereendu, ko heen naange naatirta. Tata kaa,  sereendu heen fof ina jogii ñalawma  nde naange naatata e mum, naattataa e mum so wonaa timma hitaande. Ko ɗum kaawise  mawɗo sanne.

Nde yahi ha  Bilkiis fini, feerti gite mum o yiyi ɓataake oo, o ƴetti ɓataake oo, o udditi ɗum, Hudu Hudu ina ƴeewa, Bilkiis janngi ɓataake oo ha gayni, o ɓuucii ɓataake oo, o lelni  ɗum e dow leeso makko.

Hono Sadi wiyi : “nde Hudub Hudu werlii ɓataake oo  e dow becce Bilkiis  ndee, ko ndeen Alla yaltini (sirku)  ɗum woni keeferaagal  e ɓernde makko, o wuuri feewde e Alla.

Ine jokki

Jibriil Muusaa Joop