… kala kaalɗo hannde ko fayti e kaddingol sukaaɓe rewɓe, heewi ko helɓineede, kadi fawee ko wonaani. E sikke men noon, en potaani salaade haala kaa haalee.
… kala kaalɗo hannde ko fayti e kaddingol sukaaɓe rewɓe, heewi ko helɓineede, kadi fawee ko wonaani. E sikke men noon, en potaani salaade haala kaa haalee.
Holi ko alaa koyɗe daɗi ko jogii koyɗe fof ? Ko hono nii mawɓe men ciftiratnoo so sukaaɓe taariima ɗum en e jammaaji dabbunde tawa eɓe taarii duɗal, jayngol ne royta, mo woni kala tiimna heen juuɗe mum ene mooma e yeeso. E ngaan sahnga, sukaaɓe njanngintenoo ko no nguurdata e aduna, no ngondirta no njokkirta enɗam ?
En keewaano nande heen geɗe paytuɗe e safaruuji walla ko addata ñawbuuli, nde tawnoo ɗuum ko gannde ɗe mbiyaten ganniyankooje, ɗe woɗɓe mbiyata gannde ɓaleeje, tawi ganndo oo heewi wonde ko baaba galle mo janngintaa so wonaa dono mum gorko (maa en ngartoy heen so Alla haajii). Ko yanti e ɗuum, renndo men ene anndiraa nehtaare e sutura, haa kala ko fayti e njogoram haaletake e dow ɓe ngonaa giƴiraaɓe duuɓi ? ko ɗuum waɗi innude tergal neɗɗo cuuɗingal mbiyaten ɗum ko ƴattoore.
Ɗuum ene jeyaa e ko waɗi haa renndo men fulɓe leeli faamde bonanndeeji rafi biyeteeɗo Sidaa oo. Nde tawnoo gootol e laabi mum daaɓirɗi rewrata ko e njogoram. E ɗum jeyaa kadi e ko saabii haa kala kaalɗo hannde ko fayti e kaddingol sukaaɓe rewɓe, heewi ko helɓineede, kadi fawee ko wonaani. E sikke men noon, en potaani salaade haala kaa haalee. So tawii en njaɓaani miijo yaltungo, kaalen heen, ngadden dalillaaji laaɓtuɗi. So ɗuum alaa, so en ndeƴƴii, haalooɓe ɓee ndallina, miijooji mum en njaɓee tawa en mbelaaka, tawa nii ko enen ngoni e goonga, kono tawde en kaalaani, ko haalɓe ɓee keɗantee njaɓantee. So en ndartiima ɗoon seeɗa, mbiyen fannuuji nayi kaalaama e kaddingol sukaaɓe rewɓe.
KO DOKTOREEƁE KAALI :
Tawde ko tergal taƴetee, wiɗtooji kollirii ene waɗi rewameeji keewɗi.
- Rewam ngadanam, ko muusalla kaa ene waawi ɓurtude haa wontana joomum rafi ɓernde, nde tawnoo so taƴooɓe ɓee ene taƴa mbarataa ɗo taƴetee ɗoo haa waasa muusde no coloowo ñiire walla goppiroowo waɗata nii.
- Rewam ɗiɗaɓam, won e sukaaɓe, ƴiiƴam mum en ene wala ronkee yo darto haa yuumta e maayde.
- Rewam tataɓam, won no taƴirtee so ene sella renndat, joom mum waɗta jogaade caɗeele jaltugol taare.
- Rewam nayaɓam, ko so joom mum resaama, kala nde ene wonda e joom galle mum ene muusee haa ɗum añtina ɗum ngoraagu fof, ronka jooɗaade e suudu mum.
- Rewam joyaɓam ko so fayii e jibinde, yaltirde ɓiɗɗo oo ene faaɗa haa wona maa reedu seekee, walla addana joom mum rafi biyateeɗo fistiil. Oon rafi, so arii e debbo nattat nanngude tare e njahaandi lade fof
TO BANNGE DIINE
Nde Doktoreeɓe kaali haala mum en haa njoofni, laamu wiyi jooni alaa ko waawi haalde heen so wonaa naamnoo annduɓe to bannge diine.
Ko e Hitande 2005, Fedde Almameeɓe jooɗii ngam yeewtidde heen. Ɓe ngadorii ko Deftere Alla Hormaande ndee (enen mbiyata Ɓuraana). Ɓe tawi kaddingol wonaa ko farlinaa, haa kala mo waɗaani ɗum ene winndanee bakkaat. Ɓe nduttii e Hadiis, woni Haala Muhammadu Cuɓaaɗo, (yoo Jam e Kisal ngon e Makko). Toon ne ɓe ƴeewi ɓe tawi won ɗo haalaa, wonde Nulaaɗo tawiino debbo gooto biyateeɗo Ummu Atiya ene haddina cukalel dewel, o wiyi ɗum « woto ittu fof, meccu seeɗa ». Luural annduɓe arti e firde ngol konngol. Mbele ngol firti ko « alaa e sago meccee seeɗa », walla firti ko « so tawii a waawaa woppude kam, meccu seeɗa tan ».
Nde ɓe ndonki hawrude, ɓe nduttii kadi e laabi Almameeɓe firnooɓe Ɓuraana pacciri Hadiis. Ɓe tawi noon ko hono nii laabi ɗii kaaldi ɗum :
• Laawol Imaam Maalik wiyi : « duhngal ko sunna wonande suka gorko, kaddungal ko ɓural wonande ɓiɗɗo debbo ».
• Laawol Imaam Hanafii : kanum ina hawri e ko laawol Imaam Maalik wiyi koo.
• Laawol Imaam Shaafi : Duhngal e Kaddungal fof ko huunde farlinaande e suka debbo e suka gorko kala.
• Laawol Imam Hanbali wiyi: Ko duhngal tan farlinaa e worɓe.
Ciftinen ɗoo e Muritani, gila Tooro haa Damga, ko laawol Imaam Maalik rewaa.
En paamii, ko ɗuum waɗi won e annduɓe anduɓe riiwtuɓe kaddungal haa laaɓi, won kadi e maɓɓe teeŋtine ɗum haa mbaɗti ɗum sunna.
Ngal ɗoo luural seeremɓe e laabi e ko fayti e kaddungal, addanii heewɓe e mum en wiyde wonde « diine semmbinaani kaddungal ». Ko ɗuum addani ɓe siifde winndannde wiyateende FATWA (Kuulal walla hawraande) kollitoowo wonde
• « Kaddungal wonaa farila.
• Nangirde kaddungal ko yamiroore, ɗum ko miijo ngo sellaani, ngo aada tan tabitini.
• Kaddungal ina waawi ñawnude, te diine ina riiwti kala ko lorata innama aadee.
• Waasde haddinde alaa bakkaat ».
KO RENNDO MEN HAALI
Ene anndaa, so suka debbo ene haddinee, ko taƴetee ko tergal jogingal ko ɓuri heewde e mbelemma ko debbo heɓata so renndii e joom galle mum. Ko ɗuum waɗi renndo men wiyi « kala debbo mo haddinaaka wonata ko kuuñɗuɗo e ngoraagu. So ɗuum aatiima noon wonde ɗum pijoowo, borjuɗo jommbaani ». Ɗoon kadi waɗii luural nde tawnoo won wiyɓe debbo kaddinaaɗo ronkat heɓde ko weli ɗum koo yaha yiiloyaade bannge goɗɗo, waɗde e miijo ɓeen « ko kaddinaaɗo oo ɓurata birjude »
Nde tawnoo kadi ko en renndo juulɓe, mbiyaten ko debbo mo haddinaaka laaɓaani, juulataa, wirtotaako juuloowo, so defii ñaametaake, so wuppii comcol juulɗo fotaani ɗum ɓoornaade, ekn…
KO LAAMU HAALI HEEN
Nde laamu heɗii ko seeremɓe ɓee kaalii koo, wiyi, tawde ɓe mbiyi ko wonaa alaa e sago kaddungal waɗee, haɗaani ɗum tan ŋaddet kono wiyi ko : « kala kaddinɗo, kaddingol ngol jibinani cukalel ngel caɗeele, ko coketeeɗo hitaande haa duuɓi 3, ruɗtoo kadi fawee alamaan 120 000 Mbuuɗu haa 300 000 mb. So tawii kaddinɗo oo jeyaa ko e sfrooɓe, omo sokee hitaande haa duuɓi nayi, o fawee alamaan 120 000mb haa 400 000 mb ».
TONNGOL
E ko cikku ɗen noon, kaa ɗoo haala fotaani deƴƴireede nii tan. Eɗen njogii seernaaɓe annduɓe nuunɗuɓe, humpitiiɓe ko Alla e Nulaaɗo mum kaali. Ɓado ɗen ɓe, naamno ɗen ɓe ko ɓe paami e ko haalaa koo. So tawii ɓe kolli ko yoo kaddungal waɗe, ene moƴƴi kadi ƴeewen holi peeje cakkanten kuulal laamu wiyi ngal. Sabu ceerno men Maamuudu Jah (Yoo Alla ɓuuɓan mo) ene wiyatnoo « so neɗɗo hulii Alla haa timminii, yoo hormo Laamu, so yiɗaa hoyneede ». Wasiya ngoɗka ka njiɗ ɗen wasiyaade, ko kala haala ngarka, woto kulen haalde heen . Haa teeŋti noon e aduna koko dogata dartaaki, hay sinno alaa koyɗe ne eɗn nganndi kam daɗii ko jogii koyɗe fof. Yoo Alla rokku en hakkillaaji paamooji, rokka en ɓerɗe jiɗooje ko moƴƴi, ko nafata e terɗe gollotooɗe ko weltinta Joomiraaɗo.
Malal Sammba Gise
