Hirjino ko faati e rafi Drépanocytose

0
630
Hirjino ko faati e rafi Drépanocytose
Hirjino ko faati e rafi Drépanocytose

Tuggi jeeɗiɗi haa sappo e joy lewru Feebariyee 2023, Fedde Sifaa Hanki Pinal Hannde waɗii lappol to Khabu e Selibaby (Diiwaan Gidimaka), to Kayhayɗi e Maghaama (Diiwaan Gorgol), to Bahbahɓe e Ɓoggee (Diiwaan Barakna) e to Rooso (Diiwaan Trarza) ngam hirjinde ko fayti e oorafi gonɗo e nder men biyateeɗo e Farayse Drépanocytose «DEREPANOSITOOS». Ngol Lappol waɗi ko e ballondiral e Fedde wiyateende «Fedde ngam faabaade wonduɓe e rafi ƴiiƴam e Muritani», kanum e Fedde wiyateende Santé Sud.

Holi ko woni drépanocytose

• Drépanocytose ko rafi ƴiiƴam. 

• Ko rafi doneteeɗo

• Waɗde o safrotaako, o raaɓataa

Holi no rafi oo ardata

•Rafi oo ko doneteeɗo e jinnaaɓe ɗiɗo ɓee fof

•Debbo ene wonda heen tawa tampinaani ɗum

•Gorko ene wonda heen tawa tampinaani ɗum

•Kono so debbo e gorko wonduɓe heen ndesondirii, ene mbaawi dañde ɓinngel ngel rafi oo tampinta

•Waɗde, ko adii nde dewgal ene humee, yoo ɓe mbaɗ nebbiso ƴiiƴam maɓɓe, ngam ƴeewde so ɓe ngondaani e rafi oo.

•So tawaama eɓe ngondi heen, ɓuri yiɗeede ko woto ɓe ndesondir. So ɗum alaa, eɓe mbaawi jibinde ɓinngel ngel rafi oo waawi tampinde. Kono kadi eɓe mbaawi jibidinde ɓinngel ngel wondaani heen, walla ɓinngel gondungel heen ngl rafi oo tampintaa.

•So tawii ɓe tini eɓe ngondi heen ko caggal dewgal, yoo ɓe njokkondir e Cafroowo kumpitiiɗo ngam rewindoo ɓe, mbele so ɓe ndañii ɓinngel gondungel heen o rewidoo ɗum.

Holi maale ɗee ?

Neɗɗo mo rafi oo heɓindii ene tina e ɓanndu mum muusallaaji baylotooɗi, bayooji no ndeɓat nii. Ko ɓuri heewde koo, ko joki-terɗe ɗee muusata (Koppi, kolɓule, foloŋaaji, cammeeje juuɗe walla les keesi).

•Sahaaji kadi ko muuso reedu. 

•Ndaneeri gite ndii e newe ɗee oolɗa, no gonduɗo e sooynam, walla no ŋakkiraaɗo ƴiiƴam nii.

•Ɓanndu joom mum sooyɗa. 

•Omo faawnga sahaaji, kadi o waya no kaaɓoowo, haa o ronka foofde. 

•Omo jogoo kadi ñawanɗe.

•So tawii ko cukalel tokosel, e ngel heewa bojji jamma.

•Cammeeje juuɗe ɗee e daŋkeeje koyɗe ɗee ɓuuta.

•Deerel ngel wona e ƴuufde.

•Ɓnndu nduu ɗaasɗa. Ngel saloo ñaamde. Ngel leela dañde ɓanndu.

So jinnaaɗo teskiima ɗum e ɓinngel mum, ene foti ko yaaccii, nawa ngel to cafroowo kumpitiiɗo fannu rafi Ƴiiƴam oo.

Mbele maale ɗee tan njonii ngam anndude neɗɗo ene wondi heen?

Alaa. Maale ɗee tan njonaani. Kala jiyɗo maale cifaaɗe ɗoo ɗee, yiɗi anndude so tawii ko e rafi oo wondi, foti ko yahde to Doktoor kumpitiiɗo oon fannu. O nebbisoo ƴiiƴam makko. So tawaama omo wodi heen, woto o hul, ko rafi tan no rafiiji fof nii. Maa Doktoor oo rokku mo leɗɗe e wasiyaaji, no omo waawa wuurdirde e rafi oo tawa tampinaani mo.

Ko gonduɗo heen foti waɗde: Tawaaɗo ene wondi e rafi oo

•fotaani ɓoornaade comci paaɗɗi

•Fotaani ɗaanaade e suudu ndu henndu naatataa (dame e pallalteeje fof ene nguddii)

•Fotaani ɗomɗude haa ɓurta. So dañaam, sahaa e sahaa fof yoo yar ndiyam seeɗa hay sinno o ɗomɗaani

•fotaani waɗde ko jirgitta ɓanndu makko ko wayi no liggeyaaji muusɗi, ngamri muusndi walla coftal ɓalli keewngal diwaali e denkaali.

•Omo foti ñaamde ñaamdu seniindu ndu teddaani no feewi

•Omo foti reentaade jaangol pakitngol walla nguleeki ɓurtuki 

No gonduɗo heen foti nanngireede

Drépanocytose (DEREPANOSITOOS) ko rafi no rafiiji ɗii fof nii.

•Wonaa rafi daaɓoowo. Waɗde kay, gonduɗo heen fotaani joñeede e dogeede.

•foti ko suusneede e walleede haa hakkillaaji makko ngarta.

•Tawde o raaɓataa, gonduɗo heen, eɗen eɗen mbaawi waaldude e mum, ñaamdude e mum, ɓoornaade comci mum.

•So cukalel wondii heen, eɗen nganndi ko muuseteengel, waɗde woto ndogen joom mum, sabu ndeen muusalla mum ɓeydoto.

Malal Sammba Gise

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.