Ñalɗi Maanditaare Umaar Bah to Dabbe

0
848
maanditaare Umar Bah Dabbe.jpg

Wuro Dabbe jaɓɓiima hikka ñalɗi maanditaare Professeur Umaar Bah ñalnde 13 e ñalnde 14 lewru ut (juko) 2016. Njuɓɓini ñalɗi ɗii ko Fedde Goomu Muñal, ummoriinde Nuwaasot, e gardagol Iisaa Joop e ballondiral njuɓɓudi sukaaɓe Dabbenaaɓe e gardagol Mammadu Bah.

Wuro Dabbe jaɓɓiima hikka ñalɗi maanditaare Professeur Umaar Bah ñalnde 13 e ñalnde 14 lewru ut (juko) 2016. Njuɓɓini ñalɗi ɗii ko Fedde Goomu Muñal, ummoriinde Nuwaasot, e gardagol Iisaa Joop e ballondiral njuɓɓudi sukaaɓe Dabbenaaɓe e gardagol Mammadu Bah.

E ñalawma gadano oo, caggal janngugol quraana ngam hurmbitirde golle ñalɗi ɗii, konngol bismaango Elimaan Usmaan Sammba Usmaan, joom-wuro Dabbe, seppo ganni e kollirgol ñameele hanki ɓurnooɗe anndeede e nokku hee, naatanaa ko tiitoonde ñalɗi ɗii hono Professeur Umaar Bah, nguurndam mum e golle mum. Resndaa ndiin teddeendi ko Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu. Ko ɗoon golle ɗoon golle subaka ɗee njowaa haa takkusaan. Caggal takkusaan ñalawma gadano oo fayde e ñalawma ɗiɗaɓo, kala nde yimɓe ɓee ngari e nokku kewu nguu, njaɓortee ko magooji Fedde Goomu Muñal e golle fedde sukaaɓe Dabbenaaɓe. Kala heen ko wonaa konngol Gelongal Fuuta, jimɗi e mogooji Goomu Muñal e golle sukaaɓe Dabbenaaɓe ko Jibi Bah lollirɗo Gelongal Bah e Kaaliidu Buubu Manngaan, jirwinoowo jeewte to Rajo Pete Senegaal njirwini ñalɗi ɗii haa jamaanu weltii. Yimooɓe, wayɓe no Ibraahiima Jeey, suka jimoowo pekaan, jeyaaɗo to Siiwre Caam e Faati Nduur to Buutannda, ballal mumen heedaani caggal.

Ɓeydol Gise Mammadu Sammba ganndiraaɗo Ñaaɗo, konngol Bah Aamadu Sammba ɓurɗo lollirɗo Aamadu Luuti teskaama no feewi to batte faayiida. Tesko-ɗen wonde Aamadu Luuti Bah ena inniri mo duɗal njanngu to Nuwaasot, kanko Professeur Umaar Bah, njaatigi ñalɗi ɗii. Ɗoon e ngaal duɗal, haa hannde, heblooji e reftooji keewɗi paytuɗi e geɗe pinal Fulɓe, ena mbaɗee ɗoon. E uddugol ñalɗi, Docteur Hampaate Bah ƴetti konngol e innde ɓesngu Professeur Umaar Bah ngam hollude weltaare mum e yettorde denndaangal banndiraaɓe tampunooɓe e ñalɗi ɗii.

Ñalɗi ɗii ndañii wune mawɗo, caggal garal hilifaaɓe diine e aada nokku oo, jaayndiyankooɓe e haaliyankooɓe rewo e worgo, ɗeeɗoo gure, hay wooto heen luutaaka : Mbaañ, Daawalel, Feere-Alla, Haymedaat, Mbahe, Ñaabina, Njaawaldiiji, Cilaa, Garlol, Mbotto, Sorimalee, Cooji-Ngulli, Wenndiŋ e Dabbaano.

Njaay Saydu Aamadu