Eɗen kaalatnoo wonde Ñaawirde Kuuge Winndere ina jogori waɗtude hiisaade loppitgol leyɗe janane walla bonnugol sato no warhoore nii, potɗo ñaaweede, no warkoyeeɓe heddiiɓe ɓee nii. Goomu yonaaɓe gure komin Teekaan Muritani (Madiina fanay, Ndikiin Aali Kan, Ñakwar, Sima I, II, III e IV, Teekaan, Koleyla, Meleyga, Ksaar Mbarik) ina mbinndunoo hooreejo leydi Muritani ɓataake caaktaaɗo, gila 17 marse 2016.
Ɓe kolliti e oon ɓataake ko ngonka leyɗe komin Teekaan, e faayre mawnde nde ɓe ngondi sibu maɓɓe hulde hoto ɓe ɓoleede leyɗe maɓɓe ndema, ɓe ɗaɓɓiri mo ballal e ɗuum.
Ɓe mbiyi heen « lebbi keewɗi jooni amin ngondi e jaakre e najoore mawnde nde min njiyi peŋɗe ina ñiɓee, fotde ujunnaaje keewɗe hektaar gese amen ina kullee (gese amen ndema e durnirɗe) ɗe min tawri taaniraaɓe amen. Ɗum toɗɗii ko 2 000 ha kolongal hakkunde maayo Sengaal e caaɗngol Njawaan, ganndirangol kadi Daakla-Teekaan, hakkunde wuro Teekaan bannge hirnaange e wuro Ñakwar bannge fuɗnaange, tawi hay kiliifa gooto haalanaani min ko ɗum woni. » « Min kiisii ko hakkeeji amen ɗi Doosgal Leydi ndii heɓtinani min ko njaɓɓaaɗi ɗoo. » Hol ɗiin hakkeeji ?
- Hakke humpiteede
Golle ɗee nana mbaɗee e nder niɓɓere ɓurnde fof hulɓinaade, sibu alaa fof kiliifa laamu haalani min ko ɗuum woni. Min nganndaa hol yamirɓe ɗee golle, hol rokkaaɓe leyɗe amen, hol ko jogori waɗeede heen. Gollotooɓe heen ɓee, ko wiyaaɓe yo muɓɓu kunuɗe mum en.
Faayre amen ɓeydii mawnude nde min teskii ɗoon soldateeɓe konu men. E kolce bamɗi, min nanii ko gollooɓe ummoriiɓe leyɗe Golf ndokkaa ɗoon. So ɗuum laatiima, kaawis maa ɓeydo nanngude min, sibu ɗum firti ko konu men, potnoongu reende min e heedande min e njannguuji boowal, ina huutoree ngam siynude loppitgol leyɗe e nafoore tumanrankooɓe…
- Hakke jeyuuji gaadoraaɗi
Ina waɗɗii laamu reende jogiiɓe ɗiin jeyuuji e loppitgol ngol rewaani laawol. Dekre 2010-080 mo 31 marse 2010 jowitiiɗo e tabitingol sariya 83-027 ina farlini e laamu « nde waasata rokkude leyɗe denndaaɗe so wonaa tawa joomum en kaaldaama, e fawaade kadi e ɗooftagol geɗe aadeeje e faggudu e daartol e renndo e ngaynaaka e sato ». Ndeen fiɓnde worworde ko e ngardiigu leydi moƴƴu tuugii, kam e hakkeeji aadee, tee Fedde Ngootaagu Afrik (UA) ina heɓtini ɗum e nder Jamirooje jowitiiɗe e politikaaji leydi e nder Afrik kam e Jamirooje jowitiiɗe e ngardiigu kellifaangu leyɗeele e awo e dunli.
- Hakke boowal guurwuural
Golle gonɗe e siyneede ɗee puɗɗiima lorde no feewi nguurndam yimɓe nokku oo : leydi ndokkaandi ndii naattii haa e nokkuuji koɗorɗe, haɗtii yimɓe ɓee hay golle faggudu e renndo (hay ekkolaajo ndaɗaani heen), laabi e lappi taƴii, uddaama, hay remooɓe nattii dañde ɗo ndewi ngam yahde gese mum en walla yillaade gure cawndiiɗe. Hay huunde woppanaaka jawdi e durnirɗe. Madiina Fanay e Ñakwar njookiima, ɗawaama hakke mum en jogaade boowal hurum guurwuural hono no eɓɓiraa e laabi e sariyaaji jowitiiɗi heen, haa arti noon e kuule 28, 29 e 54 dekere 2000-089 mo 17 sulyee 2000 jowitiiɗo e juɓɓitingol jeyi leydi.
- Batte e sato (taariindi)
Batte eɓɓaande ndee e sato amen ina soklini min no feewi sibu golle mum ina njahdi e feƴƴere leɗɗe ɓurtunde. Kala ko yimɓe nokku oo ngollinoo duuɓi e kitaale ngam nehde leɗɗe e hisnude sato ngoo bonnaama. Baasgol geɗe ɗee laaɓtuɗe ina addana yimɓe miijaade wonde batte majje e sato ngoo e renndo ngoo teskaaka, golle ɗee ngonaa golle miijaaɗe, haa arti noon e ɗooftagol majje Doosɗe Sato, e nder kuulal mum 14.
Haa e oo sahaa ɓe keɓaani jaabtawol. Ɗum noon, so ardiiɓe leydi ndii mbaɗtaani hakkille e nafooje ɓesngu, ma a taw, ñalawma maa ar, CPI toppitoo geɗe ɗee.
Tonngol Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde : http://www.kassataya.com/mauritanie/20052-land-grabbing-en-mauritanie-le-feu-qui-couve
