O wiyetenoo ko Maryam Mirzakhani. Kanko woni debbo gidiiɗo e winndere hee rokkeede njeenaari hiisiwal (ganndal hiisa) mbiyeteendi “Galaŋ Fields”. O sankii ko to Dental Dowlaaji Amerik. Saabii maayde makko ko nguɗu (kaaseer). O sankorii ko duuɓi 40, sibu o jibinaa ko 1977. O mawni ko Teheraan, ko Iraan kadi o jeyaa. Innde makko yalti, o anndaa e winndere hee kala, ko e hitaande 2014 caggal nde o rokkaa Galaŋ Fields. Ɗum waɗnoo ko ñalnde 13 ut 2014 to Sewul (Koree worgo), e tawtoreede ko ina abboo e 5 000 neɗɗo. O rokkidanoo ndiin njeenaari ko e beresiilnaajo (faraysenaajo heen) biyeteeɗo Artur Avila e biyeteeɗo Manjul Bhargava (Kanadaanaajo heen, Ameriknaajo heen) e Ostirisnaajo biyeteeɗo Martin Hairer.
Maryam janngintunoo ko to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Stanford, to Dental Dowlaaji Amerik. Ko o ganndo mawɗo hiisiwal, karallo soometiri mbaadiiji luttuɗi aada, “jiytuɗo peeje kiisorɗe feto geɗe ɗe bertalle luppitiiɗe, ko nanndi e hirke puccu”. Mooɓondiral winnderewal annduɓe hiisiwal winndunoo e makko “ko o kuɓindiiɗo karalleeje keewɗe, ceertuɗe, wonande hiisiwal kam e pine hiisiwal keewɗe. Omo reendi kattanɗe karalleeje, omo suusi, tee omo reerɗi e humpitaade”. Firouz Michael Naderi ganndo irannaajo-ameriknaajo meeɗnooɗo gollaade to NASA, nde nani sankaare makko, winndii : « Annoore ñifii hannde. Ɓernde am ina muusi heen… sibu o yaawii yahde ». (…) Ko o wage ? Aahaa. Kono kadi ko o debbo , ko o yummiraaɗo, jom suudu». Hiisiwal ina joganaa njeenaari keeriindi, tolnondirndi e njeenaari Nobel, mbiyeteendi « Galaŋ Fields » gila hitaande 1936. Njaru mayri ko 15 000 dolaar Amerik. Ndi rokketee ko duuɓi nay kala, yimɓe nayo.
Gila njeenaari ndii waɗti rokkeede capanɗe njoyo e ɗiɗo (52) gorko ɓe ndañaani duuɓi 40 (ɗuum na jeyaa e sarɗiiji hee) keɓii ndi. Ko ngolɗoon laawol tan debbo dañnoo soɗaade heen, hay so tawii noon, e ooɗoo sahaa (gila 2010), ardii Dental winndereewal annduɓe hiisa ko debbo belsiknaajo ina wiyee Ingrid Daubechies, jannginoowo to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Duke (to Durham Karolin rewo, to Amerik). E hitaande 2003, laamu Norwees sosanii hiisiwal njeenaari kesiri mbiyeteendi Abel (ngam mawninde hiisiyanke mawɗo biyeteeɗo Niels Henrik Abel (jibinanooɗo e hitaande 1802)). Ko laamɗo Norwees rokkata ndi e lewru Noowammbar kala. Njaru mayri ko miliyoŋaaji 6 kaalis Norwees.
Bookara Aamadu Bah
