Laamu Mosi en

0
207

Laamuuji Mosi en gadani puɗɗii ñiɓaade ko e leydi Burkinaa hannde ndii, hedde teeminannde XIɓiire walla XIIɓiire, ko wayi no Gurma, Mampurusi, Dogommba, Yatennga, laamu Busuma e laamu Wagadugu. Ko nguuɗoo cakkitiingu ɓuri ɗi kañji kala lollude.

Ardinoo laamu Wagadugu ko Moro Naaba, jippiiɗo e laamɗo debbo  ine wiyee Yenennga, yumma mum Mosi en, laamɗo ñenngotooɗo. E teeminanɗe XIIIɓiire e XIVɓiire ɗii laamuuji mosi ina luurdatnoo e laamuuji mawɗi kuufɗi yupporde Niiseer (Mali e Sonngaay), ɗi njana e sawndooji mum en ngam ruggude yimɓe mum en walla heen sahaaji nii ɗi naata haa e nder mum en. Laamuuji mosi, nde tawnoo ina njoginoo konuuji doolnuɗi, mbaawii hisnude ndimaagu mum en, haa nde laamu Sonngaay en heɓti diiwaan yupporde Niiseer ndee, jiimi ɗum, haɗti koninkooɓe Mosi en ɓallaade ɗoon fof. Laamɓe Mosi en ina kaɓɓinoo no feewi e laamuyon mum en, ko ɗum haɗi mosi en dañde laamaandi ngootiɗndi, ndoolnundi, hay so tawii noon renndooji mosi en ina nganndiraa jaggondirde e mahaade e diine gooto e tiiɗde to bannge politik, sibu ɗi mbaawii hisde haa e maayirɗe teeminannde XIXɓiire, woni e naatgol tuubakiri.

Mosi en ko seeɗa njeytoraa e njulaagu taccu-sahara, sibu gostondire njulaagu ɗee ndommbotono nokku maɓɓe oo. Ko noon diine Lislaam waasiri naatde ɓe. Ɗuum waɗi dahngo ɓaleeɓe (traite négrière) yettaaki ɓe no feewi, so ƴeewdaama e hoɗdiiɓe maɓɓe. Nde tuubakiri yaaɓani halfude Afrik, leydi maɓɓe wonnoo ko e les yamiroore haɓɓere laamuuji mosi waɗnoonde dente politik nay, hono Yatennga, Wogodogo (Wagadugu), laamu Busuma e laamu Tenkodogo.

Heednoo ndi to bannge fuɗnaange ko laamu Gurma, bannge hirnaange oo ko laamuuji keewɗi pooɗondirtunoo ɗum, hay so tawii e teem XVIIIɓiire o wonnoo ko e njiimaandi laamuuji Julaa ɗi Kong en.

Ko tuubakooɓe Farayse mbiyata leñol ngol « Mosi », kono ɗemngal Moore wiyata ko « Moose » (keeweendi « moaga »). Iwdi helmere ndee ko « mooro » walla « mogo », woni, ɗo adan ɗoo « huɗo », caggal ɗuum nde waɗti joopaade « yimɓe hoɗɓe ladde » walla « woɗɗuɓe cuuɗi mum en » ngam joopaade iwdi laamɗo debbo  biyetenooɗo Yenennga oo, dognooɗo laamaandi mum ngam hoɗoyde to woɗɗi ; caggal ɗuum helmere ndee waɗti joopaade « ɓe nduhaaki » (woni Mosi en) ngam seernduɓe e juulɓe.

Njuuteendi mudda laamu Moro Naba en fuɗɗii anndeede tigi rigi ko tuggude 1897. Kono awluɓe galle laamu oo ina njangtoo heen ko woɗɗaani goonga no feewi. Ine sikkaa wonde laamɗo biyeteeɗo Nedega oo wuurnoo ko hedde teem 1400, tee dewgal hakkunde ɓiyiiko debbo  biyeteeɗo Yenennga oo e baañoowo Manndeejo ina hollita doostagol pinal maɓɓe e oon sahaa.  Mooro Naba en idiiɓe laamii ko e teeminannde XVɓiire. Tuggi hitaande 1132 haa 1982, Wagadugu dañii capanɗe tato e njeeɗiɗo (37) Moro Naba.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa