E oorngal (kampaañ) woote ɓennuɗe ɗee, mawɗo leydi oo, e cili keewɗi, ngam dallinde pirtugol senaa, takkii senaa oo wonde « sabbundu muuɗnugol ». Ɓeen ne njaabtiima mo, mbiyi mo “ wonaa kañum en kuufi ngalu leydi ndii, wonaa kañum kalfinta golle (ndokkata marseeji) buur.”
Ngam seerndude ɓe (ñaawde hakkunde maɓɓe), porfesoor Gurmo Lo, karallo ko faati e ganndal sariya, cukko hooreejo gadano UFP, werliima kam ne ngalɗoo naamnal teeŋtungal: « Hol ko tagi, gila kuudetaa 2008, alaa fof doosiyee porlugol jawdi buur, walla muuɗnugol jaggal laamu, walla kuutoragol jawdi sosiyatee e nafoore heeriinde… mo Abdel Asiis seeraani takkude yimɓe luulndo, alaa fof doosiyee mbiy-ɗen, meeɗi yettineede tirbinaal ? » e « Hol ko haɗi Abdel Asiis nawde ɓee ‘’borjinooɓe jawdi’’ ɓe o seerataa e seyfitde, to korirɗe gonɗe e njiimaandi makko ? Hol to yimɓe Sunnorde laamu rowrowre (IGE) ngoni ? Hol to ñaawirɗe kuuge ngoni ? Hol to goomuuji parlemaa ngoni ?» « Hol ko heedi mo e dillinde ɗee kuutorɗe mbele ɓesngu nguu ina annda to miliyaaruuji miliyaaruuji ugiyya men ɗii naatɗi. Gaw niɓɓo ɗo ɗi naati, mo goomuuji ɗiɗi parlemaa puɗɗii yaynanaade en, waɗde ɗi laamu nguu heñii e ubbidde e senaa oo. »
O dikkii laamu nguu yo yaltin « jiibaaji ɗii e kagguuji mum, mbele gooto kala ina heɓtina ɗi mum, ngu woppa ko ngu weeynata ɗee beeyuwe. » O wiyi ɓe « ndeƴƴee onon yeeyooɓe ekkolaaji e silkitooɓe doosgal leydi ! » so tawii on mbaawaa yaltinde hay huunde !
Jaayɗe leydi ɗee noon ceeraani e limtude « jiibaaji laamu Abdel Ajiiju ». Yeru jaaynde Le Calame siftinii en ɗee geɗe : « ganaagayte, njeeygu senusi, kaalis Kaddaafi, njeenaari cehilaagal (hannde wonda e Sudaan, janngo wonda e Kataar, jamma waalda e Sawuud, weeta ñiŋde Orop) miliyaaruuji 7 Snim, njeeygu ekkolaaji, boowe cofte ɓalli e laaɗe diwooje jeeyaaɗe, caɗeele keɓtiiɗe Attm e Ener, ɓeydagol ñamaande Muritani hakke miliyaaruuji joy dolaar (1 800 miliyaar ugiyya), santaraaluuji kuuraa, abiyoŋaaji MAI, isin ceŋgol abiyoŋaaji mo seedaaka tawo, leyɗe daande maayo loppitaaɗe, njoldi duwaan paljundi, kitaasuuji teresoor ñemmbaaɗi, kalfingol golle ɓe welaa, njeeygu bannge e leydi ndii ».
Kelmeendi
– Ñaawirɗe kuuge : jurisdictions pénales
– Muuɗnugol jaggal laamu (bonannde jaɓgol kalfinaaɗo golle ndenndaandi heɓde dokkal (kaalis walla ngalu ngoɗngu) ummoraade e neɗɗo walla fedde mbele ina rokka oon walla fodana ɗum nafooje keewɗe (ñaantugol, kalfingol golle, heedande joom mum…) : trafic d’influence.
– Sunnorde laamu rowrowre : Inspection générale d’Etat.
– Goomuuji parlemaa : commissions parlementaires.
– Kuutoragol jawdi sosiyatee e nafoore heeriinde : L’abus de biens sociaux
