Jaaynde Al Akhbar yaltinii ñalnde alkamiisa 14 settaambar ndee, winndannde ɗo huunde e jagge toowɗe laamu nguu limtaa, wiyaaɓe wonde moƴƴere Buamatu (haɗaande hankadi) yettiima ɗum en. Ene jeyaa e ɓeen limtaaɓe, hooreejo leydi oo, hono Muhammed wul Abdel Asiis, mawɗo jaagorɗe Yahyaa wul Hademiin, jaagorgal ñaawoore Barahiim wul Daddaa, e meeɗnooɗo wonde jaagorgal faggudu e ɓamtaare hono Siidi Ahmed wul Rayse.
No nde wiyri « Yahyaa wul Hademiin, heɓii, nde woni jaagorgal njogitaari e jolngo ndee, ballal 30 miliyoŋ ugiyya ngam heblirde kampaañ kesɗitingol huunde e senaateeruuji to cuuɗi maɓɓe Jigenni, kono ɗeen woote ndirtinaama (woni kaalis oo firlitaaka kono arataani)». Ɓe mbiyi o heɓi oon kaalis ko e « nokku mo woɗɗaani ammbasaad Amerik, e juuɗe koolaaɗo Buamatu biyeteeɗo Muhammed wul Debbag, mo laamu Muritani werlanii yamiroore nanngal, kañum e patroŋ mum ». Ko noon kadi, ɓe mbiyi « e hitaande 2009, omdafeer oo rokkii galleeji ɗiɗi. Heen gooto, gonɗo sara otel Atlantic oo, o rokki ɗum ko Muhammed wul Abdel Asiis, gooɗo oo woni ko Tafrak Seyna, o rokki ɗum ko Siidi Ahmed wul Rayse, gardinooɗo kampaañ Abdel Asiis e oon sahaa. Ko ɗoon oon hoɗi haa hannde. »
Ko noon kadi winndiraa heen wonde « wul Buamatu difiima denndanngal fereeji jaŋde sukaaɓe Barahiim wul Daddaa gonnooɗo awokaa mum, gonɗo hannde jaagorgal ñaawoore, tee ko ɓuri heewde e jawdi mum ummorii ɗum ko e Buuamatu… Foksineeruuji goɗɗi keewɗi keɓii e Buamatu balle. Ine e ɓeen Sidaamin wul Shalla mo o rokki galle e oto caggal nde ittaa e posto mum ɓooyɗo oo. Ko Buamatu kadi rokki mo (Sidaamin) kadi galle ɗo Alliance française waɗi joɗnde mum ɗoo, caggal MauriCenter ».
