E ciftingol Bayyinaango huftodinngo jojjanɗe aadee, e Piɓondire winndereeje Dowlaaji Dentuɗi, e Bayyinaango winndereewo UNESCO yowitiingo e keewal pine kam e kuutorɗe winndereeje e diiwaniije goɗɗe laaɓtuɗe ;
E teeŋtingol wonde hakkeeji aadee ko winndereeji, ɗi ceerndotaako ; naatnaatondirɗi, wonde kadi hakkeeji pinal e hakkeeji aadee goɗɗi ɗii fof poti jojjugol wonande ndimaagu aadee ;
Sabu yenaneede wonde jaɓɓugol hakkeeji pinal ina njibina pooɗondire e luure leñameeje gonɗe sababuuji dowrowi wasre e golwole e ownugol ;
Sabu yenaneede kadi keewal pine waawaa reenireede no haanirta nii so hakkeeji pinal ciynaaka tigi rigi ;
E teskaade jojjugol teskagol fannuuji pinal nder denndaangal jojjanɗe aadee keɓtinaaɗe e oo sahaa ;
Sabu goongɗinde wonde ɗooftagol keewal pine e hakkeeji pinal ko geɗal kimmungal wonande dagagol e juumtugol ƴellitaare duumiinde tuugiinde e gootiɗgol jojjanɗe aadee ;
E teskaade wonde hakkeeji pinal ɓuri waawde ɗaɓɓeede ko e ngonka hakkeeji leƴƴi ɓuraaɗi keeweendi e ɓesnguuji waali wurooji tee ina jojji ɗi ngaddee e sifaa kuuɓtodinɗo e winndere ndee kala, haa teeŋti noon wonande ɓurɓe waasde ;
Sabu teskaade laɓɓitingol faayiida hakkeeji pinal nder tippudi jojjanɗe aadee kam e faamamuya mbaadi mum en e baɗte jaɓɓugol mum en kam woni feere ɓurnde moƴƴude ngam haɗde ɗi huutoreede ngam fawtude geɗe neɗɗo fof e pinal mum, walla ɗi kuutoree ngam felɓondirde leƴƴi walla ɓesnguuji ;
Sabu goongɗinde wonde hakkeeji pinal ɗii, no mbinndiraa e ngooɗoo Bayyinaango nii, ina keɓtinaa kono ina carii e nder kuutorɗe keewɗe jowitiiɗe e jojjanɗe aadee, ina sokli ɗum noon ɗi ndentinee mbele eɗi njiytinoo no moƴƴi, ɗi njuɓɓa, ciynugol majji newoo. Ko ɗuum addani en hollitde gollooɓe ceŋɗe tati ɗee, hono senngo buur (dowlaaji e juɓɓule mum en), senngo siwil (Juɓɓule ɗe ngonaa laamuyeeje e pelle goɗɗe e juɓɓule ɗe ngonaa njulaaje) e senngo heeriingo (antampirisaaji), ngooɗoo Bayyinaango hakkeeji pinal ngam wallitde keɓtingol mum en e ciynugol mum en e tolnooji ɗii fof, gila e nokkuuji ɗii, haa e leyɗeele ɗee e diiwanuuji ɗii e winndere ndee.
Kuulal 1 : (piɓle gorwore)
Hakkeeji binndaaɗi e ngooɗoo Bayyinaango ko guurwuuri wonande ndimaagu aadee ; e dow ɗuum ɗi njeyaa ko e jojjanɗe aadee, paccirgol majji foti tuugaade ko e piɓle winndereeje, ɗe ceerndotaako, naatnaatondirɗe. E nder ɗuum :
a. ɗii hakkeeji ko gaddaaɗi ko aldaa e paltoor tuugiiɗo e goobu nguru ɓalndu, njogoram, duuɓi, ɗemngal, dewal, miijo, iwdi, iwdi leydi walla leñol, iwdi ngonka renndo, jibinannde walla kala ngonka mbaawka wonde ɗo neɗɗo oo ƴoogi neɗɗaagal mum pinal ;
b. hay gooto fotaani leeptireede walla faltoreede e hay mbaadi mbaawndi wonde kala sabu tan omo siyna walla o siynaani hakkeeji jangtaaɗi e ngooɗo Bayyinaango ;
c. hay gooto fotaani huutiraade ɗii hakkeeji ngam lorde hakke goɗɗo keɓtinaaɗo nder Bayyinaango winndereewo walla nder kuutorɗe goɗɗe jowitiiɗe e jojjanɗe aadee ;
d. naftoragol ɗiiɗoo hakkeeji alaa ɗo dottaa so wonaa e keeri joopaaɗi nder kuutorɗe winndereeje jowitiiɗe e jojjanɗe aadee ; alaa lelnannde ngooɗoo Bayyinaango waawi lorde hakkeeji ɓurɗi moƴƴude ɗi laabi sariya walla baɗe goowaaɗe Dowla walla sariya winndereejo ndokki ;
Kuulal 2 (firooji)
Wonande ngooɗo bayyinaango
a. Helmere « pinal » ina nawdi ɓure, dewe, miijooji, ɗemɗe, gannde e ñeeñe, aadaaji, juɓɓule e neesu nguurndam ɗe neɗɗo walla goomu hollitirta aadeyaagal mum kam e faayiidaaji rokkata goodal mum e ƴellitaare mum ;
b. Konngol « neɗɗaagu pinal » faamraa ko no denndaangal tuugorɗe pinal ɗe neɗɗo rewrata, e teelal walla e dental, ɗe hollitirta hoore mum, ɗe mahortoo, ɗe haaldirta e woɗɓe ɗe yiɗi heɓtiniraneede ndimaagu mum ;
c. Faanditaa e « dental pinaleewal » ko goomu yimɓe rennduɓe tuugorɗe mahruɗe neɗɗaagu pinal ndenndaangu, ɗe ɓe nganniyii hisnude e ƴellitde.
Kuulal 3 (neɗɗaagu e ngalu pinal)
Neɗɗo kala, yo won e teelal walla e dental, ina jogii hakke :
a. Suɓaade e hormaneede neɗɗaagu mum pinal nder keewal mbaadiiji peeñirɗi ; oon hakke siynortoo ko e nder jokkondiral mum e wellitaare miijaade, e dewal, jogaade miijo e haalde ɗum ;
b. anndude e hormaneede pinal mum keeringal kam e pine ɗe nganndu-ɗaa, e nder keewal mum en, ko kam en ndenti ngoni ngalu winndere ndenndaangu ; ɗum na ɗaɓɓi e yeru hakke anndude jojjanɗe aadee kam e bellitaaje gorwore, ɓure gorwore nguun ngalu ;
c. waawde heɓde, haa arti noon rewrude e hakkeeji nehdi e jaŋde e kabaaru, ngaluuji pinal ɗi nganndu-ɗaa ko kam ngoni kollitirɗi pine ɗee fof, kam e keɓe wonande yontaaji hannde e garooji.
Kuulal 4 (tuugagol e dente pinaleeje)
a. neɗɗo fof ina wellitaa e suɓaade walla waasde suɓaade, tuugnaade walla waasde tuugnaade e dental walla dente pinaleeje ko aldaa e teskaade keerol, kam e waylude ngaal cuɓal;
b. hay gooto waawaa waawneede feeñinde tuugagol mum e dental pineleewal walla waɗteede e dental pinaleewal tawi wonaa e sago mum.
Kuulal 5 (keɓgol e jeytoregol e nguurndam pinal)
a. neɗɗo kala, yo won e teelal walla e dental, ina jogii hakke heɓde e jeytoreede nder wellitaare, ko aldaa e keerol, e nguurndam pinal rewrude e cofte ɗe suɓii;
b. Oon hakke ina nawori, e yeru:
. wellitaare haalde, e nder peeñcu walla e sifaa keeriiɗo, e nder ɗemɗe suɓii;
. wellitaare huutoraade baɗe mum pinal ɗe heerorii e jokkude e wuurde nguurndam ndokkojam keɓe mum pinal faayiida, haa teeŋti noon to bannge kuutoragol, e jeñtingol e cargol ngaluuji e sarwisaaji, so ɗeen baɗe ina njahdi e hakkeeji keɓtinaaɗi e ngooɗo Bayyinaango;
. wellitaare ƴellitde e renndeede gannde e peeñirɗe pinaleeje, e ɗowde wiɗtooji e jeytoreede e mbaadiiji keewɗi pentirɗi kam e ɓure mum en;
. hakke ndeenka nafooje mum nehaagu e jawdiyeeje jokkondirɗe e golle ummoriiɗe e coftal mum to bannge pinal.
Kuulal 6 (éducation et formation)
E nder ngonka kuuftidinka hakke to bannge nehdi, neɗɗo kala, so wonii ko kaŋko tan walla ko e dental, e nder nguurndam mum no diidorinoo, ina jogii hakke e nehdi e heblo teskotooɗi soklaaji mum gorwori to bannge nehdi ballitooji e wellitaare e ƴellitaare timmunde neɗɗaagu mum to bannge pinal nder kormagol hakkeeji woɗɓe kam e ceertugol pine ; ine jeyaa e oon hakke :
a. ganndal e jaŋde jojjanɗe aadee ;
b. wellitaare rokkirde e heɓde jaŋde e nder ɗemngal mum e nder ɗemɗe goɗɗe kam e ganndal jowitiingal e pinal mum e pine goɗɗe ɗee ;
c. wellitaare jiknaaɓe gaddanaade sukaaɓe mum nehdi fittaandu e diine fawaade e ko ngoongɗini tawa ina kormii wellitaare suka oo to bannge miijo hakkilantaagal e diine fawaade e ko hattani ;
d. wellitaare tafde, ardoo, waawa yettaade juɓɓule nehdi ɗe ngonaa ɗe laamu ɗee tan, e dow sarɗi tawa doosɗe e piɓle winndereeje to bannge nehdi ina kormaa tawa ɗeen juɓɓule kadi ina njahdi, ko famɗi fof, e sariyaaji ɗi dowla laawɗini.
Kuulal 7 (kumpital e kabrugol)
Nder ngonka kuuftodinka hakke to bannge wellitaare konngol, wondude e hakke to bannge ñeeñal, e wellitaare miijo e kabrugol e kormagol heewal pine, neɗɗo kala, so e teelal walla dental, ina jogii hakke e kabaaru bellitaaɗo ummoriiɗo e jookli kala, ballitoowo ƴellitaare neɗɗaagu mum to bannge pinal ; ine jeyaa e oon hakke mo ciynugol teskotaaki keeri :
a. wellitaare yiylaade, e heɓde e tottirde kabaruuji ;
b. hakke jeytoreede e dokkirgol kabaaru ummoriiɗo e jookli keewɗi e nder ɗemngal walla ɗemɗe ɗe suɓii, wallitde jeñtingol mum e cargol mum nder karalleeje kabrugol e kumpital ;
c. hakke jaaɓtaade kabaruuji ɗi cellani jowitiiɗi e pine tawa ina hormii hakkeeji cifaaɗi nder ngooɗoo Bayyinaango.
Kuulal 8 (ballondiral to bannge pinal)
Neɗɗo kala, maa wonii e teelal walla dental, ina jogii hakke jeytoreede, rewrude e laabi demokaraasiiji :
• e ƴellitaare pinal dente ɗe jeyaa ;
• e lelnugol, e ciynugol e ɓetgol kuule toɗɗiiɗe ɗum, jogiiɗe batte e ciynugol ɗiin hakkeeji pinal ;
• e ƴellitaare gollondiral to bannge pinal, e nder tolnooji mum kala.
Kuulal 9 (piɓle ngardiigu demokarasiiwu)
Kormagol, deengol e ciynugol hakkeeji cifaaɗi e nder ngooɗoo Bayyinaango ina waɗɗii e neɗɗo kala e dental kala ; ina waɗɗii gollotooɓe pinal nder laamu walla e sifaa keeriiɗo walla to bannge siwil, tuugaade e ngardiigu demokarasiiwu, gollondirde walla ƴettude peeje ngam :
a. reende koormagol hakkeeji pinal e umminde peeje diisnondiral e gollondiral ngam tabitinde ɗum en, haa teeŋti noon wonande yimɓe monaaɓe sabu ngonka mum en to bannge renndo walla jeyeede ɗum en e leñol pamarol ;
b. gaddaade gollarogol softeende hakke heɓde kabaaru moƴƴo mbele hakkeeji pinal ina mbaawa teskeede wonande kala gollotooɓe e nder nguurndam renndo, faggudu e politigi ;
c. heblude liggotooɓe mum en, hirjina ɓesngu mum en mbele ina paama kormoo denndaangal hakkeeji aadee teeŋti noon e hakkeeji pinal ;
d. heɓtinde, teskoo ɗo tolno pinal heedi jojjanɗe aadee kala ngam alɗinde ko aduna oo fof renndi sabu limtilimtingol pine, mbele neɗɗo kala maa dental kala ina mbaɗa ɗum jeyi mum en.
Kuulal 10 (coɗgol e nder faggudu)
Gollotooɓe laamu e heeriiɓe e siwil en ina poti, fawaade e kattanɗe mum en e ko kalfinaa e ko heerii :
a. waɗtude hakkille mbele dañe e nafooje pinal jogiiɗe njaru, neɗɗaagu, e maanaa, kam e ngaluuji keddiiɗi ɗii kala, tawde wonii eɗe njogii ko ina battina e ko maantini e fakkuuji nguurndam maa peeñirɗe pine, mbele ɗuum fof ina waawa tafeede, gollee, huutoree, mbele eɗum waasa bonnande hakkeeji cifaaɗi e nder ngooɗoo Bayyinaango ;
b. anndude wonde jahdugol dañe e nafooje pinal ko huunde waɗɗaniinde yimɓe wonɓe e ngonka ka newaaki sabu basal e joñaade ɗum en e jeyeede ɗum en e goomu ɗawaaɗo.
Kuulal 11 (doŋle gollotooɓe laamu)
Dowlaaji e denndaangal gollotooɓe laamu ina poti, fawaade e mbaawka maɓɓe e doŋle maɓɓe keeriiɗe :
a. naattinde e nder sariyaaji majje e baɗle majje ngenndiije, hakkeeji keptinaaɗi e nder ngooɗoo bayyinaango ;
b. hormaade, reende e tabitinde hakkeeje cifaaɗi e nder ngooɗoo bayyinaango e nder potal, e huutoraade haa ɗo waawi haaɗde ngaluuji jogaaɗi kala ngam golloraade ɗum en ;
c. gaddanaade neɗɗo kala, e teelal walla e dental, goytiiɗo jaɓɓugol hakkeeji pinal, e waawde dañde hakke gullitagol teeŋtungol, teeŋti noon ɗi sariya ɗii ;
d. semmbinde peeje ballondiral katojinaaɗe hakkunde dowlaaji ngam ciynugol, ɗum firti ɓeydude gollondiral hakkunde pelle adunankooje taƴɗe oo hattan.
Kuulal 12 (doŋle pelle winndereeje)
Pelle winndereeje ina poti, fawaade e mbaawkaaji mum en e doŋle mum en keeriiɗe :
a. huuɓnude nder denndaangal golle mum en teskagol timmungol hakkeeji pinal e fannu pinal nder jojjanɗe aadee goɗɗe ɗee ;
b. wattude hakkille e naattingol majji jahdungol e dewondirngol e kuutorɗe tabitɗe e kam e peeje mum en korirɗe ;
c. wallitde ƴellitaare peeje ɓeto e horo denndaaɗe, laaɓtuɗe, tabitɗe.
