To wuro ina wiyee Chistchurch to Nuwel Selannde, ñalnde aljumaa 15 mars 2019 ownooɓe seɓɓitiiɓe, añamngureeɓe, añɓe juulɓe, njanii e jumaaji ɗiɗi, pelli juulatnooɓe heen ɓee, mbari heen 50 neɗɗo. Ɗumɗoo, sinno ko ɓe tuubakooɓe mbiyata islaamiyankooɓe koo mbaɗnoo ɗum, maa waɗane seppooji e batuuji e denndaangal gure leyɗe hirnaange. Kono nde tawnoo ɗum yani ko e juulɓe, haala majjum diwaani “itti feloore”. Kono kam yimɓe fof ina nganndi bonannde e ngañantumaagu ɓurataa ɗum. So wonaano ardiiɓe leydi Nuwel Selannde ɓee ndariima heen darnde potnoo daraade, haa teeŋti noon e debbo gardiiɗo leydi ndii, maa en mbiyatno wonde ko leyɗe hirnaange ɗee (leyɗe doolnuɗe ɗee) kaalata e ndimaagu e nuunɗal koo fof, diwaani “bawɗi gaɓɓule”.
Aljumaa 15 mars 2019 ko ñalawma sunaare mawɗo wonande juulɓe nder winndere ndee e denndaangal saliiɓe ngañgu e bonannde. Ñalnde oon aljumaa, añamngureejo ceɓɓitiiɗo fellii juulatnooɓe e jumaaji 2 to wuro Christchurch, to Nuwel Selannde, wari 50 neɗɗo, arnooɓe juulde aljumaa. Eɗen ciftora, ñalnde 7 saawiyee 2015, nde ownooɓe njani e jaaynde Charlie Hebdo to Farayse, winndere ndee wonti ko hulaango wooto ngam seyfitde ndeen bonannde. Ina haawnii ko warngo juulɓe dañaani hono ndeen jokkere enɗam ummoraade e leyɗe hirnaange. To oon bannge, hoohooɓe leydi Nuwel Salannde ndii, ndariima law darnde potnoo daraade, so teɓɓaade gila e law tuumaaɓe mbarii koye ɓee. Hooreejo hilifaaɓe leydi ndii (gardiiɗo leydi ndii), hono debbo biyeteeɗo Jacinda Arden wiyi wonde oo ñalawma warngo jeyaa ko e « ñalɗi daartol leydi ndii ɓurɗi niɓɓiɗde », o suurti « warngo ownooɓe heblanaango no feewi ».
Ko ɗum addani heewɓe e winndere ndee, jaaynooɓe, waɗooɓe politik leydi ndii e boowal mum fof, mantude darnde makko e yettude mo, sabu « nuunɗal makko e kecciɗgol ɓernde makko ». Waktuuji seeɗa caggal warngo ngoo kanko Jacinda Arden, o wiyi wonde yimɓe waraaɓe ɓee : « ko yimɓe suɓiiɓe yo Nuwel Selannde won leydi mum en, waɗde Nuwel Selannde ko ngenndi maɓɓe ! Kamɓe ngoni enen. Baɗɗo ndee bonannde jeyaaka e men ».
O haaɗaani ɗoon, sibu neeɓaani o huniima waylude laabi sariya paatuɗi e jogitagol petelaaji nder leydi ndii : « ɗoo e balɗe sappo maa en kabru mbayliigaaji gaddanooji renndo men ɓeydaade hisde. »
Lislaam nder Nuwel Selannde
Lislaam heewaani doole no feewi e nder leydi ndii hay so tawii noon ɓe tolniima toon e 36 000 juulɗo. Naatni toon diine ko juulɓe siinnaaɓe (ummoriiɓe leydi Siin), e nder kitaale 1870. Hakkunde 1900 e 1960, won juulɓe seeɗa kadi naati leydi ndii ummoraade Inndo e Orop fuɗnaange. Kono ɓe puɗɗii heewde ko tuggude 1990, nde mooliiɓe dogɓe golwole mbaɗti moolaade toon.
Hannde, juulɓe wuurɓe toon ɓee ina njogii njuɓɓudi ndenndinndi pelle juulɓe gonɗe toon ɗee fof, keɓtinaandi toon e hitaande 1979. Idii ardaade ngaal dental ko biyeteeɗe Mazhar Krasnigi, albaninaajo iwdi Kosowo. E hitaande 2002 laamu Nuwel Selannde takkanii mo galaŋ sabu heɓtinde darnde makko.
Nuwel Selannde
Nuwel Selannde (Nouvelle Zélande e Farayse, New Zealand e Engele) ko leydi ngonndi to Oceyani, to bannge hirnaange worgo geec pasifiijo. Nuwel Selannde waɗi ko duuɗe ɗiɗi mawɗe (duunde rewo e duunde worgo) e nduukon tokoson ngoɗkon ɓurkon famɗude. Yolnde hakkunde Nuwel Selannde e Ostarali ko hedde 2 000 km. Ɗum noon, Nuwel Selnnde ko leydi njoñiindi no feewi. Ɗuum na jeyaa e ko addani ndi jogaade kullon e puɗi keewɗi keeriiɗi, ko nanndi e leɗɗe cammalle (kooriiji ɓuji) e koowooje (wetaa) e lekki mbiyeteeki kiwi.
Daartol leydi ndii jeyaa ko e daarti ɓurɗi raɓɓiɗde sibu leydi ndii jeyaa ko e leyɗe ɗe aadee sakkitii yiytude, sibu Maoree en (waali wuro en ɓee) ngari toon ko hakkunde 1 050 e 1 300, laaɗe oropnaaɓe puɗɗii joofde toon ko e hitaande 1 642. Tuggi 1 788 haa 1840 duuɗe Nuwel Selannde kisetenoo ko e Ostarali, kono o wonti koloni Angalteer ñalnde 6 feebariyee 1840. Ndi heɓti hoore mayri ko e hitaande 1947, kono ndi jokki jogodaade e Angalteer e Ostarali jokkondire tiiɗɗe.
Nuwel Selannde woni leydi ngidiindi rokkude rewɓe hakke woote. Endi anndiraa wonde leydi coftal ɓalli biyeteengal Rugbi (Rugby), kippu mayri wiyetee ko All Blacks, woni kippu ɓurɗo kippuuji Rugbi winndere ndee kala heewde ko hawi.
Nuwel Selnnde woni ko e dow « kowol jayngol pasifik » (ceinture du feu du pacifique), kayri e Japon e hirnaange duunde Amerik ndenndi laral leydi keewngal yerɓude, e mboorkaaji (wolkaaji) e kaaƴe toowɗe junnitiiɗe bannge worgo.
Laamorgo Nuwel Selannde wiyetee ko Wellington, ɗemnɗe laawɗinaaɗe leydi ndii ko Engele e Maoreere (Maori). Wertallo mayri ko 268 680 km2, limoore yimɓe hoɗɓe e mayri ko 4,5 miliyoŋ.
Bookara Aamadu Bah
