Suwee 2019
Donald TRUMP, hono hooreejo Dental Dowlaaji Amerik sooynaani jikke. Gila o laamii, jotondire winndere ndee fof njiiɓiima. O ardi ko firtude kala ko adinooɓe mo laamaade leydi ndii mbaɗnoo, haa teeŋti noon e nanondire walla jotondire leydi Amerik jogodinoo e leyɗe goɗɗe, sibu, e wiyde makko, ɗeen nanondire walla jotondire moƴƴaano e Amerik. E nder ɗumɗoo noon, hay leyɗe keediiɗe, cehilaaje, ndaɗaani heen, wonaa Meksik, wonaa hay Kanadaa walla Dental Orop, leyɗe gollodiiɗe Amerik, alaa ko haali Koree rewo, alaa ko haali Iraan. Kono, ma a taw, o ɓuri finnande fof ko leydi Siin.
Hakkunde Amerik e Siin noon, ko kommbaa moolanaaɗo, nde tawnoo, to bannge ƴellitaare faggugu, ko Siin sukki e Amerik.
E kuuɓal, gila maruceeɓe (kominist en) keɓti Siin e hitaande 1949 e gardagol Mao Tse-Tung, ko pooɗondiral e kuccondiral ɓuri teeŋtude e jotondire hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee (maa en ngartoy heen e weleede Alla). Aɗe ngollondira to bannge faggudu, kono kadi, aɗe pooɗondira. Siin kalitini bommbo mum atomik ko ñalnde 25 oktoobar 1964, pel e sahaa wolde Wiyetnaam ! Ko maa 1971 nde leyɗe ɗiɗi ɗee puɗɗii yahondirde : fettooɓe ping-pong ameriknaaɓe njillii Siin, caggal nde potti e fettooɓe ping-pong siinnaaɓe to Japon. Ko ndeen, jotondire kese puɗɗii sañeede hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee, tuugiiɗe e gostondire faggudu e yiylaade deeƴre, caggal njillu persidaa Nikson (Nixon) waɗi to Siin e lewru feebariyee 1972. Gila ndeen haa yettii Barak Oboma, kala persidaa Amerik garɗo, etiima wallitde paamondiral e gollondiral moƴƴal hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee, hay so tawii luure mawɗe e daɗndu ina ngoodi hakkunde majje (duunde Taywaan, ɓurondiral gostondire ekn).
Kono tan, ƴellitaare faggudu Siin ina faayni ameriknaaɓe, nde tawnoo, gila Dental Dowlaaji Sowiyet (URSS) fusi e hitaande 1991, tuuba ko ngoota, ko Amerik tan duhinoo ɗum.
Gila 2011, annduɓe faggudu kam e ciimti juɓɓule faggudu keewɗe, kaalii, mbinndii wonde hedde 2020 (mo wuuri tan !) Siin ko ko daɗtotoo Amerik. Ɗumɗoon noon, Ameriknaaɓe ɓurɓe hakindaade mbaawaa ɗum jaɓde, walla njiɗaa ɗum nande, alaa ko haali Donald TRUMP !
Alaa ayiiba mo TRUMP aybinaani Siin e ɗii duuɓi ɗiɗi cakkitiiɗi, gila tan laaɓtani yimɓe wonde sosiyatee Siinnaajo, karallo ko faati e Telekom ina wiyee Huawei, woni hoore to bannge karallaagal biyeteengal 5G (Yonta joyaɓo).
Heewɓe mbiyii wonde TRUMP haalata koo ko bawɗi gaɓɓule, ko huunde nde ronki addande hay daliilu gooto. Kadi, so a ƴeewii nii, ko jeyngal kuuɓtodinngal ummoraade e mawɗo Amerik e leyɗe hirnaange : « Siin ko leydi jiimooɓe, yo Afriknaaɓe ndeeno ɗum, Siinnaaɓe ko ñemtinooɓe, ko wujjooɓe ganndal e karallaagal, ko ñukkintooɓe, ina cuuɗi e kaɓirɗe njeeyata ɗee kaɓirkon ñukkindo » ekn. Ɗoo noon, ko ɓuri heewde e jaaynooɓe, hay ɓe leyɗe hirnaange kollitii miijooji garooji ɗii, wonde, e ko anndaa, alaa leydi ndi Siin meeɗi tawo jiimde, kono ina anndaa leyɗe hirnaange ɗee, hay so kalfaani Siin, njiimii ɗum, koni ngaluuji mum, pecci ɗum, hakkunde teeminannde 16ɓiire e 20siire. Leyɗe hirnaange kalfii Afrik, Siin alaa leydi meeɗi jiimde alaa ko haali halfude e Afrik. Ko ɓuri haawnaade koo, ko ɓeen halfunooɓe Afrik mbiyata ɗum jooni, « ndeento-ɗee, Siin yiɗi ko halfude on » Ndaa ina hasii, hay e nder leyɗe Afrik ɗe leyɗe hirnaange njiimnoo, ko nanndi e Farayse, ko Siin gollii heen ɓuri yiytinaade e ko njiimnooɓe ɓee ngoppi ɗoon.
So artii e wiyde Siinnaaɓe ko « ñemtinooɓe, wujjooɓe gannde ! », tawi noon, e wiyde jaaynoowo gooto tuubaako faraysenaajo : « winndere ndee kala, haa arti e leyɗe hirnaange, njooɗiima duuɓi 500 ina tiimtoo e Siin ko aldaa e gacce (laabi sooya) : haa teeminannde 15ɓiire ko Siin joginoo 95% laabi njulaagu. Siin woni tan ko e heɓtude darnde darinoo ndeen to bannge ɓurde aduna oo fof finde e yahrude yeeso. » O jokki : « Sinuwaa en njiidaa en men, kamɓe ɓe kiilnaaki hare, ɓe kiilnii ko golle : ƴeew no ɓe ngollortoo, ɓe ngarat, ɓe ngadda fof, gila e ngalu haa e yimɓe, tee alaa mo ɓe meeɗi yahde aɓe njiima, walla aɓe kona jawdi mum, naamndo-ɗee Afriknaaɓe ! »
E wiyde jaaynoowo oo, Siin ina faami ko geɗe ɗiɗi foti toppitaade : tampande hoore mum ngam seerta e baasal (ko wiyetee antamperenariyaa) e toppitaade ƴoƴre tafaande (karallaagal kesal). Ko ɗuum tagi, e duuɓi ɗiɗi cakkitiiɗi ɗii, (2016-2018), fotde 62% (hedde tataɓe ɗiɗi) binndanɗe paatuɗe e ganndal ƴoƴre tafaande (robooji ekn), ummorii ko e annduɓe Siin. Ɗum noon, yimɓe ina poti faamde aɓe njogii annduɓe toowɓe waawɓe sawndondirde e annduɓe Amerik e leyɗe goɗɗe…
To bannge ñukkindagol, ma a taw “ Siin woni ko e etaade waɗde ko Amerik waɗatnoo gila ko ɓooyi koo tan, so heɗaade denndaangal jokkondire baɗooje e winndere ndee, rewrude e Google, Facebook, Windows, Yahoo ekn.” (fof ko kamɓe njeyi).
Haanngɗini TRUMP jooni, ko daɗteede to bannge karallaagal 5G, tawi ɓe ngoownoo tan ko daɗde. Hannde, to oon fannu, ko Huawei tan jogii karallaagal 5G parngal. Ine wiyee kadi, e duuɓi ɓennuɗi ɗii, ko Huawei ɓuri heewde ko joɗɗini e berweeji (seedanteeje jiytugol gannde kuutorteeɗe). Ɗuum noon ina seedtoo wonde Huawei ko sosiyetee jogiiɗo kattanɗe fentande hoore mum tawa tiimtaaki. Huawei tan ina jogii fotde 1 500 berwe paatuɗe e karallaagal 5G. So yantii e ko Oppo, Xiaomi ekn. (sosiyateeji Siin goɗɗi) njogii heen, Siin woni hoore fof, sibu ina jogii kam gooto fotde 3 400 berwe.
Ko laaɓi tan, hannde Amerik mo Donald TRUMP ko ko anniyii liɓde Huawei, feere kala noon. Ko ɗuum addani mo naatde e fiyakuuji gostondire njulaagu e haɗtude denndaangal sosiyateeji Amerik gollondirde e Huawei, gila noon e Google haa e keddiiɗi ɗii. Eɗen nganndi noon ndeeɗoo feere hesere nde TRUMP ƴetti, maa muus no feewi e Huawei, kono maa findin ɗum, walla siftina ɗum en kam « yowitaare moƴƴaani » haa arti noon e yowitaade e Amerik hannde. Siin ina faami ɗuum no feewi, sibu gardiiɗo leydi ndii, hono Xi Jinping, wiyii ñalnde alarba 22 mee 2019 : « Siin ina foti heblanaade sahaaji caɗtuɗi sabu ngonka winndere ɓeydotooka ñalnde kala jiiɓaade ». O fawti heen « ko e pentugol karalleeje nguurndam antampirisaaji fawii ». Ko ñalnde alarba 15 mee 2019, TRUMP waɗtunoo Huawei e sosiyeteeji « ciiceteeɗi », ko ñalnde talaata 21 mee 2019 Xi Jinping yillii antampiriis karallo ko faati e « oogirɗe caɗtuɗe » (terres rares), hono oogirɗe ɗe karalleeje toowɗe katojini, ɗe nganndu-ɗaa ko leydi Siin ɓuri heewde ko jogii heen, ma a taw ngam yiɗde siftinde Amerik, so Siin jaggii oogirɗe katojinaaɗe no feewi e karallaagal ngal, ɗum muusat dee !
Bookara Aamadu Bah
