Ɗemɗe ngenndiije nder Suudu sarɗi : Jaɓɓee walla riiwtee ?

0
39
Suudu Sarɗi
Suudu Sarɗi

Ngalɗoo naamnal dee ina gasa betta yimɓe heewɓe, kono pulaar wiyi « ko haala addata haala ». Haa hannde kadi, kala nde haala ɗemɗe haalaa, ɗemɗe yimɓe kala tonngitto, hay ñallinnooɗe ko ɓooyi e ɓuuɓri ɗemɗe goɗɗe ! Haa teeŋti noon kadi so haala Farayse haalaama heen ! Yo laaɓ gila e jooni, njeyaa-mi ko e wiyooɓe Farayse jeytaama e ngalu men pinal, ko ɗemngal gollorgal kadi ngal yoga e Muritaninaaɓe keblaa, ko ɗemngal gollorgal ngal katojin-ɗen e jokkude huutoraade hay nde ɗemɗe men laawɗinaa, mbaɗti janngineede ! Eɗen poti boom addoyde ɗemɗe mawɗe goɗɗe mbaɗten heen! 

Nde wiyaa ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof mbaɗtii fireede e huutoreede nder Suudu sarɗi, miijooji keewɗi njaltii. Eɗen mbaawi nii wiyde wonde ɗemɗe ngenndiije ɗee mbaɗtii haaleede toon ko ɓooyi, gila nde Sih Sammba Kellel udditi damal ngal e hitaande 2011 ! Kono jooni ɗum laawɗi, caggal nde ɗum fellitaa waɗeede e hitaande 2018, nde Suudu nduu waylata sarɗiyeeji mum ndernderi ndee, fellitaa ɓeydeede heen, e damal « nantingol » hee « Njuɓɓudi suudu sarɗi ngenndiiru maa huuɓnu nantingol jeewte ɗee e nder ɗemɗe ngenndiije ɗee ». Alaa fof ɗo feeñi heen haala « ɗemɗe kuutorteeɗe », alaa fof ɗo wiyaa heen « Farayse haaletaake ». Ɗum noon, hooreejo suudu nduu so wiyii ina haɗa neɗɗo haalde e maggal, o tooñii. Ndaa boom, hay nde o « wasiyii » sariɗiyeejo (depitee) Kummba Kan yo haal e Pulaar ndee, ko ina wona sarɗiyeeɓe njoyo kaalii ñalnde heen e Farayse caggal ɗuum !

Hol no yimɓe ɓee njiyri ɗum ?

Yimɓe ɓee ina peccii e pecce ɗiɗi mawɗe :

Feccere adannde ndee, ɓuri maantinde e mum en ko mettere ko wiyaa Farayse haɗaama haaleede koo, fulɓe jannguɓe farayse ine keewi e mayre. Huunde e ndee feccere ko ɗoon tan kaaɗi heen, caytoraani nii kisa ɗemɗe ngenndiije ɗee ko naatnaa heen koo. Heen feccere kadi, e fawaade e « kaɗtugol » Farayse ngol, walla kadi fawaade e ŋakke teskaade e nantingol ngol (firo alaa hakkunde ɗemɗe ngenndiije ɓaleeɓe ɗee…) mbiyi ndeke won fuunti soomii e feere naatnude ɗemɗe ɗee e suudu sarɗi nduu. Ndee feccere, eɗen mbaawi wiyde añaani ɗemɗe ɗee naatnee e Suudu nduu, kono ine woƴaa no feewi ɗemngal Farayse ngal. Eɗen paami, so tawii ko kulol jaltingol Farayse leydi ndii tawi kadi ɗemɗe ngenndiije ɗee fof laawɗinaaka, ngool kulol ina dagii ɗo men. So tawii noon ko fawde fiyakuuji ɓaleeɓe e ɗemngal farayse tan, eɗen calii ngoon miijo. Ko ɗoon nii, leñamleñameeɓe safalɓe, añɓe ɗemɗe ɗee, kawriti e ngoo miijo, so gollaade mbele leƴƴi keddiiɗi ɗii ina keedana Farayse, mbele ɓe ndaña hujja wiyde « ɓaleeɓe ɓee ngondi ko añde Arab ». Ndaa leƴƴi Muritani fof poti e ɗemngal Farayse hee, ko ngal koɗal e maɓɓe kamɓe fof ! Ina e maɓɓe (tawi ko e leƴƴi ɓaleeji ɗii) kadi wiyooɓe « maa fof tan arda gootol » : ɗuum woni wiyde so ɗemɗe ɗee laawɗinaaka tan, hay huunde firtaani naatnude ɗe e Suudu nduu. Eɗen nganndi, e ɓeeɗoo, wiyooɓe noon tawi ine nuunɗi heen ; kono heewɓe kadi, saliiɓe ɗemɗe ngenndiije ɗee, ina kuutoroo kadi oo hujja : « fof walla hay huunde » !

Feccere ɗimmere ndee, e tonngol, ko feccere ɓe nganndu-ɗaa ko weltaare tawo e naatnugol ɗemɗe ɗee e Suudu nduu ɓuri teskinde e mum en. Ɓee ne kadi ina peccitoo e pecce ɗiɗi goɗɗe :

Won heen wonanɓe (goonga e mum en walla e fuunti…) feere ndee, tee ɓe ngañaani Farayse natta haaleede boom e suudu nduu. Eɗen tawa ɗoo leñamleñameeɓe safalɓe walla huunde e jannguɓe ɗemngal Arab.

Won heen kadi ina cemmbini feere Suudu nduu, kono ina njawi no ɗum waɗiraa nii, tee ina calii kaɗgol kuutoragol ɗemɗe goɗɗe, ko ɗe mbaawi wonde fof, yo won farayse, walla engele walla sinuwaa… E miijo maɓɓe ko yo ɗemɗe ɗee naatne kono sarɗiyeeɓe ina njogii hakke haalde, gooto fof, e ɗemngal welaa. Ko ɗumɗoo woni miijo pelle pine kaɓantooɗe ko ɓooyi ɓamtugol ɗemɗe ɗee, laawɗingol mum en, kam e naatnugol mum en e nder tippudi nehdi e jangde leydi ndii, ko wayi no Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (FƁPM) walla Fedde Muritaninaare Ɓamtaare Pinal e Ɗemngal Sooninke he Muritani (AMPCLS) walla Fedde Ɓamtaare Ɗemngal Wolof he Muritani (APROLAWO). Ɗee pelle tati ina ngollodoo ko duumii. Ɗe njaltinii bayyinaango, Hooreejo Suudu sarɗi nduu noddii ɓe ngam « laaɓtinande ɓe huunde e geɗe ».

Ko hooreeɓe pelle tati ɗee njooɗodii e makko ñalnde 11 feebariyee 2020, tawi ko kanko e hoore makko noddi ɓe.

O wiyi o noddirnoo ɓe ko habrude ɓe o janngii bayyinaango pelle ɗee, omo yiɗi laɓɓitinande ɓe huunde e geɗe :

Go’o : addani ɓe ƴettude feere ndee ko mbele yimɓe leydi ndii, haa teeŋti e wonɓe e gure mum en nder leydi too, mbaawa humpitaade ko haaletee koo, ko yimɓe ɓe toɗɗii ɓee kaalata. Tee ɗuum ko hakke maɓɓe. E nder ɗuum ɓe eɓɓi tan tawo ko nantingol hakkunde ɗemɗe ngenndiije ɗee…

Ɗiɗi : Ko haɗi firo ngoo woodde hakkunde ɗemɗe sooninke, wolof e pulaar ? O wiyi e ooɗoo sahaa aɓe njogii tawa caɗeele to bannge karallaagal e ngalu. Ko ɗuum tagi ɓe puɗɗorii ko firo ɗeeɗoo tati feewde/ummaade e arab. Firo fof ina ɗaɓɓi kabin (cuurel kidingel e dille). E joɗnde maɓɓe sakkitiinde ndee, ko kabin pulaar e sooninke tan ndañi gollaade, hay so tawii e ooɗoo sahaa kabin wolof parii. Kabin fof ko yimɓe ɗiɗo pooftondirta heen, sibu joɗle Suudu sarɗi ina njuuta no feewi. Firo hakkunde ɗemɗe ngenndiije 3 ɗee ina ɗaɓɓi kadi kabinaaji tati goɗɗi : ɓe cuwaa heblanaade ɗum, kono ko maa waɗoy.

Tati : ko faati e jaltugol e tele parlemaa ne, o wiyi feere ɓe ndañani ɗum jooni ko yaltinde ɗemngal arab ngal ɗoon e ɗoon (e guurol), so gasii ɓe ceŋta ɓoggol hito ngol ɓe ceŋa ɗum e kabinaaji ɗemɗe ngenndiije tati keddiiɗe ɗee, gootal gootal, yaltoya ɓaawo ɗuum.

Nay : O wiyi « hay gooto haɗaaka haalde farayse e Suudu Sarɗi nduu », heddii tan ko firetaake. Sarɗiyeeɓe ɓee ine mbellitaa haalde ɗemngal mbelaa.

Hooreeɓe pelle pine tati ɗee kollitii mo :

Go’o : weltaare mum en e ko o bismii ɗum en ngam faccirande ɗum en ko ɓe njiɗi waɗde koo ;

Ɗiɗi : pelle ɗee ina mbeltii e ko waɗaa koo, tee ina keɓii e wallitde heen kala ko ɗaɓɓiraa ko mbaawi waɗde, sibu ɗe ndaranii ko yo ɗemɗe ɗee kuutore e denndaangal ceŋɗe nguurndam leydi ndii.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa