Bayyinaango pelle pine
Jokkorde pelle pine Pulaar, Sooninke e Wolof hono Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (FƁPM), Fedde muritaninaare Ɓamtaare Ɗemngal e Pinal Sooninke (AMPLCS), e Fedde Ɓamtaare Ɗemngal Wolof nder Muritani (APROLAWORIM) ina ndewindii no feewi duko faatungo e kuutoragol ɗemɗe nder Suudu Sarɗi (Asaambele). Nde tawnoo ko ɗe pelle-baafal gardiiɗe hare ngam keɓtingol timmungol ɗemɗe ngenndiije ɗee, rewrude e laawɗingol majje e kuutoragol majje nder denndaangal fannuuji nguurndam leydi ndii, alaa ko ɗe mbaawi so wonaa weltaade e ngal taaɓal mawngal, so naatgol pulaar, sooninke e wolof nder parlemaa, rewrude e pirgol mum en timmungol nder arab, walla pirgol arab feewde e majje.
Kono tan, Jokkorde ndee ina yawi ngolɗoo naatnugol ɗemɗe ngenndiije e parlemaa hee sibu ko arab tan firetee e majje walla ɗe piree e arab. ،Kono firo woodani hakkunde pulaar e sooninke e wolof. Yanti heen, binndaaɗe depiteeji ɗii ngollortoo ɗee mbinndaa tan ko e arab e farayse. Ɗeen binndaaɗe kala ina poti fireede e nder ɗemɗe ngenndiije ɗee kala.
E min mbasiyoo Yiilirde Suudu sarɗi ngenndi ndee, nde ooñtata ko yaaccii ko ooñii heen koo fof, ngam rokkude naatnugol ɗee ɗemɗe e nduu Suudu hormundu faayiida. Amin ciftina ndu kadi, so tawii kuutoragol ɗemɗe ngenndiije ɗee waɗiraa ko rokkude denndaangal wootooɓe muritaninaaɓe hakke faamde jeewte baɗeteeɗe e suudu sarɗi nduu, ina himmi kadi ɗeen ɗemɗe mbaɗta huutoreede e tele parlemaa hee. Ko ɓuri ɗuum boom, ɓayri ko depiteeji men tedduɗi ɗii lelnata laabi sariya, alaa ko haɗi ɗi sakkitde sariyaaji laawɗinooji ɗemɗe men ngenndiije pulaar, sooninke e wolof, kam e naattingol mum en nder tippudi nehdi e jaŋde ngam gaddanaade ɓiɓɓe leydi ndii fof hakke waawde ɓamtaade e timmal, tawi ko e ɗooftaare keewal eddaaji ngenndi ndii.
Nuwaasoot, ñalnde 08/02/2020, Yiilirde Jokkorde ndee
RFD mo Ahmed Daddaa :
To bannge partiiji politik, ko parti gooto, hono RFD, tin-ɗen rokkii miijo mum e no ɗemɗe ngenndiije ɗee naatniraa e Suudu sarɗi hee nii. RFD adii ko teeŋtinde wonde « ine aadoraa e nder kala laamu demokaraasi, saaktude ko haaletee e Suudu sarɗi, mbele ɓesngu nguu fof ina humpitoo ɗum. » Caggal ɗuum, parti oo holliti wonde no ɗum naatniraa nii heblaaka, tee ina waɗi ŋakke keewɗe. Yanti heen, no ɗum yaltirta e tele nii wonaa ko wallitta ngootaagu leydi, walla nii semmbinta ko leñam-leñamaagu. E fawaade e ɗuum, bayyinaango RFD ngoo wiyi : « ina ɗaɓɓi niilnugol mum (feere saaktude ko haaletee e suudu sarɗi hee e pulaar, sooninke e wolof) jooni jooni, haa huunde ndee yuurnitee no moƴƴi to bannge karallaagal… ».
Ko ɓe miijii heen ?
Muhammed wul Mawluud :
« Miɗo yiɗi haalde seeɗa ko faati e haala ɗemɗe ɗee to parlemaa. Miɗo wondi e miijo pelle pinal pulaar e wolof e sooninke njaltini e bayyinaango mum en ngoo. Ko ɗemɗe ɗee naatnaa e Suudu sarɗi nduu, ko huunde fotnde semmbineede. Kono kuule goɗɗe ine poti ƴetteede mbele ko waɗaa koo ina ɓeydoo faayiida. Kuulal gadanal ngal, huunde nde min ceeraani e naamnaade, ko yo ɗemɗe ɗee laawɗine, yo ɗe naatne nder jaŋde leydi ndii mbele janngo aɗe ngona ɗemɗe gollorɗe. So wonaa ɗuum, faayiida majjum woodaani. Farayse kadi foti jaggireede ko no ɗemngal gollorgal nii, hay so tawii ɗum waɗaaka e Doosgal leydi ndii. A ngal foti heddaade wonde ɗemngal njuɓɓudi ɗoo e dumunna sibu yimɓe heblaaɓe e maggal ɓee ina poti waawde jokkude e golloraade ngal, haa nde muritaninaaɓe kala kattanoyi gooto fof ɗemngal mum ngenndiwal.»
Tintinirgol jaaynde
Caggal nde Jokkorde pelle pine pulaar, sooninke e wolof saakti bayyinaango yowitiingo e kuutoragol ɗemɗe ngenndiije nder parlemaan, Hooreejo Suudu sarɗi ngenndi nduu noddii hooreeɓe ɗeen pelle, jooɗodii e mum en ñalnde 11 feebariyee 2020. E ngaalɗoon pottital o hollitii omo yiɗi laaɓtitinde won e geɗe kaalaaɗe e bayyinaango ngoo, haa teeŋti noon e maanaa ko fellitaa waɗeede koo, kam e keɓagol makko sukkude ŋakke teskaaɗe heen ɗee.
Hooreeɓe pelle tati ɗee njettii Hooreejo Suudu sarɗi nduu sabu mum fuɗɗude pottital ngal, ɓe kolliti kadi heɓaare maɓɓe addude ballal maɓɓe he kala ko faati ƴellitgol ɗemɗe ngenndiije ɗee, kono kadi e udditaare e aduna oo rewrude e kuutoragol ɗemɗe goɗɗe. Ɓe kuniima, so oon sahaa heedii, addande Hooreejo oo dallinannde nde Jokkorde pelle pulaar, sooninke e wolof mbinndi, faatunde e laawɗingol ɗemɗe ngenndiije ɗee kala.
Nuwaasoot, ñalnde 17/02/2020, Yiilirde Jokkorde ndee
