21 feebariyee, Ñalawma winndereejo Ɗemngal neeniwal

No winndere ndee he kuuɓal mum nii, 21 feebariyee kala, pelle pinal ngenndiije, hono FƁPM, AMPLCS, APROLAWO, he dow ndeenka UNESCO, kam enne ine mawnina Ñalawma winndereejo ɗemngal neeniwal.

Hikka, tiitoonde Ñalngu nguu ko « Semmbinde keewal ɗemɗe ngam naatnugol he nder jaŋde e renndo ». Ko tiitoonde yahdunde e ngonka hikka kaa, maantinirka caɗeele ñawu Covid-19 kuuɓtodinngu winndere ndee, naatnungu jiiɓru bonndu nder tippule jaŋɗeele ɗee, ɓeydungu joñgol dente renndo keewɗe, haa teeŋti e sukaaɓe, ɓe yoga e mum en ɗawanoo kuutoragol ɗemɗe mum en ɗe muuyni he nder jaŋde ekkol.

Gila e hitaande 1953, UNESCO ine semmbini jaŋde he nder ɗemngal neeniwal he nder duɗe leslese. UNESCO waɗiri ɗum ko :

• Tuugnaade e humpitooji e wiɗtooji keewɗi, tawi won heen ine pacciraa he nder winndannde wiyeteende « La langue maternelle ça compte, la langue locale, clé d’un apprentissage efficace », (« Ɗemngal neeniwal ine teskini, ɗemngal nokkuwal woni coktirgal ekko yuumtungo », tee ɗiin humpitooji e wiɗtooji kala tonngol mum en gootol : jaŋdesukaaɓe ɓuri yuumtude ko he ɗemngal mum en neeniwal.
• tawi kadi ine teskii :
  • gallugol politikaaji kuutoragol won ɗeen ɗemɗe nder nehdi e jaŋde companoondi ko ɓooyi, ngam wallitde ɓamtaare faggudu e renndo, gallulol ngol denndaangal gollooɓe he nder jaŋde ceedtii ;
  • baasgol aaɓnaade jettagol paandaale Jaŋde wonande yimɓe fof ɗoo e hitaande 2015, haa teeŋti noon e nder Afrik kam e leyɗe Arab, so wonaa tan, ma a taw, he leyɗe ɗo ɗemngal neeniwal janngooɓe ɓee woni ɗemngal jaŋde ;
  • ɓeydagol yimɓe faamde nafoore keewal ɗemɗe e pine he nder renndo, ɗo ɗemngal neeniwal reeni pine kulanaaɗe majjude.

Ko ɗii dalillaaji ngaddani UNESCO wiyde wonde « semmbinde keewal ɗemɗe ngam naatnugol nder jaŋde e renndo », alaa e sago rewra e jaŋde tuugiinde he ɗemngal neeniwal gila e sukaaɓe gaggaaɓe.

Ko sabu ɗii dalillaaji tiiɗɗi e miijooji teeŋtuɗi gonɗi he nder dallinaande pelle pinal ɗee ndoondodii ko ɓuri duuɓi sappo jooni, yantude e maale moƴƴe teskaaɗe e hitaande 2020 (kuutoragol ɗemɗe ngenndiije he Suudu sarɗi e naatnugol mum en to duɗal ENAJM), ngaddani pelle pinal kaalaaɗe dow ɗee :

• Sabu mum faamde jojjugol lelnude tippudi nehdi e jaŋde keewɗemɗiiri, sibu « julyultondiral kam e muuyaaɗe demokaraasi ɗaɓɓude he almuɓɓe ɓee margol moƴƴol, ko idii fof, ɗemɗe mum en ɗe muuyni ɗee tawo, kono kadi, margol ɗemɗe mawɗe winndereeje e diiwaneeje ngam waawde yettaade renndo ɓurngo yaajde e waawde jeytoreede no haanirta nii he aduna mo nguuri oo. »
• E ɗaɓɓude laawol goɗngol laawɗingol ɗemɗe men ngenndiije ɗee kala, kam e naattingol mum en he nder tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii.

Nuwaasoot ñalnde 21 feebariyee 2021
Jokkorde pelle pinal