Aji Saar / Sonko : ko nafisatu / DSK ?

0
89
Aji Saar e Usmaan Sonko - Nafisatu DSK
Aji Saar e Usmaan Sonko - Nafisatu DSK

“So Nafisatu Jallo liɓiino DSK, ndeke Aji Saar foomniima Sonkoo”

Aji Saar walla Nafisatu Jallo Senegaal, nanaaɗo ko neeɓaani caggal tuumaamuya ka o fawi e Soŋkoo, lollii kono kadi  lollinirii heen “Sweet beauté”. Heewɓe maa naamndito koye mumen, mbele demokarasii leydi Senegaal  yahtiraani caggal? Yoga e hakkillaaji maa nduroy holi no aaɓnortoo e ɗii duuɓi 9 ɗi Makki Sal laami leppi horma sarɗiyankooɓe 6 ittirtee?

Mbele sarɗiyanke Usmaan Soŋkoo yanii e suka debbo oo, waawni ɗum? Mbele ko ɗum pittol, ngam waawde wurlinde mo heen? Holi no teeŋtirtu maa anndinta en ko moojobere fewjaande ngam helde koyɗe e ɓorde bibje makko, ngam haɗde mo diwde ɗoo e 2024? Mbele ittugol wutte hormo sarɗiyanke fuɗɗii ko e Usmaan Sonkoo? Holi baɗte Soŋkoo janngo, so tabitii jaaƴnde mum wontoyta ko e niɓɓiru? Mbele wonki lannda Pastef artaani e Segene?

Jaalɗii, wutte horma sarɗiyanke Usmaan Sonko to batirde ngenndiire Senegaal ittaama ñande 26 colte 2021.  Goomu noddirteengu Ad hoc toppitiiɓe ittugol lefol makko sarɗiyaagal.

Usmaan Soŋkoo woniino ndaartoowo suɓngo hooreleydaagal baɗtindiiɗi ɗii. Sanndarma waɗiino e makko noddaango, kono o jaɓaani nootaade. Mbele waasde nootaade ndee ko feere? Mbele waasnoode mo nootaade ine waawnoo fotde e nootaade ndee? Holi baɗte mum?

Luulndiyanke teskenooɗo, ɓe heewɓe njoginoo ɗamaawu maande ngenndiire, kisa waɗtindortoo ko e nder dummbirdu. Balla jeerel hootii rimdaani. Kono meetelol cooynateengol e kuundal ngol, ko ñiiri rokki ɗum.  Hooreejo Pastef, mo haala mum waɗti falfaltondirde ko sakkitii koo, so waasde daraade ɗo gootel, teeŋtii lefol mum horma ittaama ñande 26 colte 2021.

Daartol jaŋtaniima en, ittugol lefol horma sarɗiyanke batirde ngenndiire Senegaal, wonaa e Soŋkoo tan fuɗɗii, ɗuum wonaa buleet e tippudi laamu nguu. Kono ko e ngardiigu Makki tan, yiyaa e nder duuɓi 9 ɗi o waɗi e laamu ko ine wona sarɗiyankooɓe 6 lefol mumen horma ittaa. Soŋkoo sarɗiyanke jeegoɓiijo mo lefol horma mum ittaa e laamu Makki, teeŋtiniino e jeewte mum, Goomu ad hoc waawaa ittude ngol ɗoon lefol, ngol ɓesngu leydi Senegaal suɓii mo to batirde ngenndiire. Nguun goomu anndanii wonde faaɓru e njooɓaari mum fof, ko bottaari ginal.

So en nduttiima e hitaande 1980, e laamu Abdu Juuf, gorkaajo biyateeɗo Joseph Ndong, kalfinaaɗo Dental Sukaaɓe gollotooɓe wellitiiɓe, (responsable de l’Union des jeunesses travaillistes et libérales (Utjt) lefol mum horma ittanooma. Lefol horma Mustafaa Ñas ɗeɓiino itteede, kono haɗi ɗum laataade o hollitnoo oon sahaa jaaynde ƴettitnde haala makko kaa ƴettiraani no o haaldi nih. Nih woni kaan haala fiyaa hello, ubbaa.

Caggal ɗum ko Muusaa  Tiin, piyrunooɗo Talla Sillaa fulla. Ko noon ne kadi Alcaly Cissé, sarɗiyanke to Seeju. E laamu Makki Sal, ittugol lefol horma sarɗiyanke fuɗɗorii ko e Barthelémy Dias tuumaaɗo warngo Njaga Juuf weeta ine wona suɓngo hooreleydaagal 2012. Ñande11 jolal  (novembre) 2016, batirde ngenndiire ndee wooti ittude lefol makko horma. Hitaande wootere fawtii heen, caggal ɗum cabbi gorle ngarti e Khalifa Sal gonnooɗo meer Dakaar. Oon ne tuumaa ko porlugol jawdi laamu, o meƴƴaa e dummbirdu lewru mbooy 2017. Batirde ngenndiire ndee wooti ittude lefol makko horma ko ñande 25 jolal (novembre) 2017.  Hannde ɗiin cabbi gorle, ngarti ko e hooreejo lannda Pastef. E laamu Abdullaay Wad, sarɗiyankooɓe 3 ngoni ɓe leppi mumen horma ittenoo to batirde ngenndiire Senegaal. Ine jeyanoo heen,  Abdullaay Balde, Umaar Saar e Usmaan Ngom. Ɓee ɗoo kala hannde ko gollodiiɓe laamu Makki Sal. Tuggi nde haala kaa yalti feewde jooni, ka wonti ko hiraande dammbordu. Ɓeya kirtoo nduwoo heddiiɓe ɓee kirtoo ƴettoo. Ɓeya kaalda no woori, heddiiɓe kaalda no wooraani. Naŋle ko jokkondirɗe ñande kala. Jiidaa bonnugol geɗe denndaaɗe, ko wayi no helde otooji (biisuuji Dakaar yah-ngartaa), duppude njeeyguuji rewɓe ɓe mbiyaani mbaɗaani, duppude galleeji hoohooɓe laamu nguu ekn. Ɗeen jagge baɗɗe, maa mbiyaa nih ko ɗum ɓe  padnoo, gila nde Soŋkoo waɗi eeraango nde yimɓe mum ndaratoo, caloo tooñannge fawaange e mum, njuɓɓina seppooji. Ine jeyaa ɓeen,   Guy Marius Sagna e Assane Diouf, uddanooɓe to dummbirdu Reubeuss, aaltoyaa ko e nder galleeji mumen ngam kay noddude ɓesngu leydi ndii e fitinaaji caggal nde mbaɗi eeraango e dental maɓɓe whatsapp haa haala kaa reɓi. Jiidaa jaggaaɓe ñande 22 colte hono Clédor Sène.

« Ko miin tigi e jaati woni joom wullitaango ngoo “plainte”» holliti ɗum ko Aji Saar, tawa haala keewka yaltiino kollitooka ko mbuuñaari woni ɗoon, maalde fewjaande no Usmaan Soŋkoo telɓiniraa. Kono Saarel hollitii wonaa ngol tan Soŋkoo jotondiri e mum kadi ine gijiroo mo warngo. So teeŋtii laawol Usmaan Soŋkoo feewde “Sweet beauté” laatinooma laawol foomuura feewde galle galo, ndeke ngol ɗoon ne hay so ɗiggaani maaytataa. Kono hooreejo lannda Pastef, yaama so anndiino debbo ko jeyngol, so omo nokka ma o nokkatno seeɗa. Hannde kam kaa jaayiya, wontanii mo mette mawɗo lehel helii, etee ne yahre maayaani.

«O wiyi mi so tawii tan mi yiɗii fanndinde golle am, alaa e sago mi weltina mo. So ɗum alaa mi natta gollaade ɗoon e tee so tawii tan gollinoowo mi oo nanii kaa haala maa oon riiw am e golle am. Ngaanndu-mi e hoore am, keddii-mi foppoldu, lelii-mi taabal ɓoos-moo-mi. Mbiɗo teeŋtina ko ndeen woni laawol am gadanol mbiɗo rennda e gorko.

Caggal ɗum, o artii laabi keewɗi ƴeewde mi. Ñande 21 siilo, 31 bowte, 11 siilo e sakkitii koo ñande 2 colte o waawni mi o renndi e am». Haala ine nannoo, tawa goongɗaani. En ñaawaani haala kaa, kono so hoɗɗaandu wiyi nooroo ine ñawi gite, fotaani yeddeede.

Gila e kollitgol makko gadanol, kanko tuumaaɗo oo,  kuccondiral makko e jaayndiyankooɓe wonde so tawii lefol makko horma ittiraama no fotiri nih, laabi mum ndewaama ma o nooto goomu nguu. Kono ɓe ɗooftaaki ɗiin laabi. Ko sakkitii koo, eɗen mbaawi wiyde hooreejo lannda Pastef, cokki mum ngumrii  ɗum. Kala ko o haalnoo, firtiima. O waɗtindii ko wiyde nguun goomu waawaa ittude lefol makko horma. O ruttii kadi o holliti wonde, hay so tawii lefol makko horma ittaama, o jogoraani nootaade ngoon noddaango. Kala pellital ngal batirde ngenndiire ndee waawi ƴettude lefol makko horma ngol, waylotaako ko ko heddotoo. Soŋko anndini tawtoraaɓe ndeen joɗnde, cele mbaawi moɗde ko jaawle, kono kam mbaawaa moɗde cerkaale majje. Haɗataa mo darodaade e yimɓe makko, ngam salaade ndeen maalde fewjaande.

E nder yeewtere makko sakkitiinde nde o huccondiri e jaayndoyankooɓe ndee, o wiyi heen : “Mbiɗo siftina Makki Sal yimɓe ɓee kattanaani muñde tooñannge. Baasal, ɓuuɓol e heege e hoore mum ɓuri waawde muñaade e tooñannge, etee ne tooñannge noddirtee tan ko tooñannge”.

Umar Al Hajji Caam (Jaayre Pinal)

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa