Ikreen ko dowla (leydi) ngonndi he nder Orop bannge fuɗnaange, ɓiliindi hakkunde Dental Orop e Riisi. Ndii leydi ine fooɗti hakkillaaji winndere ndee kala, sabu luural mawngal hakkunde Riisi, bannge, e Dental Orop, Amerik e yahdiiɓe mum en bannge goɗɗo oo. Ikreen e hoore mum ine heewi luure nder mum, paatuɗe e anndude ɗo jeyaa.
Ngannden tan, daartol Ikreen ina jokkondiri no feewi daartol Riisi. Ine wiyee nii ko laamorgo mayri, hono Kief (Kiev), woni mbootu dowlaaji Ikreen e bioyeloriisi, e riisi. Hakkunde teeminannde 9ɓiire e 13ɓiire Ikreen wiyetenoo ko « Rus mo Kief », hono « leydi Riisinaaɓe ». Ndiin leydi noon, Monngol en muumtii ɗum e hitaande 1240… Caggal ɗuum, ko heediiɓe mayri tan njiimata ndi, peccitoo ndi he koye mum en. E hitaande 1764 Laamu Riisi heɓti diiwaan oo fof.
Ikreen heɓti hoore mum hakkunde 1917 e 1922, hade mum artude he njiimaandi Dental dowlaaji sosiyaalist sowiyet en (URSS he Farayse), ko mbiyatno-ɗen Riisi koo. Nde URSS fusi ñalnde 25 desaambar 1991, Ikreen heɓti hoore mum. Kono gila 2013, caɗeele ɓeydii heewde hakkunde nokkuuji ɓurɗi ɓallaade Riisi to bannge pinal e nokkuuji goɗɗi Ikreen ɗii, jiɗɗi ɓallitaade Dental Orop. Nokku biyeteeɗo Kirime (Crimée) oo yalti, heɓi ndimaagu mum, naattoyi to Riisi. Wolde ɓesngu joli he nokku biyeteeɗo Dommbas oo, ɓurɓe ɓallaade Riisi ɓee ceegii, keɓi jeytaare mum en. Laamu Ikreen takki Riisi wonde les ɓee seegiiɓe.
E dumunna jawtuɗo oo Riisi addi konu keewngu (fotde 100 000 soldaat) he saraaji keerol Ikren ngol. En paamii tan teeŋtini luural ngal ko kulol Riisi yiyde Dental Orop e konu mum, hono Otan, ine ɓallitoroo ɗum nii, ine heɓta leyɗe jeyaanooɗe e Riisi taariiɗe ɗum. Ɗum ɗoon rewrata ko calagol ɗeen leyɗe jeyanooɗe he Riisi ceegoo ndi, ceerta e mayri. Eɗen mbaawi wiyde, ine jeyaa e addani Riisi yande he Ikren hannde, ko goonga yiɗde mahtaade Riisi, kono kadi kulol OTAN jooka ɗum, heɓta leyɗe jeyanooɗe he URSS ndeen.
