Batu Diisnondiral FƁPM : Ɓeydude darnde

0
292
Batu diisnondiral FƁPM 27 mars 2022
Batu diisnondiral FƁPM 27 mars 2022

Ñalnde  alet 27 marsa 2022, Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (FƁPM), waɗii batu mum diisnondiral ɗo Suudu ganni Nuwaasoot ɗoo. Batu Diisnondiral ko batu potngu jooɗaade hakkunde batuuji ɗiɗi mooɓondiral kala (duuɓi ɗiɗi caggal batu mooɓondiral). Ko he lewru desaambar 2019 nguun batu mooɓondiral 7ɓu jooɗinoo, toɗɗii yiilirde hesere ñalnde 29/12/2019. Golle nguuɗoo batu ko yuurnitaade duuɓi ɗiɗi ɓennuɗi ɗii, e waɗde wasiyaaji wonande daawal duuɓi ɗiɗi paaɗi ɗii. Hikka noon hawri ko he haala mbayliigu Tippudi nehdi e jaŋde. He nder joɗnde hee kadi, haala mahngo boowal fedde ndee, haalaama…           
Ko ɓuri heewde he cate nder leydi ɗee nootiima, neldii terɗe mum ɗiɗi : hooreejo ( maa lomto mum) e tergal goɗngal. Ginol golle batu nguu ko toɓɓe ɗiɗi wonnoo : 1. Seedantaagal Yiilirde ngenndi 2. Galle Fedde Ko ɓee ngarani cate mum en :

1. Catal Nuwaadiibu : – Caam Aadama – Abdul Gey
2. Catal Suwoyraat: – Umaar Muusaa Sih
3. Catal Kayhayɗi: – Usmaan Ñaan – Yaayaa Jah
4. Catal Elminaa – Alhasan Jallo – Nennee Bah
5. Catal Erkiis-Raaybani – Abuu El Haaj Deh – Mammadu Aamadu Soh
6. Catal  kiifa: – Huseyni Aamadu Bah – Isaa Gori
7. Catal Sehilbaabi: – Yaayaa fuunti Soh
8. Catal Daar El beydaa (Nuwaasoot) – Yero Bah – Muhamed Murtada Sih
9. Catal Fonndu  Caskon – Muusa Mali Jah  – Mammadu Sammba Jah
10.Catal Daar‐nayiim: –  Usmaan Lih
11. Catal Arafaat (Nuwaasoot): –   Aamadu Jibeeri Sih –  Ibraahiima Sih
12. Seeno Busooɓe: – Aysata Saydu Gey – Alhaj Malal Sih
13. Sebka (Nuwaasoot) – Aamadu Siidi Wele
14. Garlol – Aamadu Sih

Joɗnde ndee udditiraa ko konngol bismaango hooreejo, arti nde tawtoraaɓe ɓee kala cakkitanta duwaawu jaale mawɗe fedde ndee faatoraaɗe he ndee ɗoo hitaande, kam e denndaangal maayɓe juulɓe kala. Eɗen ciftina tan, he daawal hakkunde ngal, tergal Yiilirde Ngenndiire gootal sankiima. ngaal woni Abdullaay Muusaa Sal, kalfinanooɗo Dallinannde. Lomtii ngal he gardagol fannu oo ko Salimata bah. Ko noon kadi, he lewru maayndu nduu hooreejo teddungal Sammba Gata Bah sankiima.

Ɓaawo ɗum ko ciimtol golle fedde ndee hooreejo yaaɓani, o arti e huunde he ko gollaa, pergitte kam e kuccam.

Nde o gayni ɗoon, ko cukko-hooreejo Mammadu Mbay, arti he luggiɗinaade kam e ngonka golle fedde. Nde ɓe njowi ɗoo, waɗaa ko seppoo-joloo, gila e hooreeɓe teddungal, bismaaɓe tedduɓe haa e tawtoraaɓe ɓee kala.

Miijooji cakkitaama, holi no gagga galle oo ñawdortoo ?

Joɗnde ndee huuɓirta ko cariiɗe. Ko he kaan tuma Njaay Saydu Aamadu arti he humpitde ko yowitii e Koolol daande maayo eyɓinaangol ngol, o tabitini ina woodi, o rokki hay dalilaaji mum. Ngol waɗata tigi ko to Jowol, so Allah haajii, hayso lajal ngal dottaaka tawo. Yo Allah rokku en no kawrir-ɗen heen.

Ɓaawo ɗuum huccanaa ko toɓɓere ɗimmere batu nguu, so Galle (boowal) Fedde ndee. Caggal nde hooreejo fedde waɗi daartol daɓɓol galle oo, holliti miijo jogaango ngam kisnugol galle oo, arɓe ɓee ndokki heen jiyanɗe mum en, kam e peeje potɗe sakkeede ngam mahde galle oo.

So Alla jaɓii maa Yiilirde ngenndi sakku peeje mbele wooda ko fuɗɗaa waɗeede he boowal hee ngam hisnude ɗum. Ɓaawo ɗuum huccanaa ko geɗe cariiɗe. Ñalawma oo gasiri ko tonngugol hooreejo e cukko-hooreejo, natal maanditoore ƴettaa, waynondiraa, tawi waktu 6ɓo fawii hojomaaji 30.

Boobo-Loonde, kalfinaaɗo Kumpital

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.