Kaaldigal / diisnondiral : Mbar loggitiima ?

0
75
Kaaldigal ngenndi Muritani
Kaaldigal ngenndi Muritani

Caggal ko ina tolnoo e lebbi ɗiɗi jaj-jajtingol, luulndo e waalaare laamu pellitii haŋkadi fuɗɗaade kaaldigal ngal ɓe nanondirnoo ko ina ɓura jooni hitaande. Ina jeyanoo e ko saabinoo ngol liiltugol, luulndo salanoode yo hooreejo leydi ndii toɗɗo gardiiɗo lannda UPR nde ɗowata ngaal kaaldigal, sabu, e miijo maggu « so wonaani hooreejo leydi ndii, yo  won neɗɗo jaambuur walla gooto e jagge laamu mo toɗɗii », etee tawi luulndo ngoo fuɗɗiima haaɓde liiltugol kaaldigal ngal, haa jeertini laamu nguu wonde so tawii ɓe pellitaani ɗum « kañum ne maa ƴeewto mbele dawrugol mum kaaldigal ina jojji haa hannde ».    Hello 2 

Caggal ko ina tolnoo e lebbi ɗiɗi jaj-jajtingol, luulndo e waalaare laamu pellitii haŋkadi fuɗɗaade kaaldigal ngal ɓe nanondirnoo ko ina ɓura jooni hitaande. Ina jeyanoo e ko saabinoo ngol liiltugol, luulndo salanoode yo hooreejo leydi ndii toɗɗo gardiiɗo lannda UPR nde ɗowata ngaal kaaldigal, sabu, e miijo maggu « so wonaani hooreejo leydi ndii, yo  won neɗɗo jaambuur walla gooto e jagge laamu mo toɗɗii », etee tawi luulndo ngoo fuɗɗiima haaɓde liiltugol kaaldigal ngal, haa jeertini laamu nguu wonde so tawii ɓe pellitaani ɗum « kañum ne maa ƴeewto mbele dawrugol mum kaaldigal ina jojji haa hannde ».

Ɗum fof e wayde noon, en ustataa caɗeele ɗe luulndo ngoo hawrunoo e nder mum sabu caggal nde ɓe nanondirnoo e ɗerewol perewowol laawol ɗo kaaldigal ngal tuugotoo, ɓe cifinooma fotɓe e maɓɓe tawtoreede (lanndaaji laawɗinaaɗi, jeytoranooɓe e kawgel hooreleydiyaagal 2019, Sammba Caam hay (so tawii lannda mum FPC heptinaaka tawo) ina jooɗtoraa ina daranii miijo fuɗɗungo ƴeesaade e nder dawrugol leydi ndii ngo fotaani yeebeede. Kono neeɓaani woodi fuɗɗiiɓe sortaade e ɗuum : Biraam Dah hollirii fotaani fotndeede e heddiiɓe ɓee (ɗaɓɓi ko e nder jonnde hee foti ko dañde yimɓe nayo sabu wooteeji ɓennuɗi ɗii kollirii ko so Ghaswaani ɓennii tan ko kañum rewi heen), Mesawuud kañum ne holliri ko maa yiyondira tawo e Ghaswani nde nootoo e kaaldigal hee, hay so tawii noon e fuɗɗoode, o siifondiriino e luulndo ngoo ɗerewol perngol laawol kaaldigal ngal.

E oo sahaa kam eɗen njaakorii ko logginoo loggitiima : hooreejo leydi toɗɗiima gardotooɗo goomu njuɓɓinoowu kaaldigal ngal, hono Yahya wul Ahmed Waghef, (cortiiɗo e luulndo gila Ghaswani ari e laamu) mo won heen cifortoo ko « wojere » kono luulndo nattii haŋkadi jogaade woytoraandu, Biraama fusiima sabu luulndo jaɓanaanimo koo ɗaɓɓi koo (ɓe nanngaani ɗemɗe mum en ɓee nii mbiyi « so o yiɗii yo o tawtoy sehil makko keso mo o faggitii oo », Mes-uud e nannalla battindiiɗo, arii tawtude « banndiraaɓe mum ».

So goonga haaletee, ŋatiwere kaaldigal juutii, muusii, ñaagi-ɗen Alla tan ko nde ɗum jibinanta ɓesngu Moritani ko wuuri tawa ina nafta ɗum.

Maamuudu Haaruuna Joop

Tiitooɗe kaaldigal ngal

Sisil demokarasii

  • – memtaali doosgal leydi e sariyaaji
  • – Cemmbingol Dowla tuugiiɗo e sariya
  • – Memtagol tippudi wooteeji
  • – Rewnude laawol nguurndam politigi
  • Ngootaagu ngenndi
  • -ñawndude saqqaaji ngenndi jowiiɗi, jotondirɗi e jojjanɗi aadee
  • – Ñawndugol saqqa njiyaagu e batte mum
  • – Sakkude peeje ngam kaɓɓondiral renndo
  • Moƴƴinde jiilgol Dowla :
  • – Haɓaade borjingol jawdi
  • – Memtagol ñaawirɗe
  • – Memtagol njuɓɓudi laamu
  • – Memtagol jey leydi e ndema
  • – Rewindaade e ƴellitde memtagol nehdi e cellal
  • – Ƴellitde bellitgol njuɓɓudi laamu
  • – Sakkude peeje gaddotooɗe keɓgol ɓiɓɓe leydi kala nafooje ummortooɗe e golle ndenndaandi e ƴellitde ciinugol e nuunɗal sariya jowitiiɗo e njuɓɓudi golle ndenndaandi.
  • – Ƴellitde jeytoragol rewɓe, sukaaɓe e dente yimɓe men ɗanniiɓe e nguurndam politigi ngenndi e ballitgol maɓɓe ɓamtaare leydi ndi.
  • – Duusde e ƴellitde memtagol golle jaayɗeeli ndenndaandi e cemmbingol wellitaare jaayɗe.
  • – Danndude sato e haɓtaade kala geɗe bonɗe gardooje e waylo waylo weeyo
  • – Reende nafooje dowrowe leydi ndi.
  • Peeje ciinirɗe njeñtudi kaaldigal ngal
  • – Bayyingol kaayit joofnirɗo jowitiiɗo e toɓɓe paamondiraaɗe ɗe tawa kala tawtoraaɓe ina ciifa ɗum.
  • – Wallondirde e feere nanndiraande no njeñtudi kaaldigal ngal siiniraa.”

Beeli inan njowi e ngalɗoo kaaldigal, so tawii ko nanndiraa koo maa siine, ɗum firti ko maa moritani yaaɓan jamaanu kesu ɗo yimɓe kala paami haŋkati fijo ngo ari ko e juutde e tee   ko laamuuji ɗii tan caabii ɗum, so tawii laamɗo jooni oo rewaani e rewande eɗen njooɗtorii maa wood ko ɓosi e leydi ndi ko ina ɓamta ɗum.

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.