Caggal ko ina tolnoo e lebbi ɗiɗi jaj-jajtingol, luulndo e waalaare laamu pellitii haŋkadi fuɗɗaade kaaldigal ngal ɓe nanondirnoo ko ina ɓura jooni hitaande. Ina jeyanoo e ko saabinoo ngol liiltugol, luulndo salanoode yo hooreejo leydi ndii toɗɗo gardiiɗo lannda UPR nde ɗowata ngaal kaaldigal, sabu, e miijo maggu « so wonaani hooreejo leydi ndii, yo won neɗɗo jaambuur walla gooto e jagge laamu mo toɗɗii », etee tawi luulndo ngoo fuɗɗiima haaɓde liiltugol kaaldigal ngal, haa jeertini laamu nguu wonde so tawii ɓe pellitaani ɗum « kañum ne maa ƴeewto mbele dawrugol mum kaaldigal ina jojji haa hannde ». Hello 2
Caggal ko ina tolnoo e lebbi ɗiɗi jaj-jajtingol, luulndo e waalaare laamu pellitii haŋkadi fuɗɗaade kaaldigal ngal ɓe nanondirnoo ko ina ɓura jooni hitaande. Ina jeyanoo e ko saabinoo ngol liiltugol, luulndo salanoode yo hooreejo leydi ndii toɗɗo gardiiɗo lannda UPR nde ɗowata ngaal kaaldigal, sabu, e miijo maggu « so wonaani hooreejo leydi ndii, yo won neɗɗo jaambuur walla gooto e jagge laamu mo toɗɗii », etee tawi luulndo ngoo fuɗɗiima haaɓde liiltugol kaaldigal ngal, haa jeertini laamu nguu wonde so tawii ɓe pellitaani ɗum « kañum ne maa ƴeewto mbele dawrugol mum kaaldigal ina jojji haa hannde ».
Ɗum fof e wayde noon, en ustataa caɗeele ɗe luulndo ngoo hawrunoo e nder mum sabu caggal nde ɓe nanondirnoo e ɗerewol perewowol laawol ɗo kaaldigal ngal tuugotoo, ɓe cifinooma fotɓe e maɓɓe tawtoreede (lanndaaji laawɗinaaɗi, jeytoranooɓe e kawgel hooreleydiyaagal 2019, Sammba Caam hay (so tawii lannda mum FPC heptinaaka tawo) ina jooɗtoraa ina daranii miijo fuɗɗungo ƴeesaade e nder dawrugol leydi ndii ngo fotaani yeebeede. Kono neeɓaani woodi fuɗɗiiɓe sortaade e ɗuum : Biraam Dah hollirii fotaani fotndeede e heddiiɓe ɓee (ɗaɓɓi ko e nder jonnde hee foti ko dañde yimɓe nayo sabu wooteeji ɓennuɗi ɗii kollirii ko so Ghaswaani ɓennii tan ko kañum rewi heen), Mesawuud kañum ne holliri ko maa yiyondira tawo e Ghaswani nde nootoo e kaaldigal hee, hay so tawii noon e fuɗɗoode, o siifondiriino e luulndo ngoo ɗerewol perngol laawol kaaldigal ngal.
E oo sahaa kam eɗen njaakorii ko logginoo loggitiima : hooreejo leydi toɗɗiima gardotooɗo goomu njuɓɓinoowu kaaldigal ngal, hono Yahya wul Ahmed Waghef, (cortiiɗo e luulndo gila Ghaswani ari e laamu) mo won heen cifortoo ko « wojere » kono luulndo nattii haŋkadi jogaade woytoraandu, Biraama fusiima sabu luulndo jaɓanaanimo koo ɗaɓɓi koo (ɓe nanngaani ɗemɗe mum en ɓee nii mbiyi « so o yiɗii yo o tawtoy sehil makko keso mo o faggitii oo », Mes-uud e nannalla battindiiɗo, arii tawtude « banndiraaɓe mum ».
So goonga haaletee, ŋatiwere kaaldigal juutii, muusii, ñaagi-ɗen Alla tan ko nde ɗum jibinanta ɓesngu Moritani ko wuuri tawa ina nafta ɗum.
Maamuudu Haaruuna Joop
Tiitooɗe kaaldigal ngal
Sisil demokarasii
- – memtaali doosgal leydi e sariyaaji
- – Cemmbingol Dowla tuugiiɗo e sariya
- – Memtagol tippudi wooteeji
- – Rewnude laawol nguurndam politigi
- Ngootaagu ngenndi
- -ñawndude saqqaaji ngenndi jowiiɗi, jotondirɗi e jojjanɗi aadee
- – Ñawndugol saqqa njiyaagu e batte mum
- – Sakkude peeje ngam kaɓɓondiral renndo
- Moƴƴinde jiilgol Dowla :
- – Haɓaade borjingol jawdi
- – Memtagol ñaawirɗe
- – Memtagol njuɓɓudi laamu
- – Memtagol jey leydi e ndema
- – Rewindaade e ƴellitde memtagol nehdi e cellal
- – Ƴellitde bellitgol njuɓɓudi laamu
- – Sakkude peeje gaddotooɗe keɓgol ɓiɓɓe leydi kala nafooje ummortooɗe e golle ndenndaandi e ƴellitde ciinugol e nuunɗal sariya jowitiiɗo e njuɓɓudi golle ndenndaandi.
- – Ƴellitde jeytoragol rewɓe, sukaaɓe e dente yimɓe men ɗanniiɓe e nguurndam politigi ngenndi e ballitgol maɓɓe ɓamtaare leydi ndi.
- – Duusde e ƴellitde memtagol golle jaayɗeeli ndenndaandi e cemmbingol wellitaare jaayɗe.
- – Danndude sato e haɓtaade kala geɗe bonɗe gardooje e waylo waylo weeyo
- – Reende nafooje dowrowe leydi ndi.
- Peeje ciinirɗe njeñtudi kaaldigal ngal
- – Bayyingol kaayit joofnirɗo jowitiiɗo e toɓɓe paamondiraaɗe ɗe tawa kala tawtoraaɓe ina ciifa ɗum.
- – Wallondirde e feere nanndiraande no njeñtudi kaaldigal ngal siiniraa.”
Beeli inan njowi e ngalɗoo kaaldigal, so tawii ko nanndiraa koo maa siine, ɗum firti ko maa moritani yaaɓan jamaanu kesu ɗo yimɓe kala paami haŋkati fijo ngo ari ko e juutde e tee ko laamuuji ɗii tan caabii ɗum, so tawii laamɗo jooni oo rewaani e rewande eɗen njooɗtorii maa wood ko ɓosi e leydi ndi ko ina ɓamta ɗum.
