Kuɗol kaŋŋe, ngommbudi njuumri

0
589
Abdullaay Siree Bah he cukaagu mum
Abdullaay Siree Bah he cukaagu mum

“ Maayreede moƴƴo ɓuri wuurdeede bonɗo ”. Ko ɗii konnguɗi tonngi kikiiɗe maanditaare ñalawma 11 lewru mee 2022, mo jaayndiyankooɓe Muritani, ɓaleeɓe heen e raneeɓe heen, cuɓtii ngam teddinde Abdullaay Siree BAH, yo yuurmeende Alla won e makko. Oon kikiiɗe he nder wuro Nuwaasoot e jooɗorde Jom fiyakuuji en (Patronat). Moritaninaaɓe e ciiri mum en kala kawritii ɗoon (jaayndiyankooɓe ɗemɗe ɗee kala, sehilaaɓe makko, banndiiko en, yahdiiɓe makko to bannge dawrugol e yiɗɓe tan… Kamɓe ɓe kala ceedtiima (teeŋti heen boom safalɓe ɓee) « Abdullaay Siree Bah (ASB) ko dowrowo he nder jaayndiyankooɓe » sabu kuɓindagol makko kala fannuuji jowitiiɗi e jaaynde, maa wonii winndaande walla jangtaande, tawi ɗuum fof ina yahdi e nuunɗal, goongantaagal e cuusal to bannge miijo.

Yahdiiɓe makko politigi teskiima e makko yiɗde leydi makko, semmbinnde dental ɓiɓɓe leydi kala e daranaade tooñaaɓe e ñoolaaɓe e ɗawaaɓe e jojjanɗi mum en.

Kewkewe jolnooɗe he nder Muritani e kitaale 89 wemjinaani mo, sabu kanko fof e darodaade e leƴƴi ɓaleeɓe ngam haɓtaade leñamleñaagu ɓurniingu dowla Muritani, o seeraani e reentinde ngenndiyankooɓe ɓaleeɓe nde mbaasata wiyde ina kuutoroo leñamleñaagu ngam haɓtaade ngu dowla nguu.

Ko e oon sahaa o holliri yarlitaare mawnde nde o yeeyi (booynii) galle gooto mo o fagginoo ngam haa o daña paas feewde caggal leydi, wondude e ngenndiyankooɓe woɗɓe ngam haa ɓe mbaawa dañde wellitaare no ɓe kaɓtorii leñamleñaagu dowla Muritani. Ɗum jibinanii en, hay so seeɗa, « annama demokarasii » mo nguur-ɗen hannde oo.

Renndidiiɓe makko aduna ne kay kollitii wonde ASB ko neɗɗo jankiniiɗo, palkisiiɗo geɗe aduna, mooɓaani jawdi, guufnaaki e nder wutteeji mbasaŋ jaaduɗi e paɗe marakiis ina wiya yimɓe « ngaree njeeɓee kam », wonaa soorngo fof soomata neɗɗaagu, no haaliyanke gooto wiyiri ni « ASB ko nguru boy loowtaangu kaŋŋe ». Sukaaɓe makko, Muusaa gonɗo Farayse, Sammba Joom e Hasamiyu (maande giɗli makko ɗo tolnii e sehilaaɓe makko), e cuddiiɗo makko Faatu Jaakitee, tawtoraaɓe hiirde ndee, njeddaani ɗuum. Heewɓe e ɓeen ina njeddondira mbele ASB foti siforeede ko jaayndiyanke walla daartiyanke walla ko coñciyanke tan ? Ɗum ina hollita tan wonde ko o jom hakkille juumtuɗo, duttorgal leñol. Baabaaɓenaaɓe ina laaɓaa ɗum sabu huɓindaade mo asko maɓɓe.

ASB wirni, soko maayaani, tawde ina woppi golle daarteteeɗe e binndanɗe ɗe njejjitaake « Buddaha wul Buseyri, Yaseer Arafaat, Mahmuud Bah (Kodda Jaariyel), Meduun Lo…» e goɗɗe ɗe en limtaani, Fondation Habib wul Mahfuud nanndo makko (yo yurmeende Alla won e makko), yarlitiima tonngude huunde e golle makko ɓurɗe maantinde he nder deftere. Binndanɗe makko ko dowrowe, belɗe no limmbam, ko ɗuum addani en innirde mo : « Kuɗol kaŋŋe, ngommbudi njuumri ».

Yo Alla ɓuuɓan mo toon !

Maamuudu Haaruuna Joop

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.