Woni ɗoo ko huunde e taƴe cuɓtaaɗe he winndannde eɓɓaande sariya kuccam, hollitaande Diiso Toowngo Jaŋde (HCE walla mbiyen CNE) he lewru sulyee 2022.
TIITOONDE 2 : DONNGAL EKKOL OO
Kuulal 7 :
Ekkol oo maa alɗin kattanɗe pinal e ganndal, kattanɗe ɓalndu e hakkille gaddanooje:
– marde ɗemngal arab sabu mum wonde ɗemngal ngenndiwal laawɗinaangal, kuutorgal paggorgal ganndal he tolnooji jaŋde ɗii kala, feere jokkondiral renndo, kaɓirgal golle e njeñtingol geɗe ƴoƴɗe » ;
– Ƴellitde e yaajnude jaŋde ɗemɗe ngenndiije goɗɗe ɗee, hono pulaar, sooninke e wolof, ɗemɗe potɗe ƴelliteede mbele ine ngontoya paggorɗe ganndal he denndaangal tolnooji jaŋde, ɗemɗe jokkondiral renndo, kaɓirgal golle e njeñtingol geɗe ƴoƴɗe ».
TIITOONDE III :
Taƴre 3 : Jaŋde mawɓe
Kuulal 55 : Faandaare jaŋde mawɓe ko seerndude ɗum en e humambinnaagal e ɓeydude tolno jaŋde e pinal kuuɓtodinngal ɓiɓɓe leydi ndii… Nde waɗetee ko he ɗii nokkuuji :
– juɓɓule karalleeje cosraaɗe ɗuum ;
– duɗe jaŋde e heblo ;
– juɓɓule faggudu kam e nokkuuji golle ;
– janngingol hoore mum, walla ko aldaa e ballal heblo deestiingo ;
– nder nokkuuji pelle daraniiɗe ɗuum
– ….
TIITOONDE V : Loowdi e politik ɗemɗe
Damal 2 : Ɗemɗe ɗee
Taƴre 1 : Jaŋde ɗemɗe ngenndiije
Kuulal 65 :
. Ngam keɓagol ɓurngol newaade e yuumtude e nuunɗude ganndal, suka muritaninaajo jannginirtee ko ɗemngal mum neeniwal, e dow teskaade ngonka nokku woni oo kam e jojjanɗe kisal mahagol renndo.
. Jaŋde ndee ine waɗee he ɗemngal Arab he denndaangal tolnooji jaŋde e heblo, he nder janngirɗe laamu e janngirɗe keeriiɗe fof.
. Ɗemɗe ngenndiije Pulaar, sooninke e Wolof maa naatne, ƴellitee, ɓamtee he denndaangal tolnooji jaŋde ndee, gila he nder janngirɗe laamu haa e janngirɗe keeriiɗe fof, ɗe naatnee he nder tippudi jaŋde e heblo, no ɗemɗe jokkondiral e no ɗemɗe janngirɗe nii wonande heen heen ɗemngal neeniwal kala, e dow ɗaɓɓaande heen ɗemngal kala.
. He jaŋde lesre hee, suka muritaninaajo kala janngirta fannuuji gannde ɗee ko he ɗemngal mum neeniwal, e dow teskaade ngonka nokku mum e jojjanɗe kisnugol mahondiral renndo.
. Kala cukalel ngel ɗemngal mum neeniwal woni arab, ine foti janngude ko famɗi fof gootal e ɗemngal ngenndiije tati ɗee (Pulaar, Sooninke e Wolof). Cuɓagol ngaal ɗemngal fawotoo ko he ngonka renndo e koɗki oon diiwaan.
. Arab ine jannginiree denndaangal sukaaɓe ɓe arab wonaa ɗemngal mum en neeniwal, no ɗemngal jokkondiral nii e no ɗemngal jannginirgal nii.
Maa laawol sariya dottu ciynugol ngalɗoo kuulal he nder cifagol politik ɗemɗe leydi ndii.
Taƴre 2 : Jaŋde ɗemɗe koɗe
Kuulal 66 :
. Farayse ine fuɗɗoo janngeede he hitaande ɗimmere jaŋde lesre no ɗemngal jokkondiral nii, mbele kadi ine wontoya ɗemngal janngirgal won ɗeen gannde siyaas he nder tolnooji caggal jaŋde lesre.
. Engele ine waɗta janngeede tuggi hitaande adannde caggal jaŋde lesre.
. Jaŋde ɗemɗe koɗe goɗɗe nde waɗɗaaki ine waawi naatneede tuggi hitaande ɗimmere caggal jaŋde lesre. Cuɓagol ɗeen ɗemɗe fawotoo ko he ngonka nder diiwaan walla winndere ndee kam e jojjanɗe ɓamtaare faggudu leydi ndii.
Maa laawol sariya dottu ciynugol ngalɗoo kuulal.
Taƴre 3 : tuugorɗe jaŋde ɗemɗe
Kuulal 67 : maa tuugorɗe jaŋde ɗemɗe yahdunde e ngonka e golle e doŋle e paandaale heen ɗemngal kala dottanaa he nder jaŋde Muritani lelne.
Maa tuugnorgal ngenndiwal taro he nder ɗemɗe ngenndiije kam e Farayse teskotoongal peeje jaŋde ɗemɗe ɗe ngonaa ɗemɗe neeniije lelne.
He nder lebbi sappo e ɗiɗi caggal nde sariya kuccam oo jaɓaa, senngo laamu ngo ɗum toɗɗii ngoo ine foti lelnude winndannde sariya heeriinde dottoore laabi ɗowirɗi tuugorɗe jaŋde ɗemɗe ɗo tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii foti tuugnaade he daawal juutngal kam e laabi potɗi teskeede he nder kuule cabborɗe, potɗi, kam en fof, yuɓɓondirde e politik ɗemɗe hono no hollitiraa dow ɗoo nii.
Kuulal 68 : wonande tuugorgal jaŋde ɗemngal arab ko laawol tiiɗtingol foti reweede, teskotoongol cuɓe 3 garooje ɗee :
– lelnugol tuugorgal jaŋde ɗemngal arab he tolnooji tippudi nehdi e jaŋde ɗii kala ;
– lelnugol peeje karallaagal jaŋde baawɗi moƴƴitinde janngugol e janngirgol ɗemngal arab teskotooɗi ko kala heen goomu njoopaangu heerorii walla ko sokli. Toppittoo lelnugol tuugorɗe ɗemɗiyaagal jaŋde ɗemngal arab wonande ɓe kaalataa ɗum ko njuɓɓudi kalfinaandi jaŋde ɗemɗe ngenndiije eɓɓaandi les ɗoo ndii.
– cuɓagol jaaɓnirɗe e ekkinirɗe kese wonande jaŋde ɗemngal arab.
Kuulal 69 : E jooɗtoraade ɓamtugol jaŋde ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof, tuugorgal ɗemɗiyaagal ngal ine foti teskaade :
– lelnugol feere e wonorde tuugorde wonande jaŋde ɗemɗe ngenndiije tati ɗee ;
– cosgol njuɓɓudi ngenndiire mbellitiindi ndokkaandi kattanɗe to bannge tippudi e karallaagal e kattanɗe golle kalfinaandi ɗowde ɓamtaare ɗemɗe ɗee e jaŋde mum en. Ndii njuɓɓudi ine foti faggitaade humpitooji ngenndiiji, diiwaniiji, e adunankooji laaɓtuɗi paatuɗi heen.
– lelnugol laabi karallaagal jaŋde baawɗi ƴellitde jaŋde/jannginirgol Pulaar, Sooninke e Wolof, tawa ine teskoo keeriiɗe e soklaaji kala heen goomu njoopaangu.
– cuɓagol jaaɓnirɗe e ekkinirɗe kese wonande jaŋde ɗemɗe Pulaar, Sooninke e Wolof.
Kuulal 70 : Tiiɗtingol jaŋde ɗemɗe koɗe jannginteeɗe he nder Tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii foti tuugnaade ko he cuɓanɗe garooje ɗee :
– lelnugol wonorde tuugorde wonande jaŋde ɗemɗe koɗe, haa teeŋti noon e farayse e engele ;
– lelnugol laabi karallaagal jaŋde baawɗi wallitde moƴƴitinde jaŋde/jannginirgol ɗee ɗemɗe e tuugnaade e doŋle e golle e paandaale ɗe heen ɗemngal koɗal kala dottanaa he nder tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii.
– ɓeydugol kuutoragol jaaɓnirɗe e ekkinirɗe kese ngam wallitde jaŋde/jannginirgol ɗemɗe koɗe.
————
CINNDOL HE SARIYA KUCCAM
Hade ɗemɗe neeniije ɗe ngonaa arab ɗee heblaade janngireede, kuule garooje ɗee ƴettaama :
Wonande jaŋde ɗemɗe ngenndiije :
– Cosgol njuɓɓudi mbellitiindi kalfinaandi ƴellitde ɗemɗe ngenndiije kalfinaandi :
– ɗowde koolkisagol jaŋde ɗemɗe ngenndiije e heblude kuuɓtodingol mum en ;
– Lelnude e ɗowde peeje jannginirgol ɗemɗe he nder Tippudi nehdi e jaŋde ngenndi ndii ;
Ndii njuɓɓudi maa sosoye ko leeli fof lebbi tati caggal caaktugol ooɗoo sariya.
• Udditgol duɗe jarriborɗe gadane he ɗemɗe ngenndiije ko leeli fof he udditgol ekkolaaji oktoobar 2024 ;
•Jaŋde he ɗemɗe ngenndiije huuɓtodintee ko caggal ƴeewndo e gardagol njuɓɓudi kalfinaandi ƴellitgol ɗemɗe ngenndiije e caggal nde ɓeto tuugiingo he ganndal e gardagol haralleeɓe heɓtinaaɓe holliti juumtugol jarribo ngoo ;
• Puɗɗagol jarribo janngingol ɗemɗe ngenndiije ɗee yimɓe ɓe kaalataa ɗeen ɗemɗe, so leelii e lewru oktoobar 2024 caggal ƴeewndo e gardagol njuɓɓudi kalfinaandi ƴellitgol ɗemɗe ngenndiije e caggal nde ɓeto tuugiingo he ganndal e gardagol he haralleeɓe heɓtinaaɓe holliti juumtugol jarribo ngoo ;
• Hade jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɗee huuɓtodineede, fannuuji ganndal siyaas ɗii nanngintee ko he ɗemngal arab ;
• Ngam wootiɗinde tippudi ndii fof so dumunna jarribo ngoo joofii, doŋle ɗe njuɓɓudi kalfinaandi ƴellitgol jaŋde ɗemɗe ngenndiije gaadoraaɗe jeyeede he golle juɓɓule goɗɗe baaɗe no Duɗal karallaagal jaŋde ngenndiwal, Ƴeewndorde huuɓtodinnde Nehdi e Jaŋde ngenndi, walla duɗe keblorɗe, maa naattine he mum en.
Wonande jaŋde gaggaaji :
. cofte pijirleeje udditooje hakkille maa mbaɗe he ɗemɗe ngenndiije arab, pulaar, sooninke e wolof ;
. jaŋde gannde e kattanɗe paamgol e kaalgol waɗetee ko he ɗemɗe ngenndiije ;
. jaŋde alkule arab maa ƴellite ngam janngingol al Ɓuraana tedduɗo oo kam e kattanɗe kuñagol lawɗungol ;
. hitaande sakkitiinde jaŋde gaggaaji maa hiisore no hitaande heblirde jaŋde lesre. Ngalɗoo daawal heblo hitaande maa faggito keɓe duɗal Ɓuraana tee maa wontoy daawal keblorgal duuɓi ɗiɗi. Ƴeewndo hitaande sakkitiinde heblo wonande jaŋde lesre maa udditoye ko leeli fof he oktoobar 2024, huuɓtodinee hedde kitaale 2030.
Wonande jaŋde lesre :
. maa jaŋde farayse tiiɗtine no ɗemngal jokkondiral nii ngam wontoyde ɗemngal janngirgal won ɗiin fannuuji siyaas caggal jaŋde lesre. Kuutoragol kelmeendi e peeje eggingol keɓe maa wallitoy nduu eggudu.
. almuɓɓe ɓennooɓe faade hitaande 4ɓere, 5ɓere e 6ɓere he oktoobar 2023, maa njokku jaŋde mum en he njuɓɓudi jaŋde ɓooyndi ndii, potndi ñifde e hitaande 2026.
Wonande jaŋde mecce :
. jaŋde ɗemɗe ngenndiije (pulaar, sooninke e wolof) maa naatne he janngirɗe mecce (duɗe keblirɗe jagge laamu, duɗe heblo karallaagal e mecce ekn.) ngam wallitde jokkondiral he yimɓe nokkuuji ɗii nder golle ɗe laamu halfini ɗum en, kam e nder golle mecce mum en.
Wonande caggal jaŋde lesre:
. to kolees, doge ummoriiɗe he daawal cabborgal jaŋde lesre maa njoof caggal timmingol ooɗoo tolno.
. to liisee, mbayliigu/kebbingol cate ngol maa waaw fuɗɗeede so leelii he naatirɗe 2024.
So Alla jaɓii maa en njaltinoy he tonngooɗe Fooyre Ɓamtaare paaɗe, sariya kuccam jaŋde oo fof
Fulo Bookara Aamadu Bah
