Ñalnde alarba 19 kawle 2022, NASA saaktii natal ngal niiwnorgal James Webb foti nder faru, natal ngal yimɓe padnoo he mum, natal kaawningal, jooɗngal, laaɓtungal, so natal ko anndiraa he ɗemngal Engele “Pillars of Creation”, ko firdotoo « calɗi tago ». Nokku oo woni ko he nder jiiryiirngal Fedannde Malaaɗo. Ko ɓuri heewde e ko njiyaten koo, ko punndi e gaasuuji… koode kadi ine njibinee ɗoon… Calɗi Tago ine nganndaa gila nde niiwnorgal Hubble foti ɗum en ñalnde 1 seeɗto (abril) 1995. Kono jooni kadi niiwnorgal kesal ngal addii natal ɓurngal laaɓtude…
Natal ngal ine yaltini geɗe goɗɗe ɗe njiyotonooka he natal gadanal ngal niiwnorgal Hubble ƴettunoo ngal. Ujunnaaje ujunnaaje koode gonɗe e jibineede ine peeñi he ngalɗoo natal kesal.
Niiwnorgal James Webb ɓeydiima laɓɓinde hol ko ndii punndi e ɗii gaasuuji coomi. Rewrude e kaɓirɗe les-boɗewol, James Webb « taccii gaasuuji e punndi ngam feññinde koode limti-limtinɗe ɗe niiwnorgal Hubble ronkunoo yiyde ».
Tigguuji koode
He ngal natal jooɗngal mbaadi, « Calɗi tago » njaltii he mbaadi mum en kala ; ine njalba, ine cinkii noorɗe. « toɓɓon mboɗewon ngonkon e hawngooji Calɗi ɗii ko tigguuji koode, jahrooji e duuɓi teemedde ujunnaaje hitaande fat ». « Daasi ɓoɗeeji, nannduɗi e kaaƴam, jiyotooɗi nder duule hee ko cirƴe koode gonɗe e jibineede ».
Ɗee nate kese maa ngaddan annduɓe ɓee waawde limde koode jibinaaɗe ko ɓooyaani kam e keeweendi gaasuuji e punndi toon ɗii. Tuggi sulyee faade jooni, JW weltinirii leydinaaɓe nate jooɗɗe.
Natal « Calɗi tago » ngal niiwnorgal James Webb, ngal NASA saakti ñalnde 19 oktoobar 2022.
(Photo by Handout / NASA/ESA/CSA / AFP) HANDOUT / AFP
