21 colte, Ñalawma Winndereejo Ɗemngal Neeniwal

« Janngirgol ɗemɗe keewɗe ine jojji ngam moƴƴingol jaŋde »

21 febariyee hitaande kala, ko ñalawma winndereejo ɗemngal neeniwal, mo UNESCO dotti e hitaande 2000. Hitaande kala Pelle pinal ngenndiije, hono FƁPM e AMPLCS e APROLAWO, ine mawnina kañum enne ñalawma oo no winndere ndee kala mawninirta mo nii, ngam semmbinnde kuutoragol ɗemɗe ngenndiije nder ekkol, semmbinde keewal ɗemɗe e pine, e tiiɗtinde ngootaagu ngenndi.

Tiitoonde ñalawma 21 feebariyee hikka oo ko « janngirgol ɗemɗe keewɗe jojji ngam moƴƴingol jaŋde ». E wiyde Unesco, ndeen jaŋde « fuɗɗortoo ko he ɗemngal ngal cukalel ɓuri waawde, hade ɗemɗe goɗɗe naatnireede heen seeɗa-seeɗa ». Ndee yiyannde tuugiinde e jannginirgol ɗemngal neeniwal tawo, ine rokki ɗemɗe winndereeje ɗee himme mawɗo sibu ine wallita tafngo renndooji udditiiɗi, ine wallita nguurdiigu pine e jiyanɗe aduna ceertuɗe.

Hannde fof njeñtudi wiɗtooji paatuɗi e ganndal nehdi e jaŋde jowitiiɗi e miijanɗe ekkitaare ɗii fof, ɓuri semmbinde pelle pinal ɗee. Wiɗtooji e humpito kala kollitii wonde kuutoragol ɗemngal neeniwal ko huunde waɗɗiinde ngam yuumtinde jaŋde. Ko hono noon kadi :

• humpitooji e wiɗtooji baɗaaɗi e nder winndere ndee, paatuɗi e ekkitaare rewrude e ɗemngal neeniwal, kam en fof ko ɗuum kolliti : wonde sukaaɓe ɓurata feɗɗitaade e jaŋde ko he nder ɗemɗe mum en neeniije ;
• humpito yuumtungo janngirgol ɗemɗe men neeniije pulaar, sooninke e wolof, ngo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije waɗnoo he Muritani hakkunde 1979 e 1999, ngo ɓeto ummoriingo boowal (Breda-Unesco) e ɓeto ndernderiiwo (Jaagordu jaŋde leydi ndii), ceedtii juumtugol mum, mbasiyii kam en fof kuuɓtodingol jaŋde ɗemɗe ngenndiije nder ekkol.

Nder leydi men, 21 feebariyee hikka hawri ko e cosgol Duɗal ngam Ƴellitaare e Jaŋde Ɗemɗe Ngenndiije (IPELAN), daawal kimmungal ngam faltude palal gadanal palingal yeeso tippudi nehdi e jaŋde leydi men ngal.

Pelle pinal ngenndiije ɗee, sabu mum en yenaneede jojjugol rewde jaŋde tuugiinde e ɗemɗe keewɗe sabu « julyultondiral e muuyaaɗe demokaraasi ine mbaɗɗini e sukaaɓe ɓee marde, gaa gaa ko idii fof ɗemɗe mum en neeniije ɗee, marde kadi ɗemɗe winndereeje e diiwaaniije ɗee, mbele aɓe mbaawa jeyeede e renndo ɓurngo yaajde, ɓe njeytoree kadi no haanirta nii e aduna mo ɓe nguuri oo ». Ko ɗuum addani pelle ɗee wasiyaade Dowla Muritani :

• nde siynata ko ɓuri yaawde, e no ɓuri feewde e yuumtude, janngirgol ɗemɗe men ngenndiije e denndaangal tolnooji tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii, ngam huuɓnande yimɓe fof jaŋde, tawa ko jaŋde moƴƴere, ɗo yimɓe fof poti fartaŋŋe, jaŋde nde joñaani hay gooto ;
• nde huuɓnanta IPELAN gollotooɓe duumiiɓe e tuugnaade e mbaawka, e goongɗingol e haandude ;
• nde laawɗinta ɗemɗe pulaar, sooninke e wolof, feere timmunde, jojjunde ngam juumtugol jaŋde nder ɗemɗe ngenndiije.

Nuwaasoot ñalnde 21 colte 2023

Jokkorde pelle pinal