Hok ko addi kaa haala ? Addi ka, ko ngol woni goo ko wiɗtooɓe ine « njiya » koodaatinon puron ɓallikon naange mum en, no Leydi (Ngaawe) ɓallorii naange men ngee nii. Ko ɓe mbaɗi koo ko huunde saɗtunde no feewi to bannge natiwal kuule asamaan, nde tawnoo koodaatinon kon ko kuule asamaan pamɗuɗe annoore, haa teeŋti noon kadi so ngonii sara sewnde annoore saasnde. Ɓe kuutorii noon ko niiwnorgal weeyo biyeteengal Gaia ngonngal to leydi Sili (Chili).
Ko woni kaadaatinel purel ?
Koodaatinon puron ko geɗe ɗe nganndaaka no feewi tawo. Ko kuule asamaan ɗe njeyaaka e eddaaji kuule weeyo ganndanooɗe ɗee. Koodaatinon ine ɓuttiɗiri, leerdi tagopeeje (kankon ɓuri tagopeeje ɓuttiɗde e leerde), kono kadi ekon pamɗiri, niɓɓiri hoodere (hoodere ɓuri kon leerde e ɓutiɗde). Paamen tan ceerungal ɓurngal teeŋtude hakkunde tagoofeere e hoodere, ko hoodere kañum e hoore mum yaltinta annoore ummotoonde he mum ndee ; ndaa tagofeere yaltinta annoore, waawi tan ko ruttinde annoore hoodere nde taarotoo ndee. Yeru leernata lewru ko annoore ummoriinde he naange, ko ɗum addani Lewru jeyeede e fedde tagopeeje.
Fof kadi fawii ko he mawneeki e ñiso. Nde kuulel asamaan wonata hoodere ko maa ñisa no moƴƴi mbele dummbo (ñoƴƴo) e nguli heeñere mum ine toowa no feewi ngam umminde dentugol mitte diƴƴere, mbele yaltina nguleeki mawki e annoore heewnde jalbinooje hoodere haa nde ñifi fof. Tagopeeje kañum en, ñiso mum en yonaani umminde ciddital (réaction) baangal noon.
Wonande koodaatinon puron noon ko ciddital goɗngal kewata…
Ɗoo, ɓayri koodaatinon puron mbaawaa umminde cidditte gaaluuɗe (réactions nucléaires) ummoraade he diƴƴere (hydrogène), ɗe ndenndinta ko mitte deteriyom (deutérium) ɓurɗe newaade renndinde. Ko ɗuum tagi koodaatinon puron ine kattani jalbude hay so seeɗa fotde teemedde miliyoŋaaji kitaale haa nde gasni kuɓɓam mum fof. He daawal hee, nguleeki makkon ko hedde 2 500°C. Kii nguleeki noon jaasi nguleeki yoga e koode. So kuɓɓan ɗam gasii koodaatinel purel ngel ñifa, ɓuuɓtira noon, majja ko aldaa e dille. Ine seerti e koode, sibu kañum en so ngarii e ñifde kalittu kalitgol bonngol, ko nanndi e kalitgol jalbungol no feewi hoodere moolanaande (supernovæ).
Koodaatinon puron njalbata ko seeɗa, kadi kon njalbirta ko lesboɗewol. Ɗum noon ko onndooji ɗi njiyotaako e yitere mehre, kadi caggooje e hennduure Leydi : ɗum noon caafe ɗe njettotaako en, ɗum noon gonɗo dow Leydi waawaa yiyde kon. Ko ɗuum tagi alaa e sago kon niiwnoree ƴeewirɗe weeyo baɗiraaɗe ɗuum, nde kon mbaawa sooyneede.
Kelmeendi
- – Dentugol : fusion
- – Aaludere : noyau
- – Gaaluuɗe : noyaux
- – Diƴƴere : hydogène
- – Mittere : atome
- – Mitte : atomes
- – Ciddital : réaction
- – Dentugol mitte : fusion d’atomes
- – Ciddital gaaluuɗe : réaction nucléaire
Bookara Aamadu Bah
