Fedde Bani Salah- Hammee Juulɗo e gardagol Umaar Mammadu Kan lollirɗo Sileymaani Kan walla Giɗaaɗo Kan yuɓɓinii yeewtere fattamlamre ñalnde 22 lewru bowte 2024 to Olel Azlati noddirtenooɗo Otel Marhabaa e nder Nuwaasot, laamorgo dowla Muritani. Kala askintonooɗo e Hammee Juulɗo Kan, mo ngantu teppaani hakkunde Muritani, Senegaal e Mali, nootitiima e yeewtere, gila e fulɓe haa e safalɓe. Nde takkusaan yonata tawi ko nokku oo heewii haa woodi roŋkuɓe ɗo njooɗii.
Rokkaa ɗowgol golle ɗee e yuɓɓinde tuugnorgol kikiiɗe ngal ko biyeteeɗo Hammee Juulɗo Kan lollirɗo Yaquuba Kan, suka teskinɗo to bannge nehdi e wonde ɗum keew-ɗemɗiijo (pulaar, arab, farayse e sooniŋke). Golle ɗee puɗɗorii ko e alquraana tedduɗo e daande Abdul Kan, almuudo Ceerno Haamiidu Baal. Nde o joofni, Sileymaani Kan, hooreejo fedde ndee ƴetti konngol e arab, Saydu Kan, koolaaɗo kuuɓal fedde ndee waɗti e farayse. Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu saakti ngol e Pulaar, Suraaxe Jara e sooniŋkoore, Hasan Gay e wolof. Sileymaani Kan ko nii wuurdunoo duuɓi noogaas ɗi o ardii Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije Muritani. Ko o neɗɗo jamyamo, gannduɗo fotde, potnduɗo ɗemɗe Muritani. O meeɗaani seerndude ɗe nde tawnoo omo huɓindii ɗe kannje fof. Ko ɗum wonnoo konngol makko, kaŋko Sileymaani Kan, hooreejo fedde Bani Salah ñalnde hee : « e innde Geno joom yurmeende huuɓtidinnde. Yo Geno barkin Annabi mum tedduɗo oo !
Banndiraaɓe rewɓe e worɓe
Musiɗɓe tedduɓe.
He ndee hiirde teddunde, amin njogii weltaare siftinde on cosgol Fedde Bani Salah – Hammee Juulɗo Kan, ñalnde 14 lewru duujal hitaande 2014 to Galle Sukaaɓe ɓooyɗo e nder Nouakchott, laamorgo dowla Muritani e batu mawngu noddanoongu ngam ɗuum. No wiyraa nii, e nder doosɗe mayre, fedde ndee wonaa fedde politik. Faandaare mayre ko :
- – Hollude darnde Banu Salah en e cargol Lislaam rewrude e peeje jamyame nder Afrik hirnaange e humpitde yontaaji kesi ɗii ngol daartol teddungol, ɗo ɓe ngaddi ballal maɓɓe e cargol oo diine he yonta maɓɓe :
- – Ŋelɗinde e ƴellitde ɗee ɓure daartiyankooje e ɓamtude hakkilantaagal gollondiral e kaɓɓondiral e ɓinngu yummaagu e jiɗondiral nder fannuuji keewɗi : diine, ganndiwal, pinal, renndo e faggudu.
Ndee yeewtere jeyaa ko e golle ɗe Fedde Bani Salah-Hammee Juulɗo Kan anniyii waɗoyde e daawal ɓadingal, hakkundeewal e goɗɗungal. Ɗeen golle ngoni :
- 1. Yuɓɓinoyde batu winndereyankeewu
- 2. Toɗɗaade nokkuuji maanditorɗi ;
- 3. Udditde jooɗorde ardorde Fedde ndee ɗoo he Nuwaaksoot.
- 4. Mahde yanaande Muhammed Zein El Abidine (Hammee Juulɗo Kan : (1367-1497)) to falnde Teekaan, ɗo o wirnaa ko ina ɓura jooni teeminanɗe joy.
Ngal ɗoo gollal teskinngal ina ɗaɓɓi ballal dowla Muritani, ardiiɓe juɓɓule ngenndiije e nokkuuje, gollodiiɓe karallaagal e ngalu, terɗe fedde ndee, e denndaangal yimɓe yarlitiiɓe.
Doktoor Mammadu Haadii Kan heblii yeewtere yowitiinde heen, tiitoriinde : Darnde Bani Salah he caaktugol Lislaam he nder hirnaange Afrik. Maa tawtoraaɓe ɗoo ɓee ndokke yeewtere ndee, so Alla jaɓii, mbele ɓe njannga nde, ɓe ngalɗina nde.
Min njettii on no feewi, min njaarii on
Emin ñaagoo Geno joom baawɗe oo, yo yettinan en paandaale men, o waɗa heen nafoore e ɓamtaare.
Yo jam, yurmeende, e barke Alla ngon he mon » On njaaraama !
Tiitoonde ndee, e ɗemngal arab, waɗi ɗum ko Yaaquuba Kan lollirɗo Hammee Juulɗo Kan, arab laaɓɗo, ɗigguɗo, leliiɗo, deeƴɗo e noppi. Caggal mum woodi rokkaaɓe konngi ko adii garal Doktoor Mammadu Hadiya Kan. Ena e ɓeen : Soh Aadama Sammba, Sileymaani Jiggo mo Daarul Hadiis, Barahiim Yuraa Siidi Ahmed Ben Moodi Nalla, Siidi Ahmed Deyya, Jiddu Wul Qaasum. Ko ɗoo Mammadu Hadiya Kan noddaa, ari. O feeñnini ganndal tigi. O haali ko ɓurnoo nanngude hakkille makko e sahaa nde o wonnoo sanɗa to leydi Almaañ, o yaajnii e wiɗtooji baɗanooɗi e laamanteeri Gaana e laamorɗe mum, anndaango hono Kummbi Saleh e ɗe nganndaaka e ngoɗɗeeki hakkunde majje. O holliti hay koye jiitanooɗe toon e eddaagu majje e nguuraaji ɗi yimɓe nguurnoo e oon sahaa. O jaari darnde sooniŋkooɓe e oon jamaanu. Ko ɗoon Billel Sih mo Jaataar noddaa. Hammee Juulɗo Kan haalii darnde makko e yiɗde makko e fedde ndee, caggal ɗum rokki mo konngol. Nde o ƴetti konngol, ɓalli yimɓe ɓee fof mooƴii. Billel ena anndi hoore, ena anndi kala mo jiidi. O askini koyɗe makko ɗee fof haa o liɓoyi e Hammee Juulɗo Kan. O ruttii o haali ko o jiidi e Elimaan Buubakar Kan e Abdul Qaadiri Kan, almaami gadano Fuuta Tooro. Uddi hiirde ndee ko Ceerno Mohammed El Beshiir Baal lollirɗo Ceerno Haamiidu Baal mo Kayhayɗi, elimaan raatib jumaa siŋkeem.
Hiirde ndee waɗii faayiida. Kanhanɓe, rewɓe e worɓe nootitiima e keewal, mawninii pottital ngal haa ko foti alaa. Gaa gaa ƴettuɓe konngi ɓee, jaale mawɗe njiyaama e hiirde ndee, gila e dawriyaŋkooɓe, joom gannde toowɗe haa e ardiiɓe pelle pine ko jiidaa e teelɗuɓe. Ena e ɓeen ko wayi no Ñokkaan Aadama, Usmaan Bah (gonnooɗo jaagorgal), Bookar Aamadu Bah, hooreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, Alhuseyni Bah, Dipitee Kan Mohammed Abdallaahi jeyaaɗo to Ligisayba e ɓiyi mum Goroo Kan, Mammadu Haashim Mbay, ekn.
E ko wonaa ɗuum, fedde, renndinde ɓe njiidaa nguru, ɗemɗe e pine e rokkude ɓe njeyaaka heen geɗal timmungal, won ko yiɗi jannginde muritaninaaɓe. Nde yiɗi wiyde ko yo muritaninaaɓe ñemmbu ndii mahdi sabu endi artira hoolaare, endi ñiiɓna koɗdigal moƴƴal e giɗgol tabitngol hakkunde leƴƴi guurduɗi. Ɗuum ena nawra leydi yeeso.
Njaay Saydu Aamadu
