Capanɗe tati e jeetati (38) ganndo, ine heen ɗiɗo meeɗnooɓe heɓde njeenaari Nobel, njeertinii ko faati e kataa baawɗo soomaade he “bajji beñciti” (bactéries miroirs), ɗi cuwaa woodde tawo, kono baawoyooji tageede nder biiñorɗe (laboratoires), ɗi tagoodi mum en weñcitii tagoodi kala nguurndam ngoodɗam hannde he dow Leydi.
No paamrirten, kala nguurndam dow Leydi tuugii ko he molle (molécules) keeriiɗe : sukaraaji “ñaami” (lelngo molle mum en hiisetee ko bannge ñaamo) e porteyiine (protéines) e ADN “nani” (lelngo molle porteyiine e donte ADN kiisetee ko bannge nano). Suukaraaji bajji beñciti noon njogii ko lelngo “nano”, porteyiine mum en, lelngo “ñaamo”: ɗum noon, lelngo mum en ko weñcitiingo. Ɗiin bakteruuji noon ngonoyta ko bonɗi no feewi, sibu tippudi dartagol ɓalli men waawaa yiyde ɗi, saka dartoo ɗi ; safaruuji goodɗi ɗii kala alaa ko mbaawani ɗum en. Annduɓe ɓee ine kuli hoto ɗi ɓoccitoraade biiñorɗe, ɗi caroo, ɗi ndaaɓa yimɓe, jawdi, puɗi e yuɓɓo sato. E wiyde David Relma, porfesoor to Jaaɓi haaɗtirgal Stanford, “ɗoo e duuɓi seeɗa, maa en kattan feewnude heen ñawsinoowo (pathogène) baawɗo momtude kala nguurndam dow Leydi”.
Hol ko duñi aadee yiylaade feewnude huunde waawnde momtude ɗum ?
Paandaale 3 mawɗe wiiñooji paatuɗi e bakteriiji beñciti ko ɗee ɗoo :
- 1. Faamde iwdi nguurndam e hol ko addani tago suɓaade lelngo wooto molle.
- 2. Feewnude ɓinɗe ngam humpitaade nguurndam.
- 3. Feewnude safaruuji kesi ɓurɗi yuumtude.
Kono tan, tanaaji coomiiɗi heen ko moolanaaɗi :
- • Ɗii bakteriiji ine mbaawi ɓoccitaade yuɓɓo tulo ɓalli men.
- •Ko ɗi tulooji safaara ngoodka hannde kaa.
- •Eɗi mbaawi saraade he sato tawa alaa ko mbaawan-ɗen ɗi.
Ko ɗee geɗe ngaddani annduɓe naamnaade cosgol njuɓɓudi kanndordi tiiɗndi e yeewtere kuuɓtodinnde hakkunde leyɗe ngam daɗde e boomaare nguurndam nde hanndotaako.
Bookara Aamadu Bah
