Oɗon nganndunoo kam piiltiiɗe ine njogii ñalawma winndereejo ? Oon ñalawma ko 8 lewru suwee (korse) hitaande kala, baɗiraaɗo hirjinde yimɓe e kuutoragol moƴƴol maaje kaaɗɗe. Hikka ɗum hawri ko e Batu tataɓu Fedde Ngenndiije Dentuɗe paatungu e Fiiltiingo (UNOC), njooɗiingu to Nice, to leydi Farayse, tuggi 9 haa 13 suwee 2025 ngam « Yaawnude golle e hirjinde gollooɓe ko faati heen ngam hisnude e huutoraade ko juuti fiiltiingo ». Faandaare ndee ɗoo joɗnde ko jokkude golle ummananooɗe ngam :
- – waawde huutoraade ko juuti ngalu diƴƴe (liɗɗi, koraaje, e hisnude ɗum en);
- – haɓde e tuundi dalli posnoori nguurndam nder diƴƴe ;
- – yaawnude e yiytude peeje ballooje ciynugol Faandaare Ƴellitaare Duumiinde sappo e nayaɓere Fedde Ngenɗe Dentuɗe.
Nguu batu rewi ko e batu New York (2017) e batu Lisbonne (2022). Yuɓɓini nguu ɗoo batu tataɓu ko Farayse e Costa Rica. Hikka kadi waɗi duuɓi sappo ko Nanondiral paatungal e ngonka weeyo (COP21) dañanoo to Pari. UNOC 3 ne, yiɗi ko renndinnde Dowlaaji jeyaaɗi e Fedde Ngenɗe Dentuɗe ɗee kala, e hooreeɓe mum en e laamuuji mum en, Juɓɓule karalle Fedde ndee, pelle renndo, senngo heeriingo e joom en kaalisaaji en, ngam dañande fiiltiingo nanondiral nanndungal e nanondiral 2015 paatungal e weeyo.
Hol ko woni fiiltiingo ? Hol ko woni geec ?
Fiiltiingo ko feeteeto ndiyam kaaɗɗam huuriingo e Ngaawe (Leydi ndi nguurn-ɗen he mum ndii) baŋ-yoo-baŋ, ɓiliingo hakkunde doŋe ɗiɗi. Ko ɗum feto ndiyam ndogojam. “Fiiltiingo winndere” huuri hedde 70,8% wertallo Ngaawe. Engo feccitii e pecce nay (4) : « fiiltiingo Atalantik », « fiiltiingo Deeƴngo », « fiiltiingo Inndo », e « fiiltiingo Gulli », wallo e pecce joy (5) wonande laamuuji walla juɓɓule keɓtinɗe goodaangal « fiiltiingo Ostarali ». Fiiltiingo winndere ine wadi ko ɓuri geecuuji sappo. Hakindo luggeendi Fiiltiingo ko hedde 3 682 meeteer.
Ko ɓuri heewde e tagooje guurɗe (fotde 50 haa 80%) ko nder Fiiltiingo nguuri. Ko kanngo kadi rokkata fotde 60% nguureteeri men, haa arti e ko ɓuri heewde e henndu poofaten nduu (poofam). Ko kanngo kadi moɗata hedde tataɓal (33%) henndu ƴulɓuru (gaas karbonik) ndu winndere ndee wukkitta nduu. Ko ɗuum nii addani ndiyam maggo rijjude. Kadi ko fiiltiingo fotnditta fotde 80% weeyo (kilimaa) Ngaawe.
Fiiltiingo e geec fof ko peeteete jaajɗe ndiyam kaaɗɗam, kono ko heewi ine seerndi ɗe :
To bannge mawneeki :
- • Fiiltiingo ɓuri geec yaajde to woɗɗi (yeru, wertallo fiiltiingo Deeƴngo ko hedde 165 km²)
- • Geec ɓuri famɗude, tee ine heewi jookaade (yeru Geec Mediterranée ko hedde 2,5 miliyon km² fat)
- lTo bannge Luggeendi :
- • Fiiltiingo ɓuri heewde ɓurde luggiɗde (Luggeendi ngaska Mariannes nder Deeƴngo, ine yettoo 11 000 m).
- • Geec ɓuri fenngiɗde (hakindo luggeendi geec Baltik ko 55m) To bannge ngonka :
- • Fiiltiingo : ko doŋe ceerndi ceerndi ɗum en (piiltiiɗe 5 : Deeƴngo, Atalantik, Inndo, Worgo, Gulle)
- • Geec heewi tolnondirde ko e ɗaŋre (yeru : geec Ɓaleejo, geec Boɗeejo) walla feccere e mum jookoo (yeru : geec Mediterane). lTo bannge kaaɗeeki walla ndijjeendi e yuɓɓo-sato
- • Fiiltiingo : kaaɗeeki mum na darii ɗo gootel (~35 g/L) • Geec : kaaɗeeki mum ine wayloo (ɓuri famɗude to Geec Baltik, ɓuri mawnude to Geec Maayɗo) lTo bannge baraaɗe (waraango)
- • Fiiltiingo : waraango winndere heewngo doole (yeru Gulf Stream)
- • Geec : waraango nokku tan, ngo battini e mum leyɗe catiiɗe. lTo bannge ngonka sariya
- • Fiiltiingo : jiimi ɗum ko satiya fiiltiingo (Nanondiral Ngenndiije Dentuɗe, lowe faggudu keeriiɗe).
- • Geec : Won e geecuuji ko uddiiɗi (Geec Kaspiyen keewɗo nanndineede e weendu).
E tonngol Fiiltiingo ɓuri yaajde, ɓuri luggiɗde, ɓuri huuɓtodinde. Geec ɓuri famɗude, ine hasii ko njoordni taarii ɗum, heewi yowitaade ko e Fiiltiingo. Teskaama Fiiltiingo ɓurngo famɗude, hono « fiiltiingo Inndo » ine sowoo laabi noogaas (20) geec ɓurɗo mawnude, hono « geec Arabi ». Ngannden kadi geecuuji ngonaa bertalle ndiyam uddiiɗe, sibu sinno ko noon, geecuuji Filipiin walla Norwees mbiyetaake ko geecuuji.
Bookara Aamadu Bah
