Kaalden Goonga : so fowru faliima sagata, yiyi ko he teppere mum
Pulaar ene wiya « so fowru faliima sagata, tawata yiyi o e jaɓɓal mum ». So mi welaama, mi wiya, hannde, ɓesngu Senegaal rokkii...
Jubbannde e nguurdam Halifaaɓe Kuuɓal Mbammbiloor
Banndiraaɓe, pille mawɗe mbeeɓaani hawrude nde tawnoo wonaa ñalnde fof ɗe mbaɗata. Kono so Geno rokkii ma fartaŋŋe hawrude e heen, hay...
Jaagordu geɗe renndo e cukaagu e ɓesngu : Ɗemɗe neeniije ciftoraama
Gollordu diisnondiral paatungu e kuccam paandaale (concertation sur les orientations stratégiques) ngam ƴellitaare jaŋde gaggaaji waɗii tuggi alarba 10 haa alkamiisa 11...
Ƴoƴre tafaande e baɗte mum
Ƴoƴre tafaande (ƳT) (Intelligeance artificielle -IA- he Farayseere) ko masiŋaaji jogiiɗi ƴoƴre ñemtinoore ƴoƴre neɗɗo. Ko wayi no ordinateruuji baawɗi waɗde kiisorɗe...
Hare Diên Biên Phu dañii duuɓi 70
Hare Diên Biên Phu (Jen Biyen Fu) ko nanngondiral wolde hakkunde konu Farayse e konu Viêt Minh. Ngal waɗi ko hakkunde 13...
Ballal mon e mahngo Galle Pulaar
Galle Pulaar (Joɗnde Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani)
Ko e hitaande 1979 Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (F.Ɓ.P.M.)...
Puɗi ine ɗaanoo jamma ?
Eɗen nganndi puɗi ko kulle guurɗe, keewɗe nafoore e nder sewlo (tago). Mbele kañji ne eɗi ɗaanoo so jamma arii, no kulle...
Karallaagal ballowal e Kisal Nguura
Ɓamtaare ko ɗo ɓesngu leydi fof dañi jam, selli, hisi, ñaami haari, hakkille deeƴi, dañi fartaŋŋe yahde ene arta e haajuuji mum....
14 mbooy, Ñalawma Winndere Hiisiwal
Geɗe fof mbaɗanaama ñalɗi, alaa ko haali hiisiwal. E wiyde UNESCO, faandaare ndee ko hollitde darnde teeŋtunde hiisiwal darii ngam ciynugol Paandaale...
Maale baylagol ngonka weeyo
Fedde aduna toppitiinde ngonka weeyo (Organisation météorologique mondiale (OMM)), he nder ciimtol mum kesol ko ɓooyaani, woytiima ɓeydagol tolno gaasuuji ɓeydooji nguleeki,...
