Konngol Mawɗo
Mawɗo caahiiɗo gooto ene wiyatenoo Kocca Barma Faal meeɗii wiyde «laamɗo wonaa sahil». Ellee addannoo mo haalde ɗum ko yenaneede «ɓoorniiɗo wutte laamu nattii wonde ko wonnoo koo». O wonti ko ko...
Seŋaneede ɓernde nde dartaaki dillude, Ñawɓe heewɓe ine mbaawi ɗaminaade
Ko meeɗaa waɗde waɗii to Taywaan, so ɓernde ine seŋiree nii he neɗɗo : kippu taywaannaaɓe safrooɓe seŋii he neɗɗo ɓernde nde meeɗaa darataade dillude. Ɗum ko fartaŋŋe wonande ujune keewɗe ñawɓe,...
Bismaango Ƴella e Enɗam Maam Waddu fooƴaani
Bisimilla ena faya, ena fooƴa hono no Saydu Mbac mo Hoore Foonde heewnoo wiyrude nii. Yo Geno ɓuuɓan mo, kaŋko e denndaangal maayɓe juulɓe ngenndiyaŋkooɓe. So bisimilla fayii wonaa duuso fooƴnata ɗum....
Mbaañ filii Jasak mum capanɗe joyaɓo
Ñalnde 15 lewru duujal 2025, wuro Mbaañ dillinii Fuuta fof so fiilde jasak mum baɗtuɗo capanɗe joyaɓo. O wiyetee ko Siley Muusel Joop. O askitintoo ko e Suudu Bañi Hammadi.Kebungal ngal duuminooma...
Hiirde dokkugol seedanteeje to Duɗal Ɓaleejo Sammba
Duɗal Ɓaleejo Sammba yuɓɓinii ñalnde 10 duujal (mee) 2025, hiirde mawnde to dingiral Elminaa (Espace Elmina). Ko hiirde dokkugol almuɓɓe duɗal ŋaasaa-ŋaas kam e duɗal weeyo ngal seedanteeje ɓennugol tolno faade tolno...
Bayyinaango jaaynde : Pelle pinal ine cemmbini kaaldigal ngenndi kuuɓtidinngal
Lappol jokkorde pelle pinal jooɗodiima e Muusaa Faal kalfinaaɗo heblo Kaaldigal ngenndi ngal laamu yiɗi yuɓɓinde ngal, ñalnde aljumaa 30 mee 2025. He ndeen joɗnde kanko kalfinaaɗo oo, o semmbinii jokkondiral ngal,...
Hol leydi jogori laamaade weeyo ?
Ndeen, daɗndu ngam “laamaade weeyo” wonoo ko hakkunde Dental Sowiyet (DS) e Dental Dowlaaji Amerik (DDA). Kono, e duuɓi cakkitiiɗi ɗii, leyɗe goɗɗe naatii heen, haa teeŋti noon e Siin, teskoraandi kattanɗe...
Kawgel ƴettangol Ipelan jannginooɓe
Laamu ƴettanta IPELAN ko fiɓondiraaɓe (contractuels en). Ɓeen noon ine keɓa kala ko foksineer heɓata to bannge ngartam kaalis (ndaamordi ekn). Jiidaa e “prestataires en” ɓeen ko njoɓdi tan njogii, ngalaa goɗɗum. Ƴettaaɓe...
O wiyetee ko Bummuy Demmba Lawo Njaay
... Ko ɗuum nii addani en yiɗde jokkondirde e makko e innde Jaaynde Fooyre Ɓamtaare ngam waɗdude e makko yeewtere heeriinde. Nde o jaɓani en, yeewtere ndee waɗi ko e nder yeewtirdu...
Mo dañaani duuɓi 3, fotaani woowneede ƴeewrugal
Haralleeɓe cellal ine mbasiyii haɗde sukaaɓe ɓe ndañaani duuɓi 3 huutoraade ƴeewruɗe (erkraaji). Waɗi noon, ko e yonta men haande oo, yimɓe fof ko heen koɗi, jamma e ñalawma, subaka e kikiiɗe,...
Kaalden Goonga, na’i njardii laaceeje
Haalde nanee, waɗa yiyee ɓuri haalde tan nanee. Kono waɗde tan kadi yiyee ɓuri waɗirde haa yiyanee, walla haa haala mum haalee. Sikke alaa, won ko teskaa e leñol hee, ko alanaaka...
Bayyinaango ngam dawrugol ɗemɗe ngol joñaani hay ɗemngal gootal, gaddotoongol mahondiral renndo e keewal...
Jokkorde Pelle pinal – renndinnde Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (FƁPM), e Fedde Ɓamtaare Ɗemngal e Pinal Sooninke (AMPLCS) e Fedde Ɓamtaare Ɗemngal Wolof (APROLAWO) – ine wondi e ngoƴa mawka sabu...
