Jumaa Al Hajji Umar Taal mo Ndakaaru : Gollal maantinngal

0
421
madaane.jpg


Udditgol waɗi ko duuɓi 20 caggal diidngo

Njeenaari wonande UMMAH

Jumaa «Alhajji Umar Taal» mo Ndakaaru udditaa ko ñalnde Aljumaa 24 Sawiyee hitaande 2008. Waliyaaɓe e seernaaɓe, hooreeɓe lesɗe, jagge laamu… heewɓe tawtoraama uddigol ngol. Ɓee heen ummii ko e diiwaan he, woɗɓe ummii ko lesɗe Aarabeeɓe, e ɗe Orop e Amerik. Ko ndeen Kalifu Ceerno Madaane Taal wiyi «oo jumaa ko njeenaari wonande Ummaah fof no woorunoo»,


Udditgol waɗi ko duuɓi 20 caggal diidngo

Njeenaari wonande UMMAH

Jumaa «Alhajji Umar Taal» mo Ndakaaru udditaa ko ñalnde Aljumaa 24 Sawiyee hitaande 2008. Waliyaaɓe e seernaaɓe, hooreeɓe lesɗe, jagge laamu… heewɓe tawtoraama uddigol ngol. Ɓee heen ummii ko e diiwaan he, woɗɓe ummii ko lesɗe Aarabeeɓe, e ɗe Orop e Amerik. Ko ndeen Kalifu Ceerno Madaane Taal wiyi «oo jumaa ko njeenaari wonande Ummaah fof no woorunoo»,

njeenaari ummoraade e Ceerno Muntaqaa Aamadu Muntaqaa Sayko Umar Taal.

Diidi jumaa ka ko «yarhamhu» Ceerno Muntaqaa Taal e hitaande 1980. Ko fodoore makko feewde e juulɓe laatii goonga, hitaande caggal duttagol makko e Joom men, ñalnde 12 Saawiyee 2007, hitaande ko adii udditgol jumaa ka.

Hiŋkinii, jiimi e geec Atlantik

 Jumaa ka darii ko sera « Porte du Millénaire » nder nokku ganndiraaɗo «Mausolée Saydu Nuuru Taal. Ko ɗoon oo ganndo kowhowo lelii.

Suudu Alla ɓurndu keewɗi mawnude

Jumaa o ina waawi nawde fotde ujunnaaji joy neɗɗo (5 000). O mahiraa ko taakaw. Wertaango les ngo ko 1600 m2, ina joɗɗina 3000 neɗɗo. Wertaango dow o ko 700 m2, ina moofta 2000 neɗɗo. Dinndeere mbildi ndi ko 900 m2. Wertaango jumaa o fof ko 3200 m2. Ɗum fof dinngiral galle o alaa heen.

Miliyaaruuji tati e miliyoŋaaji 2 mahi ngal gollal

Duuɓi noogaas omo mahee, duuɓi noogaas juulɓe ina nduwoo ina njiyloo ngalu no mahri. Ceerno Muntaqaa alaa darned, alaa joɗnde. Yaakaare makko ko huuɓnude fodoore makko feewde e juulɓe, feewde e Fuutaŋkooɓe : darnude Jumaa ceedotooɗo lelngo Ceerno Saydu Nuuru Taal, maha ɗoon Jumaa Sheek Umar Al-Fuutiyu Taal.

Ñalnde udditgol makko, Kalifu ɓesngu Sheek Umar, Habiibu Muntaqaa Taal wiyi : “… Ɗum fof ko gollal Ceerno Saydu Nuuru Taal…”. Muttaar Wan, Jaggal laamu Mali kalfinaangal Geɗe Jaltuɗe, taani mum Sheek Umar, kañum holliri ko ɗoon ɗo Jumaa wonaniri juulɓe kala “daarorgal laaɓtungal”, wonaniri ɓesngu Sheek Umar “maantoode nde yejjittaake”. Hoohooɓe wayɓe no jooɗaniiɗo Alseri to Senegaal e Muhamed Saydi wul Hammoodi kalfinanooɗo hakke aadee to Muritani, ɓe kollitii gollal Ceerno Muntaqaa golli, haa oo martaba waawi dañeede. Ɓe mbiyi “… oo jumaa ko njuumiri ndi Ceerno Muntaqa jumani juulɓe kala… Ceerno Muntaqaa ko gorko jankiniiɗo, jaajɗo hakkille, sabu makko wonde kaaraysire, cuuɗi galle makko ngalaa hay baafe, fof ko ko udditanaa mo woni kala, giɗo Alla mo galle mum wonti jokkorde roŋkitɓe”.

Ceerno Madaane : “ko fodoore huuɓnaa”

Nde Ceerno Maadaane Muntaqaa yaltinani juulɓe ko jibnaaɗo fayndinoo. Ko ndeen o wiyi : “Ceerno Muntaqa huuɓnii fodoore mum e juulɓe e Fuutaŋkooɓe nde oo jumaa wortaa. Ko gollal yimɓe fof haa teeŋti noon e Leopold Sedar Senghor, dokkuɗo Ceerno Saydu Nuuru oo nokku… Wandiraaɓe juulɓe, jumaa mon nani”.

Oo ñalawma Aljumaa 24 Sawiyee hitaande 2008, udditgol Jumaa Ceerno Saydu Nuuru hawriti e Siyaara Saydu Nuuru e Ceerno Muntaqaa. Juulni ñalnde heen ko Ceerno Saydu Nuuru Muntaqaa Taal, miñi mum Ceerno Madaane Muntaqa Taal.

Yo en njogoro Jam e Cellal e Kisal

Aamadu Malal Gey