Jacob Zuma toɗɗaama hooreejo leydi Afrik Worgo

0
593

Hannde 6 mee 2009, depiteeji Afrik Worgo toɗɗiima Jacob Zuma hooreejo Afrik worgo keso, oon woni biyeteeɗo Jacob Zuma. Kanko woni hooreejo nayaɓo, gila leydi ndi yalti e laamaandi paltoor. Tawi yahiino haa heewɓe cikkitii wonde o waawaa yettaade ɗo, nde tawnoo, e laamu Tabo Mbeki, ko o tuumanooɗo moddude e njeenaari. Ko ɗuum rewi nii rewi woppaani haa yooɓii laamu Mbeki e hoore mum, Motlante lomtii ɗum e mudda, hade ooɗoo ñalawma hannde.

Zuma foti fiileede ko ñalnde aset 9 mee 2009 ɗo Peretoriyaa, laamorgo leydi ndi.

Jacob Zuma, jibinaa ko ñalnde 12 abriil 1942. O jeyaa ko e leñol biyeteengol Sulu. Ko o tergal heerto ANC ngo o arditii e hitaande 2007, o lomtii Tabo Mbekki. O wonii cukko hooreejo leydi tuggi abriil 1999 haa  suwee 2005.

Jacob Zuma ko gorko cuusɗo : o haɓii ko juuti e laamu apartaayd. Ɗum addani mo dummbideede e Mandelaa fotde duuɓi 10, to duunde darjunde wiyeteende Robben Island. Ko o neɗɗo lolluɗo e nder ANC.

JIknaaɓe makko ko waasɓe ngonnoo. Ko ɗum tagi, ko ɓuri heewde e cukaagu makko o waɗi ɗum ko e ngaynaaka na’i. Ko ɗum jeyi sabaabu o naataani ekkol. Baaba makko ko alkaati wonnoo, saŋkii tawi omo yahra e duuɓi tati fat. Yumma makko winndotono e nder galleeji tuubakooɓe.

Jacob Ɗuma naati e ANC ko ina yahra e duuɓi 17, tawi ina humaa e binndi.

Coftal makko e jaambaraagal makko ngaddani mo heɓde ɗo o heɓi hannde ɗo, kaaɗtudi daraja politik e renndo, so ardaade leydi ɓurndi doolnude e nder Afrik.

Bookara Aamadu Bah