Lislaam ko diine gooŋɗinɗo Allaahu toowɗo o ko gooto, ko Quraana woni haala makko etee Muhammadu Rasuul allaahi ko Nulaaɗo makko. Allaahu subhaana huu wa Taalaa tagi neɗɗo e nder tagooje kala, o halfini neɗɗo o nulal maa gollal to aduna hono nokku nguurndam makko ngam o wona ɗoon gaynaako ngurndam makko. Ko hono noon o hokkiri nulal ngal fayndaare laaɓtunde e nder daawal nguurndam
Lislaam ko diine gooŋɗinɗo Allaahu toowɗo o ko gooto, ko Quraana woni haala makko etee Muhammadu Rasuul allaahi ko Nulaaɗo makko. Allaahu subhaana huu wa Taalaa tagi neɗɗo e nder tagooje kala, o halfini neɗɗo o nulal maa gollal to aduna hono nokku nguurndam makko ngam o wona ɗoon gaynaako ngurndam makko. Ko hono noon o hokkiri nulal ngal fayndaare laaɓtunde e nder daawal nguurndam
neɗɗo o. Nulal ngal ina dartinani kala juulɗo dabi no foti wuurdirde e tagooje Allaahu goɗɗe ɗe.
E nder Lislaam, kala neɗɗo (aadee) ko wakiilu e yeeso Allahu golle mum e jikku mum.Nguurndam makko ina foti teskaade tagooje keddiiɗe ɗe, o hormoo ɗe, o heɓtina keewal e caragol ciiri tagooje ɗe, o daroo e newnude nguurndam moyyam hakkunde majje.
Sabu e nder Lislaam, kala juulɗo ina foti jaɓde wonde ciiri ɗemɗe e ciiri leƴƴi e ciiri ɓesnguuji e leyɗeele e ciiri pine e neesuuji fof mbaawataano laataade sinno wonaa e dow yiɗde e yamiroore Allaahu.
Ɓure et toowal Lislaam, mahagol Lislaam e dow hakkilantaagal parlinii e kala adee wuurde nguurndam mum e neema Allaahu tawa ina huutorii nehdi, neɗɗaagu e neɗɗaagal mum e wuurdeede e deeƴre e nanondiral, ɗum woni :
– Wuurde tawa ina miijoo maayde ko goonga (maayde ina woodani kala fittaandu- laakara ina woodi) ;
– Yeeƴtaade e joom mum, durna miijo ko adii kala gollal, semmbina golle moƴƴe, ɗooftoo doosɗe Sariya,
– Anndude ko gooto (to golle e baɗle mum) kono tagiraa tan ko haa wuura, wuurdee, huutondiree nder renndo wonaango ngo e tagooje catiiɗe ɗum,
– Ñaamninde maa ƴoogande hakkille mum (jaŋde gannde, diine, binndi, humpitooji) hono no ñamminirta ɓanndu mum e fitaandu mum (ñaama ɗum, ela ɗum)
– Fiɓde yaakaare mum fof e Allaahu, neha hoyre mum e fiɗtaandu mum, waawa seerdndude moƴƴere e bonande, seerndude goonga e fenaande.
E nder diine Lislaam, jihaadi ndernderdi (nehdi fittaandu) maa waawde hoyre mum ina waɗɗii mo woni kala ngam waawde wuurde e wuurdude e tagooje kala e wallitde e deeƴre winndere nde kala. Ko ɗum waɗi piɓle ɗowirɗe maa tuugnorɗe ngonka sifeede e jippineede e nder Kuraana, ɗe pacciraa e Sunna Nulaaɗo (SAS). Ɗeen kuule njooɓii ko kala wertaango e gollal nguurndam adee.
Kala kuccanɗe dawruɗe maa rendoyankooje e nder Lislaam toɗɗii e kuuɓal ko : Neɗɗo teelɗo e galle maa nehaande e renndo e sifaaji mum ceertuɗi. ko ɗum waɗi e nder Lislaam, dawrugol nguurndam ina gooŋɗini nafoore kaaldigal (Maslaha) hono Shûra ngam renndo ngo waawa huufde e reende keewal mum (yimɓe njiidaa ciiri, njiidaa jikkuuji, njiidaa koɗki… etee ɓe ngooɗtiɗintaako hono nii tan). Ndeke alaa sago wertaango ngurdam adee teskee tawa ina tabitini hakkeeji e keeriiɗi kuuɗtidinɗi dente ɗe.
To bannge faggudu, Lislaam ardini ko nuunɗal e goonga e peewal, kuutortoongal piɓle Sariya e ñaawooje renndo. E nder Lislaam gorko noon e dewbo fof ko halfinaaɓe e yeeso Allaah ko woni e ndeenka maa njiimaandi mum en. Ɗoon joom men wiyi : kullu kum ra’i wa kullu kum masûlun alaa ra’iti hii.
Al Quraana e Sunna Nulaaɗo Allah (SAS) fof noon ina ndartini jamirooje e kaɗooje gollal adee, ina ndartinani gollal ngal keerol e kaaɗtudi. Nii woni eɗen tawa e Hadiseeje hol no Lislaam yiɗiri aduna o waya e hol no juulɓe poti hollirde e teeŋtinirde jotondiral mum en e Allaahu, jotondiral mum en e tageefo maa sato, jotondiral mum en e dente neɗɗiije goɗɗe. Ɗee jotondire fof noon jokkooɗe mum en peeñata ko e nder gannde siaas, gannde karallaagal, gannde ñeeñal maa nder denndaangal juɓɓule renndoyankooje, dawruɗeyankooje maa fagguduyankooje
Ɗum waɗi, eɗen mbaawi wiyde ko aldaa e juumre wonde Lislaam diwii diine tan ɓolo. Lislaam ko pinal, pinal tuugningal e baɗle e jamirooje e jikkuuji e miijooji e jotondire moƴƴe (moral), pinal tuugningal e Tawhîd (gooŋɗingol e keɓtingol Allaahu ko gooto), pinal gardin ngal hokkude kala nguurndam huccande, pinal dokkowal kala gollal adee fayndaare (loowdi, daliilaaji, muddaaji, jarriborɗe)
Duttorɗe toowɗe ɓiɓɓe juulɓe ko Al Quraanae Sunna Nulaaɗo Allaah (SAS).
Wonande kala juulɗo :
– Al Quraana ko haala Allaahu timmuka, kuuftidinka kala winndere, ka loowdi mum toɗɗii gannde ɗe ngalaa keeri
– Al Quraanako haala yummeewa, ko haala toɗɗiika kala geɗe e piɓle gollal maa nguurndam adee (aduna mum),
Ko ɗeen piɓle noon ciforto-ɗen no duugnorɗe ñaawooɓe, tawa ko yonaaɓe ɓesngu, hokkaaɓe kellifuya e kala sahaa e kala nokku maa kala ngonka yoo
njiiɓtu won iiñce jotondirɗe e ngondiigu, kuutondial, kormondiral, dewondiral maa e sato, ɓe njiitana ɗum en jaabawuuji ɗi luundaaki ñaawirɗe asliije Allaahu hono Al Quraanae Sunna Nulaaɗo (SAS).
Eɗen mbaawi seerndude ndeke hakkunde Sariya Lislaam (denndaangal doosɗe kuuɓtidinɗe cifaaɗe e Al Quraanae Sunna Nulaaɗo (SAS) e ko wiyatee Fikh (ɗum ko gollal wiɗto, miijo e hakkilantaagal hono « Ijtihâd » ngal ñaaw-ooɓe kettata ngam jaabaade e jiibtude naamne e jeddi jotondirɗe e sahaa mum en tawa ina teskii sifaaji renndoyankooji, faggudiyankeeji maa dawruɗi-yankeeji e nokku mo nguuri o.
Renndo e raɓɓinaade, ko kala dental guurdungal e nokku gooto maa falnde wootere, jogingal doosɗe maa nanondire njuɓɓudi teeŋtuɗe to bannge ngurndam e ngonka. Angal waawi renndude ɗemngal e pinal maa neesu.
Caggal peeñgol diineeji keewɗi e caɗeele mum en hono bonandeeji jaltuɗi Sariya e jartolino, Lislaam jippinaa, fayde e reendooji adaayankeeji ngam :
– Seerndude winndere (tagoore) nde e niɓɓere e belanteeje
– Mumtude keeferaagu (sanamuuji e Allaaji leɗɗe e …..)
– Mumtude ndoolndoolaagu e warhoyre e lelnude sariya tuugniiɗo e ɗooftogol hakkeeji e ñaawoore e nder renndooji.
– Udditde hakkillaaji adee en fayde e Tawhiid (gooŋɗingol Allaahu ko gooto, Quraana ko haala makko etee Muhammadu ko Nulaaɗo makko).
– Ooñtude hakkillaji aadee en fayna ɗi e jaŋde e gannde e koɗdigal moƴƴal e nafondiral
Lislaam e aadaaji
Sikke alaa, firtude kaan ngonka e ɗiin aadaaji (Uurf) mahiiɗi e renndo (diineeji, laamuuji, jikkuuji e jotondire e jowitondire …) no ka waawi siforaade kala e naattinde mbaadi kesiri, Sariyaji e laabi ñaawirɗi kesi e nder mum ina waawi jibinde fitina so tawii hakkilantaagal e ganndal ngardinaaka.Ɗoon gollal e ñeeñal jom Fîŋh en feeñata. Ko ɓeen njooɗotoo njuurnitoo hol aadaaji ɗi luundaaki Lislaam, hol adaaji dagiiɗi e hol aadaaji karmuɗi. Aadaaji dagiiɗi ɗi ceɗee, ciggee naattinee nder ñaawooje renndo mbaɗanee tuugnorɗe, adaaji karmuɗi ɗi kaɗee, so huutortooɓe ɗi ɓe njaanndiima, sariya waawnee e dow mum en. Ndeke ko adii adaa ina riiwtee e diine maa jom gannde en ngannda o yahdaani e Lislaam etee o yahdaani e maslaha renndo.
E yeru : Dewgal ko Sariya, kumal ina dartinanaa sarɗiiji laaɓtuɗi e nder Lislaam, kono yannge nge kam ko aada . Ko ko dagnaa noon sabu ɗee ɓure : -Sadak kirse, ñaamdu e yardu e peeñgol weltaare jom yannge e nootiiɓe fof, jokkere enɗam, nafondiral, ballondiral e kewuuji, guurtingol pinal (lenngi, jime e jimɗi e ngamri). Ɗum fof noon tawa ɓurtaani etee ina haaɗi e kattanɗe, waɗiraa sabu Allaahu ko aldaa e duttal (ñamaande).
– ko nder yanngeeji e inɗeele ganndal keewngal feeñata e jeewte : Cargol kabaruuji keewɗi toɗɗiiɗi ngonka, teentingol jiitondire e jotondire, dokkal wasiyaaji e sarɗiiji moƴƴi, kalfondiral aduna, jeewte humpito ɗanniiɓe e yilliiɓe aduna loowɗe tinndinooje.
– Nehdi suka ina huutoroo adaaji ngam reentinde geɗe keewɗe : Nefnagol ƴattoore yeeso mawɗo, yaɓɓude paɗe e leeso, hormaade jibnaaɗo gotto no jibnaaɗo mum… (luunndaaki diine).
Lislaam e kinɗe
Kinɗe njeyaa ko e juɓɓule renndoyankooje jooɓiinde peccitaagol gollal, karallagal e ñeenal e nder kala renndo ngam koybingol nguurndam, tabitingol jotondiral e kuutondiral hakkunde wonduɓe e wuurduɓe. Ko sabu yelllitaare golle kinɗe (ñeeyal e ganndal) waɗi renndooji keewɗi daɗde e danndude ɓesnguuji mum en e won bonandeeji kulɓiniiɗi maa moƴƴinde raddo nguura (awo, ndema, waaño, hareeji, ilameeje, kaɓtagol conngon, nehngo jawdi e ko wonaa ɗuum…)
E yeru;
– Hol to maabo heedani renndo (gila e mahdi looɗe, julɗe, barmeeji, cañu comci laamɓe e lawakooɓe e ɓesngu…)?
– Hol to baylo heedani renndo (gila e tafngo jale e geeƴi jambe, lañe e dennge, petelaaji, kure e conndi, gaawe…)?
– Hol to cuballo heedani renndo (gila e faddungo tufɗe, awo nguura liɗɗi, toobtugol fonngo e fongo sahaa jolal waalo, kurne maa kewkewe…)?
– Hol to labbo heedani renndo (gila e sehngo lehe, kolfe ɓiruduɗe, laaɗe e awƴe, hirkeeji, boɓi e unuɗe e luuɗe, banɗe jambe, wooroŋaajie…)?
– Hol to sakke, hol to bambaaɗo, hol to gawlo…. keedani renndo, mo woni fof e ko toɗɗii ɗum maa ko feccii?
Ndeke, e miijo am, diine riiwtaani kinɗe so tawii ko bannge karallaagal e ñeeñal ƴeew-ɗen sabu kala hinnde won ɗo heedani diine e saatu Jihaadi, won ɗo heedani rendo ngo kadi.
Diine Lislaam salii ko jartolino e kuutoragol golle e gannde e kaawisaaji jaltuɗi sariya ko ina adda sikkitaare e hakkille juulɗo.
On njaaraaa
Umaar hammaat DAAT
Ñalnde 27/05/07 Yiilirde njuɓɓudi hakkunde pelle pine ndenndinndi 11 fedde e nder suwoyraat yuɓɓinii yeewtere pinal nde tiitoonde mum woni LISLAAM e RENNDO, to nokku sinemaa SNIM Pelle sappo e goo ɗe ko jallungol pulaagu, sukaaɓe diiwaan ɓoggee, diiwan mbaañ, kayhayɗi, baabaaɓe, mariyata jeemaayo, malisaajo e gardagol BAH HAAMIIDU E MUUSA MAMADU ÑASS. Waɗi yeewtere nde ko Musiɗɗo Ismaiila Sall, jannginoowo ganndal (siaas) to Lisee Suwoyraat. kanko musiɗɗo Sall ko o jaagorgal diine mawngal e dental El hadj Ibrahiima Ñass sabu o tolnii ko e Mughadam etee ko o almaami, juɓɓinoowo jeewte diine teentuɗe en nder wuro he To bannge renndo, ko musiɗɗo Daat umaar, hooreejo teddungal FƁPM catal Suwoyraat toɗɗanoo yoo wallondir e makko ngam ɓe timmotinondira. En keɓaani yeewtere Misiɗɗo Sall.
Nafoore heewnde yaltii heen hay sinno feeñii ŋakkeende keewal yimɓe nootitiiɓe.
Min nuldata on ɗo ko tonngol konngol Mɗo DAAT so tawii ina waawi alɗinde binndanɗe FOOYRE ƁAMTAARE Oɗon mbaawi saataade winndannde nde
