Ceerno Sammba Jaadanaa Njaac : Moobaare Gawdal Koolɗi

    0
    129

    O waraa ko ñalnde 5 Abiril 1890, hoore makko e vanndu ceerndaa no layya juulde Taaske. Ko adii ɗuum ngarmi-ngaraa heewiino hakkunde makko e laaminooɓe reedu Fuuta oon yonta, ɓeen ngoni Almaami Ibiraa Almaami mo Laaw, Andul Laamtooro mo Tooro yanti Almaami Yirlaaɓe. Maa Tuubakooɓe Ndar e Podoor ngaddi ballal mum en nde ɓe pooli Ceerno Sammba Jaadanaa Njaac. Poolgu ngu aldaa baawal. Poolgu ngu soomaani manoore.

    O waraa ko ñalnde 5 Abiril 1890, hoore makko e vanndu ceerndaa no layya juulde Taaske. Ko adii ɗuum ngarmi-ngaraa heewiino hakkunde makko e laaminooɓe reedu Fuuta oon yonta, ɓeen ngoni Almaami Ibiraa Almaami mo Laaw, Andul Laamtooro mo Tooro yanti Almaami Yirlaaɓe. Maa Tuubakooɓe Ndar e Podoor ngaddi ballal mum en nde ɓe pooli Ceerno Sammba Jaadanaa Njaac. Poolgu ngu aldaa baawal. Poolgu ngu soomaani manoore.

    Ceerno Samba Jaadanaa Njaac janngi ko Duɗal Piir hade makko artude Fuuta, nder Laaw reedu-fuuta, nder muuɗaandi makko, nder wuro taaniraaɓe makko e njaatiraaɓe makko, Juuwde. Nde o jaŋngata Deftere Alla nder Jolof nde (Piir woni ko Jolof), o ñooti jokkondiral  e musidal tiiɗngal hakkunde makko e Burba Jolof, Sayeer Mati. O waɗti heen seernaaɓe Jolof. Ko e oon mudda o rokki Xali Majaxate Kaala wirdu Tijjani.

    Ceerno Samba Jaadanaa humani toon biyeteeɗo Gañesiri Jaxate, ɓiyi kaanaŋke Yeri Jaxate, mawni mum Burba Jolof Xali Majaxate.

    Nde Ceerno Samba Jaadanaa arti Juuwde, o udditi duɗal omo jaŋngina Deftere Alla Toowɗo oo. Fuuta fof nootii mo. Ɓiyɓe-baaba makko’en mbaɗti e makko yiytere. Wuro ngo faaɗiri mo.

    O uuji, o taƴti maayo, o fayi kolongal Gawdal Koolɗi, nokku mo taaniiko’en cosnoo. E wiyde Juuwde-Jeerinaaɓe, taaniraaɓe makko 99 inan lelii Gawdal Koolɗi, kam en fof kadi ko waraaɓe e laawol Diine Lislaam. O duñti duɗal taaniraaɓe makko kuɓɓunoo, kaŋko e almuɓɓe makko. O mahi tata o aarni nokku o. Hoohooɓe Laaw, teeŋti e Kasganaaɓe, nootii mo.

    Laamɓe Fuuta, haa teeŋti e ɓe Laaw e Yirlaaɓe et Tooro, mbeltaaki heen. Ceerno Samba Jaadanaa nootaama no laamɗo nii, o mahii tata no laamɗo nii, o jooɗiima joɗnde laamɗo. Kalhali keewɗi noon keƴjataa e jofnde wootere. Ɓuri heen mettinde ko Ibiraa Almaami.

    Laamɓe Laaw e Tooro e Yirlaaɓe kuli. Ɓe pelliti waɗdude maalde. Ɓe ñaagii yo “Guwernoor” Ndar neldu ɓe ballal mbele aɓe paloo bonande Ceerno Sammba Jaadanaa gila e law. Ko “Guwernoor” joɗaninoo Leydi Farayse to Ndar. “Guwernoor” winndiɓe ɓataake, o wiyi ɓe heen ɗii konnguɗi: “… pad-mi ko haa Kolonel Dods arta Dahomee nde mi nelda on sete timmuɗo soofaaji mbele oɗon kuuɓna geɗe oo ceernaajo kuɓɓoowo jaynge murteende, kaŋko e almuuɓe makko ɓe neh-ɗen haa ngoppi duɗal jaŋde lomtini ɗoon tata laamu. So en ummanaaki mo, ma o bonnan en haa ɓura ko Ahmadu Seeku ( )  e Maamadu Lamin mbonni ko”.

    Jooɗaninoo tuubakiri Laaw ko biyeteeɗo Alys, kaŋko ardinoo tunndu Salde-Tebegut. Guwernoor Ndar yamiri yo o wallondir e Fuutaŋkooɓe Laaw e Yirlaaɓe e Tooro, o yana e Gawdal Kooli. Ardinoo konu ngu ko mawɗo soofaaji Podoor.

    Ceerno Samba Jaadanaa fooli ɓe. Ko ndeen miñi mum Ibiraa Almaami, Biraan Abdul waraa, goɗɗo biyeteeɗo Aamadu Kuro barminaa. Ndar neldi konu yo faaboyo ɓe. Ɓe uddi Ceerno Samba Jaadanaa e almuuɓe mum balɗe noogaas-e-tati, hay gooto naatataa nder tata ka, hay gooto yaltataa. Ko ina tolnoo e piɗtaali 150 ( ) baŋ-yo-baŋ maayii e ndee wolde. Maalde Fuutaŋkooɓe e Tuubakiri waawi sete seernaaɓe e almuuɓe e Kasganaaɓe.

    Wondiiɓe Ceerno Sammba Jaadanaa njaltini mo tata Gawdal Koolɗi. Ɓe ndogni mo, o mooliyii to Muttaar wul Ahmeddu, seraaji Meel, takko Eleega. Kamɓe njaŋndnoo to Duɗal Piir. Muttaar nanngi mo artiri mo Laaw. Laawaŋkooɓe ñaawi mo warngo. O hirsaa, daande makko fayraa Salde-Tebegut mbele Alys jooɗaninooɗo Farayse ina seedoo.

    Duuɓi sappo caggal maayde Ceerno Samba Jaadanaa, wondunooɓe e makko ina njiylee, ina mbaree, ina ndahee feewde lesɗe Amerik. Ɗee dille kewɗe nder reedu Fuuta, Laaw, ina naamndii anndineede. Ɗe njibinii uujooji yimɓe

    Laaw haa teeŋti e Kasganaaɓe. Ɓee heen taƴti maayo payi rewo, cosoyi gure taariiɗe hannde Kasga rewo e worgo. Wonii heen fayɓe Mboon e to Halayɓe, haa nder Tooro e Dimat. Duttorɗe keewɗe ina njaŋtoo ko kewnoo ñlnde 5 Abiriil 1890.

    Gila Ndakaaru haa Ndar e Paris to leydi Farayse. Defte mbinndaama e Ceerno Samba Jaadanaa, Duɗe Toowɗo Ndakaaru e Nuwaksoot njaŋtiima ko kewnoo ngu ñalngu moobaare Laaw. Ceerno Samba Jaadanaa dañi ko ɓiɗɗo gooto gorko ina wiyee Mammadu Sammba, ɓurɗooɗo lollirde Aamadu Njaay Gañesiri Jaxate. Kaŋko Mammadu Sammba o dañii ɓiɓɓe njeegomo, rewɓe njoyo e gorko gooto. Ɓeen ngoni : Kadijatu, e Bubakara, e Gañeseri, e Aysata, e Kummba e Faatimata (lollirɗo Daado).

    Bubakara Njaay Njaac wuuri hannde ko Ndakaaru, omo jeyaa e biɗtoowo wolde Gawdal Kooli, ko saabii ɗum, ko nde jibini, batte mayre e nguurndam Laawaŋkooɓe.

    Duttorɗe

    • • Archives Nationales du Sénégal, Références : 16G – 112 – 136 – 154
    • • Islam au Sénégal de Paul MARTY
    • • Rapport N°686 du 16 avril 1890 du Gouverneur du Sénégal, Célment THOMAS au Ministre des Colonies à Paris
    • • TO (télégramme officiel) N°128 – 131 et 147 des 3, 9, 5 et 10 avril 1890.
    • • Mémoires de l’IFAN N°87 (1972), Professeur Amar SAMB, page 284, etc.
    • • Les Martyrs de l’Islam au Sénégal
    • • Chiefs and Clerics, Abdul Bokar Kan and Futa Toro 1853-1891
    • •Sud Quotidien N°703 du 11 avril 1995.
    • • Abubakiri Joob, Mémoire de Maitrise, Uniɓersité de Nouakchott
    • • Njaay Saydu Aamadu, Daartol Sammba Jaadanaa Njacc, D.Ɗ.Ng, Nuwasoot.
    • ( ) – Ahmadu Seeku to Maasina e Mammadu Lamin Daraame to Gajaaga ko seernaaɓe dartiiɓe naatgol koloñaal  haa ɓelsi heen nguurndam mum en
    • ( ) – Maayɓe e ndee wolde jaŋtaama e cimmtol ngol  «Guwernoor» Ndar, Clément Thomas winndi feewde e Kalifu leyɗe Jiimaaɗe, to Paris. Toŋngoode ciimtol ngol 686 ñalnde 16 Abiriil 1890

    Aamadu Malal Gey