Manndelaa : “wonde dimo … ko wuurde e mbaydi kormotoondi e tiiɗtinoori ndimaagu e wellitaare heddiiɓe ɓe”

2
927
mandela-afrique_486 nde yalti kasoo_0.jpg

Ñalnde 11 feebariyee 1990, caggal duuɓi 27 kasoo, Manndelaa, cokanooɗo kaaɗdi nguurndam sabu mum haɓanoode laamu añamngureewu Afrik worgo, heɓtii ndimaagu mum. Ɗum ko caggal hare juutnde, yamyamre ɗo idan ɗo, ƴiiƴiire caggal ɗuum, nde ɓesngu ɓaleeɓe worgo Afrik kaɓaa e gardagol ANC.

Ñalnde 11 feebariyee 1990, caggal duuɓi 27 kasoo, Manndelaa, cokanooɗo kaaɗdi nguurndam sabu mum haɓanoode laamu añamngureewu Afrik worgo, heɓtii ndimaagu mum. Ɗum ko caggal hare juutnde, yamyamre ɗo idan ɗo, ƴiiƴiire caggal ɗuum, nde ɓesngu ɓaleeɓe worgo Afrik kaɓaa e gardagol ANC.

Ina jeyaa heen, e kitaale 1980 dille luulndiiɗe apartaayd pellitiino haɗde laamaandi e nder leeɗe ɓaleeɓe (Township) ngam ƴooñde laamu paltoor mbele ina wayloo. Hankadi wonti ñalnde kala ko pelɓondire e maayɓe … Ferederik Deklerk, sabu mum hulde hoto ɗum yuumtude e pusgu leydi ndi, yahtiri caggal.

 Ñalnde 2 feebariyee 2010 wonnoo. Ñalnde heen, hooreejo leydi ndi, hono Federik Deklerk, waɗnoo diskuur lolluɗo, jogorɗo waylude ngonka e kuccam Afrik worgo. Lebbi joy caggal toɗɗegol makko yo o ardo leydi ndi, o habri goppitgol Manndelaa e njoyo woɗɓe dummbanooɓe sabu geɗe politik. ANC kadi heptinaa, kam e partiiji politik ɓaleeɓe goɗɗi. Laaɓii wonaa hankadi ko e ciltirɗi laamu paltoor (Apartaayd).

Ngam mawninde nguun ñalngu, Ferederik Deklerk yuɓɓinii kewu to wuro Le Cap (Le Kap) ngam siftinde faayiida coomiiɗo e ndee feere politik nde o ƴettunoo, feere waylunde, wakli, daartol Afrik worgo. Ina laaɓi tan Diskuur De Klerk waɗnoo o, yahdi ko e anniya mo raneeɓe leydi ndi njoginoo ngam yiɗde dartinde koyeera e peccooru mo ɓe tabitini e leydi ndi ko ina ɓura duuɓi 300, ɓe ngoppa teeɗanaade jiimaandi. Wonande ɓaleeɓe Afrik worgo, kewuuji feebariyee 1990 kam e diskuur De Klerk o, kam e goppitigol Manndelaa, ko yonta keso, yonta keɓtugol ndimaagu, yonta potal e keɓtugol hakkeeji politik. 

Goppitgol Manndelaa ñalnde 11 feebariyee 1990, bettii yimɓe heewɓe. Hay Desmond Tutu, kaɓinooɗo laamu paltoor haa ɗoon waawi haaɗde, goongɗinaano haala De Klerk : «Mi meɗaa sikkitaade wonde Manndelaa maa heɓtu ndimaagu mum, kono mi meeɗaa miijaade ma mi tawtore oon ñalawma». Won ɗo o wiyi kadi «ɗum waynoo yimɓe ko no koyɗol nii, sahaa e saahaa mum ŋuccitoo ngam ƴeewndaade so wonaa e hoyɗude min ngoni».

Tuma nde Manndelaa e De Klerk njeewtidta nde, tawi leydi ndi ina woni e hawngo wolde ɓesngu. Manndelaa yaawii faamde wonde feere alaa so wonaa kaaldigal. Ko Deklerk e hoore mum seedtii ɗum : «Darnde makko (Manndelaa), mbele ɓiɗɓe leydi ina mbeldita,  ina maantini ».  Ko e lewru suwee 1991 guwarnama leydi ndi itti kuule apartaayd keddinooɗe, naatani mudda baylugol doosɗe leydi ndi, ko anndiraa Codesa, jogorɗo yuumtude e wooteeji garwaniiji e leydi ndi, woote ɗe leƴƴi ɗii kala tawtoraa, ɗi ANC fooli, ɗo Manndelaa toɗɗaa yo won hooreejo leydi ndi, woni ɓaleejo gidiiɗo ardaade leydi ndi.

Ko mbaaw-ɗen haalde e Manndelaa :

– Wonde pellitɗo e jarlitiiɗo, tiiɗɗo e fiɓnde mum, hare mum kala ko e nder leydi he, e wondude e ɓesngu Afrik worgo. Manndelaa ina waawnoo wareede ñalnde kala. Kono ɗum addanaani mo yaltude leydi. Winndannde : kaɓantooɗo ɓesngu, ardoto ɗum, wuurda e mum. Ko ndeen anndata caɗeele mum, kam ne hoolo ma.

– Wonnoo Afrik worgo ko paltoor laaɓtuɗo : ɓaleeɓe ngalaa hakke, njoldataa e raneeɓe e otooji, sukaaɓe mum en njanngittaa e sukaaɓe raneeɓe ɓe, njoɓdi mum jiydaa e njoɓdi raneeɓe ɓe ngollodtoo, ñalnde kala ko waraaɓe, ɓe ngalaa hay hakke wootde … kono ɗum fof addanaani Manndelaa jogaade ngañgu feewde e raneeɓe. O waawii seerndude Laamu Apartaayd e raneeɓe worgo Afrik, o salii naatde e miijooji añamnguraagu. Finnde mum ko ANC ina waɗnoo raneeɓe haa heewi, won heen nii ko e ardinooɓe hare luulndiinde aprtaayd, ko wayi no « Joo Eslowo » gardinooɗo senngo ANC jogitiingo. Ko wayi no Bereyten Bereyten Bak, winndiyanke, mo kuɗol mum jeyaa e ɓurɗi bonnitde Laamu Paltoor. Manndelaa ko demokaraat wonnoo, omo salii miijooji añamnguraagu (racisme), omo salii seɓɓitaare, o ɓurnoo goongɗinde ko kaaldigal.

– Manndelaa ko ngenndiyanke jom fiɓnde : haalii hoore mum, sibu duuɓi 27 e kasoo, tawa ɓosaani e fiɓnde mum, ina heddodii e hakkilantaagal mum, ɓernde mum faggaagi heen ngañgu ngu nganndu-ɗaa alaa ko nafata so wonaa ñaamde ɓernde joomum, ko huunde saɗtunde, ma a taw, ko Manndelaa tan waawi ɗum nii.

– Manndelaa ko neɗɗo laaɓɗo ɓernde, muñɗo, newiiɗo, nehiiɗo : hay nde o woni e kasoo nde, ina heewi yimɓe ɓe o wakliti miijooji mum en : kala dañnooɗo fartaŋŋe toppitaade ndeenka makko, wattindii ko horsinde mo. Kala mo o wondunoo e kasoo seedtiima e makko ko moƴƴi e ko yooɗi.

– Manndelaa ko peeleelo, ko neɗɗo kaaldigal e beldital : No laamu paltoor ngu wayi neegde nii kala, warngooji ɗi ngu saabii ɗii kala (Sowetoo 1976 ko yeru, Hektoor Peterson e yontannde mum) haɗaani mo faamde alaa e sago ma o haalda e « añɓe makko». O wiyi : «So aɗa yiɗi welditde e gaño ma, alaa e sago kaaldaa e makko, nii woni o wontat gollodiiɗo ma». E miijo makko kadi, ndimaagu kiiɗanooɗo, fotaani lorde ndimaagu kiiɗnooɗo : « Mi wonataa dimo – bellitiiɗo – so woodii mo keed-mi e ndimaagu mum : Kiiɗaaɗo e kiiɗɗo kala ngalaa ɓerɗe ». O wiyi kadi «So goonga, en ndimɗaani. Keɓ-ɗen tan ko wellitare wonde wellitiiɓe, woni hakke waasde hiiɗeede (…). Sibu, wonde dimo wonaa tan seertude e geƴƴelle mum, alaa, rimɗude ko wuurde e mbaydi kormotoondi e tiiɗtinoori ndimaagu e wellitaare heddiiɓe ɓe ». Ko ɗiiɗoo konnguɗi ngaddani ɓerɗe raneeɓe Afrik worgo hoolaade e yenaneede wonde ngontoytaa hiiɗaaɓe so ɓaleeɓe keɓtii laamu, ngaddani kaaldigal ngal yuumtude. Manndelaa waawii deeƴnude ɓerɗe raneeɓe leydi mum, haa koolii, njogoraani lepteede so laamu ɓoccitii ma ɗum en.

– Ko ngooɗoo miijo ɗowi Mandelaa haa sosi « goomu goonga e beldital ». Ardinoo nguun goomu ko Desmond Tutu. Ngu sosraa ko heɗaade bonanndeeji e warkoye baɗanooɗe e njiimaandi Apartaayd (laamu apartaayd e doole kisal e dille ndimaagu bayɗe no ANC) : miijo ngo ko ruttaade e ko ɓenni ngam sellinde ñawanɗe, rewrude e peeñningol goonga, rokka waɗnooɓe bonannde fartaŋŋe heptinde bonannde mum en e yaafnaade. So tawii tuumaaɗo bonannde yaafnaaki walla dogii, oon sahaa ina foti ñaaweede so dalillaaji ina ngoodi. Ko e ɗuum kalifu gardinooɗo sariya e nehdi, hono biyeteeɗo Adrian Vlok jaɓi heptinde bonanndeeji mum e yaafnaade. Botaa (Botha) e Tabo Mbeki kam en calii. Caggal ɗum maa Manndelaa heptin wonde, e nder hare mum, hay ANC yaɓɓii jojjanɗe aadee, o ñiŋi yimɓe parti makko wiyatnooɓe ina caloo ɗum winndee e ciimtol goomu ngu. Ɗum ina seerti e peeje saaysayeeje biyooje ina cafrira warngooji e bonanndeeji coodgu e ubbugol goonga e calagol ruttanaade ko waɗnoo, e bammbugol warkoyeeɓe.

Ko ɗum woni ko o waɗi, ko ɗum woni ko yaltini Afrik worgo e caɗeele, haa yettii ɗo yettii ɗo yettii hannde ɗo. So o rewiino feere woɗnde, ardinde pelɓondiral, ɗum wonantunoo Apartaayd ko hujja jokkude hiiɗde ɓaleeɓe worgo Afrik.

– Manndelaa yejjittaa moƴƴere : E tuma nde o haaldata e laamu paltoor nde, caggal ɗum nde o heɓti ndimaagu makko, o toɗɗaa hooreejo leydi nde, o yejjitaani yimɓe wallitnooɓe ɓe mo nde o woni e caɗeele nde, o ŋeŋƴaaki yillaade ɗum en walla jaɓɓaade ɗum en, hay so tawii noon ko siicanooɓe e winndere nde. Ko ɗum addani mo siftinde Bill Clinton wonde « nde Amerik wallittaa laamu paltoor nde, leyɗeele goɗɗe ngonoo ko e hallitde haɓaade paltoor leƴƴi.» O wiyi mo « gooto e hooreeɓe leyɗe mo idii mi jaɓɓaade ɗo, ko Fidel Castro (Fidel Kastroo), mi jaɓɓiima kadi Muammaar Kaddaafi. Ko ɓernde am e hakilantaagal am tinndini mi wonde neɗɗo fotaani yejjitde wallunooɓe ɗum nde wondi e caɗeele ɓurɗe bonde e nder nguurndam mum ».

Won jaayndiyanke gooto, tawi ina woya sabu musiiba janɗo e Hayiti o, wiyi : «Oo musiiba no wayi mawnude nii, nguu ɓesngu no wayi yurminaade nii, hay gooto waawaa nanngude gonɗi mum. Ko ndeen ciftor-mi neɗɗo gooto, mo ɓernde yaajnde, mawnde, ngoy-mi nde njiy-mi persidaa Manndelaa ina ari kam e hoore mum, e innde beldital ngenndi, haɗde Aduna o ƴettude kuule kaɗooje kippu Afrik worgo Rigbii tawtoreede pottitte, oon kippu ciftinoowo Paltoor Apartaayd. Ngoy-mi nde njimoo-mi omo waɗi kasket Springboks (kippu rigbii Afrik worgo), omo ari tawtoreede kup Aduna (1995), omo tummbii hakkunde mbeefeegu raneeɓe e ɓaleeɓe, ina ndenndi ɓoggi e jaleeɗe, ina njimda jimol leydi mum en».

O jokki : « mbele neɗɗo keewɗo doole ko jogiiɗo paaka ina waagoo añɓe mum, walla ko neɗɗo bayɗo no Manndelaa nii, baawɗo eeltude ɓernde mum?».

– Ko Manndelaa ko, ko dokke Alla : haɓeede ko foti nii juutde, daña wune mo o dañi o, laamoo manndaa gooto, woppa : ɗuum, e daartol winndere nde no diidorinoo, ko Manndelaa tan waawi waɗde ɗuum, yeru goɗɗo woodaani ! Omo joginoo ɗo denndaangal hujjaaji heddaade e laamu haa bada.

Ɗee geɗe kala cifaaɗe e Manndelaa, ina kaani dowlineede, mbaɗee e defte daartol, sukaaɓe ekkolaaji winndere ndee kala njannginee ɗum, haa teeŋti noon Afriknaaɓe, haa teeŋti noon e Muritaninaaɓe. Sibu hannde Afrik ina heewi artuɓe e kommbol maayde, nangtiiɓe e laamu, ina calii woppude, haa ko ina adda jiiɓru e kareeli e nder leyɗeele mum en, tawi alaa fof ko mbaɗani ɓesngu leyɗe mum en. Heewɓe heen nangtoo e laamu haa kaaɓanee, haa ko so maayii alaa goyoowo ɗum en (Mobutu, Seeku, Laasana Konte, Bonngoo, Maawiyya, Muusaa Tarawore ekn …). Heewɓe heen, ina ɓoƴoo doosɗe leyɗe mum ngam heddaade e laamu (Niiseer, Senegaal, …).  Ɗo bonanndeeji mbaɗnoo, Afrik worgo ko yeru potɗo reweede ngam sellinde ñawanɗe, ɗum woni «Goomu goonga e beldital», wonaa kay sakkude peeje «saaysayeeje» jahooje e wammbude warkoyeeɓe.

Yo Alla hebbin hono Manndelaa en e winndere nde ! Aamiin.

Bookara Aamadu Bah

2 JOWE

  1. Googna tawo

     

    Par koɗo, le dim, 02/14/2010 – 12:34.

    Abdullaay Yerel, wonaa Asiis kay waawi waɗde goonga e Muritani : jamfiiɗo laabi ɗiɗi, yaɓɓi sariya e laabi leydi mum, mo alaa feere joganii waranaaɓe so wonaa yeenirde ɗum en miliyoŋel ugiiya, wiya yo njejjit bonannde, garduɗo mahde kasooji ina dummba jaayndiyankooɓe, mo nganndu-ɗaa hormaaki konngol mum, oon kay ko ɓeydoowo bone, wonaa ñawndoowo caɗeele.

    Neɗɗo mo nganndu-ɗaa suɓii wona sehilaaɓe mum ko Nejaad, ko Umar al Basiir, ko Kaddaafi, ko Baas Siri,oon hoolaare alaa e mum !

    Neɗɗo mo nganndu-ɗaa kala ko haalnoo, nana laatoo cemte : gila e ustugol coodguuli, haa e ɓeydugol njoɓɗeele, haa e haɓde e bonnooɓe jawdi leydi : doosiyee Sidaa yejjitaama, Hafeere Banke Muritani, yiyaama ɗo joofi, so noddude mo jom jawdi en ɓe, e yaafnaade ɗum en (gooto e maɓɓe nii ɗoftii mo e njillu makko cakkitiingu to Iraan). To bannge laamu ko leñol makko tan e sehilaaɓe makko nometee … Yanti heen, o alanaa ɗum pina e ganndal …

    Manndelaa, e peeje sakkiti ngam diwtude caɗeele wiyi tawo : ko goonga yo annde (hol baɗɗo hol ɗuum ?); yo loraaɓe ɓe lomtinane, njaafnee … Yaafuya o ko caggal arata.

  2. aamiin!

     

    Par koɗo, le dim, 02/14/2010 – 11:18.

    mi siftorii haala mourtudo jop , keewnoomi nan'de:( en nganyaani arab nganyden ko cemte badateede dee). Tawee hol nde 6alee6e moritani njogori he6tude ndimaagu mum en? 6aleejo laamo adda potal waasa yo6taade, yaafoo maay6e e riiwaa6e kitaale 1986-1990. yejjita kasoo wolaata, mawuya artiree e leydi he yaafee boneeji mum 6aawo nyaaweede nyaawoore nuudund kanyum e waladii6e mum, ko way hono: Eli wuldu muhammed faal e AZIIZ!!? wonaa Aziiz dee kam addata ngal potal e moritani, oo gadoriido mahde kasooji e sokde jandiyanko6e! woni e lankude 6ale6e e laamu no maawuyaa wadirno nih. kasoo wolaata tan yonaani aziiz e warde 6alee6e!

    kalfu: waawaa wiyeede jaagorgal , jaagordo, walla ministe, sabu fof ko konngudi jiggaadi .

    Abdullaay yerel soh keer

Comments are closed.