Manndelaa wonaa leñam-leñamo

0
563

Manndelaa yiɗaa leñamleñameeɓe, raneeɓe heen, e ɓaleeɓe heen fof.  Omo luulndii kala kiiɗal tee ko o daraninooɗo haɓde e baasal. Ko ɗum tagnoo en wiyde ko o «mbaabuur miskinɓe ». Hono no o wiyrunoo e hitaande 1662 e ñaawoore Rivonia « mi haɓiima njiimaandi raneeɓe, mi haɓiima njiimaandi ɓaleeɓe », omo luulndii njiimaandi leñol e dow leƴƴi goɗɗi. Ɗuum ina feeñi e mahngo ANC, sibu ina heewnoo raneeɓe e jilluɓe.

Manndelaa yiɗaa leñamleñameeɓe, raneeɓe heen, e ɓaleeɓe heen fof.  Omo luulndii kala kiiɗal tee ko o daraninooɗo haɓde e baasal. Ko ɗum tagnoo en wiyde ko o «mbaabuur miskinɓe ». Hono no o wiyrunoo e hitaande 1662 e ñaawoore Rivonia « mi haɓiima njiimaandi raneeɓe, mi haɓiima njiimaandi ɓaleeɓe », omo luulndii njiimaandi leñol e dow leƴƴi goɗɗi. Ɗuum ina feeñi e mahngo ANC, sibu ina heewnoo raneeɓe e jilluɓe.

Kono kadi, e hitaande 2001 Manndelaa ñiŋii won ɓeen hoohooɓe ɓaleeɓe waɗooɓe teskuyaaji rasisteeji joopiiɗi iñnjee en.

Omo waɗtunoo hakkille woto hare makko jogaade mbaadi luural hakkunde leƴƴi, haa arti kadi e deƴnude hakkillaaji e ɓerɗe leƴƴi pamari leydi ndii. E hitaande 2008, nde afrikworgonaaɓe pinnani tumarankooɓe, o wiyi ɗum en « Ciftoree musiiba ɗo ummo-ɗen ɗoo ; woto njejjitee bada mawneeki ngenndi kattanndi diwtude pecce mum haa yettii ɗo woni hannde ɗoo ; ɗum noon woto njaɓee bada ruttitaade e ɗeen pecce boomooje, sabaabu baawɗo sakkaade les ɗum fof noon ».

E miijo Manndelaa, addata kiiɗal ko rasismayaagal : « Neɗɗo kaɗɗo goɗɗo ndimaagu mum, woni ko e kasoo ngañgu e sikkeeji e faaɗeende hakkille ». Ko yiɗde wiyde kala leñamleñamo fotaani faarnoraade Manndelaa sibu miijooji maɓɓe ko luutondirɗi.

E miijo Manndelaa, baasal e ɓurondire mbayi ko no apartaayd nii : « Baasal mawngal e ɓurondire hersiniinde njeyaa ko e musibbaaji ɓurɗi mawnude e yonta men oo, bayɗi no macungaagu e apartaayd ». Nde o heɓata njeenaari Amnesty International e hitaande 2006, o wiyi : « foolde baasal wonaa sadak, ko gollal nuunɗal ». E hitaande 2000, e mawningol duuɓi sappo goppitgol makko o wiyi kadi : « Hay gooto lelotaako ɗaanoo ɗoon ɗo yimɓe njokki e maayde heege e ñawde e ŋakkireede nehdi e jaŋde, ɗoon ɗo miliyoŋaaji miliyoŋaaji yimɓe woɗɓe, e nder winndere ndee ŋakkiraa kisal, soklaaji ñalnde kala ina kaɗi ɗum en weytaade ».

B.A.B